Kuinka suuri osuus avaruudesta tulevasta säteilystä lämmittää ilmakehässä olevia epäpuhtauksia ja vesihöyryä? Ja mikä on sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja kasvillisuuteen? 

Tutkimusprofessori Antti Arola, Ilmatieteen laitos: 

Sähkömagneettinen säteily voidaan luokitella osiin aallonpituuksien mukaan. Suurin aallonpituus on radioaalloilla, seuraavana tulee mikroaaltosäteily, sitten infrapunasäteily, näkyvä valo, ultraviolettisäteily, röntgensäteily ja lyhytaaltoisinta on gammasäteily. 

Auringon säteily on merkittävintä avaruudesta Maahan kohdistuvaa säteilyä. Se koostuu ultraviolettisäteilystä, näkyvästä valosta sekä infrapunavalosta. 

Ultraviolettisäteilystä Maahan asti päätyy UVA ja UVB -säteilyä, joiden aallopituus on noin 280-400 nanometriä (nm). Näkyvän valon aallonpituus on 400 - 700 nm ja infrapunavalon 700 nm - 1 millimetriä (mm). Aallopituudeltaan yli 0,004 - 0,005 millimetrin infapunasäteilyllä ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä Maalle, sillä sitä tulee Maahan niin mitättömiä määriä. 

Mikroaaltosäteilyn aallonpituus taas ulottuu yhdestä millimetristä kymmeniin sentteihin. Se on siis hyvin toisenlaista, selvästi pitkäaaltoisempaa kuin Auringosta tuleva säteily, eikä sillä ole olennaisia lämpövaikutuksia. Eli mikroaaltosäteily ei lämmitä Maan ilmakehässä kysyjän mainitsemia hiukkasia, ilmakehän epäpuhtauksia tai vesihöyryä. Sen ei ole todettu vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen tai Maan kasvillisuuteen. 

Maahan ei kohdistu avaruudesta merkittävää luontaista mikroaaltosäteilyä. Sellaista eivät aiheuta myöskään satelliitit tai muut ihmisen avaruuteen viemät rakennelmat. 

Maapallokin lähettää pienen määrän mikroaaltosäteilyä, avaruuden suuntaan, mutta silläkään ei ole ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Sitä voidaan kuitenkin hyödyntää erilaisissa monitoroinneissa, esimerkiksi merijään tai lumen havainnoimisessa satelliittimittausten avulla.