10.1.2019

Kärsivätkö sokeat kaamosmasennuksesta?

Tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kyllä kärsivät. Tanskassa on tehty asiasta parikin samansuuntaista tutkimusta.

Toisessa niistä tanskalaiseen näkövammaisten liittoon kuuluneet vastasivat kysymyksiin keskeisistä kaamosmasennusoireista: esiintyykö vireydessä vuodenaikavaihtelua, missä määrin, onko siitä haittaa ja kuinka paljon. Vertailussa on havaittu, että tällainen kysymyspatteristo löytää kaamosmasentuneet lähes yhtä pätevästi kuin diagnostinen haastattelu. Se lähinnä hieman yliarvioi ilmiötä.

Vastaajista 251 oli täysin sokeita ja 1329 näkövammaisia, jotka kykenivät erottamaan valot ja varjot. Vertailuaineiston muodostivat 2271 näkevää henkilöä. Täysin sokeilla kaamosmasennuksen yleisyys oli 13 prosenttia, muilla näkövammaisilla 18 prosenttia ja näkevillä 8 prosenttia.

Kaamosmasennus näyttäisi siis tämän tutkimuksen valossa olevan sokeilla ja näkövammaisilla jopa yleisempää kuin näkevillä. Tutkimuksen tekijät eivät hakeneet tulokselle selitystä, mutta se sopii yhteen tutkimustietojen kanssa, joita meillä on entuudestaan kaamosmasennuksen syistä. 

Silmän verkkokalvonpohjan hieno hermosoluverkko välittää tiedon silmiin tulevasta valosta tai pimeydestä suoraan aivojen hypotalamuksen suprakiasmaattiseen tumakkeeseen. Järjestelmä muodostaa ihmisen sisäisen kellon. Tällä hetkellä yleisesti hyväksytty käsitys on, että kaamosmasentuneella valon vaihtelu aiheuttaa häiriöitä sisäisen kellon toiminnassa.

Verkkokalvo saattaa täysin sokeutuneellakin säilyä osittain toimintakykyisenä. Siksi sokealla valon ja pimeyden vaihtelut vaikuttaisivat samalla tavalla kuin näkevillä. Aistijärjestelmä on sokeilla tai näkövammaisilla vaurioitunut ja saattaa olla, että juuri siksi vaikutus etenkin näkövammaisilla jopa korostuu. Järjestelmä on ikään kuin yliherkistynyt ja yrittää kompensoida näkövauriota reagoimalla voimakkaasti valon vaihdellessa eri vuodenaikoina. Silloin myös he voisivat hyötyä kirkasvalohoidosta.

Edellä mainitussa tanskalaisessa tutkimuksessa ei kuitenkaan mitattu sokeilta tai näkövammaisilta verkkokalvon aktiivisuutta, joten asiaa ei vielä tiedetä varmasti.

Viimeksi muokattu 19.4.2023

AKA_FI_vaaka_sininen_RGB.svg

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, jolla esitellään yleistajuisesti tutkimusta ja tutkitun tiedon merkitystä. Suomen Akatemia on tieteen ja tutkimusrahoituksen asiantuntija, joka edistää tutkimuksen asemaa yhteiskunnassa.

Seuraa meitä:
facebook.svg Xlogosin200.png youtube.svglinkedin.svg

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
viestinta@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta
www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS

Kysy tieteestä tietosuojaseloste (pdf)

Tietoja evästeistä