Siirry pääsisältöön
Facebook Twitter LinkedIn Email
14.10.2021

Kuinka älykkäitä kasvit ovat?

Kuinka älykkäitä kasvit ovat? Miten se ilmenee? Mitkä kasvit ovat kaikkein älykkäimpiä?

Tutkijatohtori Aino Kalske, ekologia ja evoluutiobiologia, Turun yliopisto:

Emme vielä tiedä kasvien älykkyydestä niin paljon, että voisimme luokitella niitä älykkyyden perusteella. Jos määrittelemme älykkyyden kykynä oppia ja ratkoa ongelmia, voimme ajatella kasveilla olevan älyä. Se ei toki ole samanlaista kuin ihmisillä tai muilla eläimillä.

Tutkimusta vaikeuttaa kasvimaailman aikaskaala. Kasvit elävät pitkään ja liikkuvat eläimiin verrattuna hyvin hitaasti. Niiden reaktioiden havaitsemiseen ja mittaamiseen tarvitaan usein erittäin tarkkaa kemiaa ja teknologiaa.

Saadut tutkimustulokset ovat hyvin mielenkiintoisia. Kasvit kykenevät oppimaan ja muistamaan oppimansa. Tästä on saatu havaintoja esimerkiksi mimosa-tuntokasveja (Mimosa pudica) tutkimalla.

Mimosan lehdykät sulkeutuvat pienestäkin kosketuksesta. Australiassa tehdyssä kokeessa (University of Western Australia, Gagliano, M., Renton, M., Depczynski, M. et al. Experience teaches plants to learn faster and forget slower in environments where it matters. Oecologia 175, 63–72 (2014 );  mimosa-kasveja pudoteltiin toistuvasti noin 15 sentin korkeudelta pehmeälle alustalle.

Aluksi ne sulkeutuivat. Pian ne oppivat, ettei pudottelu ole haitallista, eivätkä ne enää reagoineet. Kun koe toistettiin kuukauden kuluttua, ne muistivat yhä oppimansa, eivätkä sulkeutuneet toisin kuin kontrolliryhmän mimosat, joita pudoteltiin ensi kertaa.

Kasvit ovat myös hyviä havainnoimaan ympäristöään, ja ne pystyvät ratkaisemaan havaitsemiaan ongelmia ja reagoimaan ulkopuolisiin ärsykkeisiin älykkäästi. Ne muun muassa tunnistavat hyönteislajeja hyökkääjän syljen kemikaalien perusteella ja käynnistävät juuri tätä lajia parhaiten torjuvan puolustautumisen – niillä on erilaisia puolustuskeinoja eri uhkien varalle.

Ne myös viestivät uhkista muille kasveille. Viestintää tapahtuu kemikaalien välityksellä ilman tai juuriston kautta sekä sienijuurien välityksellä.

Olen itse tutkinut korkeapiiskua (Solidago altissima), joka varoittaa muita kasveja tuhohyönteisistä ilmavälitteisesti hajuviestien avulla.

Kun lehtikuoriainen syö korkeapiiskun lehteä, kasvi muuttaa erittämiensä haihtuvien yhdisteiden määrää ja laatua, käytännössä ominaishajujaan. Hajuviestin tehokkuus riippuu siitä, onko viestin vastaanottaja lähimpiä sukulaiskasveja vai sattumanvarainen lajitoveri. Kun naapurikasvi aistii varoitusviestin, se käynnistää kemiallisen puolustuksen lehtikuoriaista vastaan. Tästä tiedämme, että ne ovat kommunikoineet keskenään.

Abstraktiin ajatteluun kasvit eivät kykene. Kasvineurobiologia on uusi, kiistelty tutkimusala, joka tutkii, voisiko kasveilla olla aivojen kaltaista toimintaa, jopa jonkinlainen tietoisuus olemassaolostaan. Sähköistä signaalin välitystä ja aivojen välittäjäaineita vastaavia molekyylejä löytyy myös kasveista, mutta niiden toimintaa ei ymmärretä vielä kovin hyvin.

Viimeksi muokattu 14.10.2021

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS