Tietysti

Myös äidinmaidonkorvikkeen kehittäminen tarvitsee teoreettista tutkimusta. Professori Baoru Yang ryhmineen on kehittänyt menetelmää, jolla pystytään analysoimaan sekä äidinmaidon että korvikkeen rasvamolekyylien tarkka rakenne. Tavoitteena on hyödyntää vahvaa teoreettista tutkimusta ja sen avulla kehittää rasvakoostumukseltaan äidinmaitoa paremmin vastaava korvike kaupalliseksi tuotteeksi.

Sinilevä on jokakesäinen riesa. Onneksi on levävaroituksia niistä etukäteen varoittamaan. Levävaroituksia ei olisi ilman tieteellistä tutkimusta. Levälautat pystytään tunnistamaan satelliiteilla, joihin kiinnitetyt kamerat kuvaavat järviä satelliitin kiertoradalta. Tutkimusta tehdään hyödynnettäväksi myös muissa maissa.

Kaikki ovat kuulleet algoritmeista. Mutta mihin muuhun niitä voi käyttää kuin ihmisten ohjailuun internetissä? Steven LaValle on robotiikan sovellusten edelläkävijä. Hän kertoo jutussamme, miten hän on algoritmien avulla edistänyt robotiikan hyödyntämistä avaruudessa mutta myös videopeleissä.

Miten hyödyntää tekoälyä metsän tutkimuksessa? EU:n rahoituksella laaditaan metsistä digitaalista kaksosta. Sen avulla voidaan esimerkiksi ennustaa metsän kasvua ja hiilitaseita. Digitaalisen kaksosen olisi myös pystyttävä talouskäytön ohella huomioimaan koko metsien monimuotoisuutta: mitkä metsät voidaan kaataa, mitkä tulisi säästää.

Tekoäly seuloo sopivia materiaaleja akkujen kehittämistä varten. On löydettävä sellaisia akkuihin sopivia mineraaleja, joiden käyttö on taloudellisesti järkevää. Turussa kehitetään virtausakkuja, jotka ovat lupaava teknologia varastoida tuuli- ja aurinkoenergiaa. Niihin etsitään nykyistä edullisempaa materiaalia. Tekoäly on opetettu tähän tehtävään.

Tekoäly on hyvä assistentti ja ongelmanratkaisutyökalu etsittäessä ratkaisuja tehdä hiilidioksidista metanolia polttoaineeksi. Sitä tarvitaan suurten kulkuvälineiden kuten laivojen ja lentokoneiden polttoaineeksi, koska niitä ei voida kuljettaa sähköllä. Vähäfossiilinen metanoli on yksi keino ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Sitä kehitetään Aalto-yliopistossa.

Pohdituttaako jokin tieteeseen liittyvä asia sinua? Etkö löydä vastausta sinua askarruttavaan aiheeseen? Lähetä kysymyksesi meille, niin me etsimme siihen Suomen Akatemian rahoittaman tutkijan vastaajaksi. Mitä paremmin muotoilet kysymyksesi, sitä varmemmin saat vastauksen. Kaikkiin lähetettyihin kysymyksiin ei haeta vastaajia, vaan Tietysti.fi valitsee ne kysymykset, joihin vastausta etsitään.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on tärkeää selvittää, miten liikenne järjestetään mahdollisimman vähäpäästöisesti. Aiheen tutkiminen ihmisvoimin on kuitenkin työlästä ellei jopa mahdotonta. Apu löytyy tekoälystä, jonka avulla on mahdollista nopeasti mallintaa erilaisia ratkaisuja. Lue, miten tekoälyä hyödynnetään tulevaisuuden liikenteen suunnittelussa.

Tekoälyä käytetään teknologian kehittämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi etsittäessä materiaaleja, joissa energiaa pystytään parhaiten säilömään. Koneoppimisessa, joka on osa tekoälyä, pystytään käsittelemään valtavia datajoukkoja ja etsimään sieltä haluttuja ominaisuuksia. Se olisi ihmismielelle mahdoton tehtävä. Lue ensimmäinen tekoälyteemamme juttu.

Hoiva on monitahoinen, jokaista koskettava asia, jonka tarkastelu julkisessa keskustelussa jää kuitenkin helposti yksipuoliseksi. Hoivan nurjaa puolta valottaa Tiina Sihdon ja Paula Vasaran toimittama kirja ”Hoivan pimeä puoli”, joka kokoaa yhteen useiden aihepiiriin perehtyneiden tutkijoiden tekstejä.

Moni kokee itsensä voimattomaksi ilmastokriisin edetessä. Silti kansalaisillakin on mahdollisuuksia vaikuttaa – varsinkin paikallisesti. Tutkimuksen keinoin tätäkin edistetään. Lue juttumme, miten tätä työtä tehdään kahdessa eri hankkeessa.

Murhamysteerissä ei riitä epäillyn löytäminen. Tilaisuus teon tekemiseen pitää myös osoittaa. Ajatus sopii myös taudinaiheuttajiin: ne ovat isompia ongelmia vasta, kun ne saavat toiminnalleen otolliset olosuhteet. Kun ne ymmärretään, voidaan lyödä kapuloita rattaisiin eikä tarvitse rasittaa ihmisiä ja yhteiskuntaa sairaustaakalla. Lue juttu eläinten levittämien sairauksien uhasta.

SuomiAreenassa keskusteltiin tiedon ja osaamisen huoltovarmuudesta. Keskustelussa pohdittiin mm. sitä, miten tiedon ja osaamisen huoltovarmuus turvataan, miten tutkittua tietoa kerrytetään ja miten ennakoimme tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita. Lue lisää ja katso tallenne tilaisuudesta.

Luonto tarvitsee metsäpaloja esimerkiksi tuholaisten torjuntaan. Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin lisännyt niitä enemmän kuin luonnon tarpeiksi. Sen lisäksi että palot edistävät lämpenemistä, ne myös lisäävät niitä lähellä asuvien ihmisten oireita, joita on muitakin kuin hengitysteitä haittaavia. Lue, miten metsäpaloja tutkitaan terveysnäkökulmasta.

Suomen tiedepalkinto 2023 on myönnetty Aalto-yliopiston fysiikan professori Olli Ikkalalle. Hän kehittää tutkimustyössään uusia toiminnallisia materiaaleja, jotka saavat usein inspiraatiota luonnossa esiintyvistä materiaaleista. Ikkalan kansainvälisesti arvostetulla uralla yhdistyvät syvällinen poikkitieteellinen osaaminen, kyky verkostoitua ja taito kouluttaa uusia tutkijoita.

Ilmastonmuutos heikentää terveyttä. Merkkejä tästä alkaa jo näkyä Suomessa tehdyissä tutkimuksissa. Sekä lisääntyvä auringonpaiste ja sen aiheuttama kuumuus että vastakohtana pilvisyyden ja sateen lisääntyminen vaikuttavat heikentävästi terveyteen. Lue, miksi näin jo on ja miten heikentyminen lisääntyy.

Luonnon vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja terveyteen tutkiva Riikka Puhakka sekä ilma- ja nestevirtausten fysiikkaa tutkiva Ville Vuorinen palkitaan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.

Tulevaisuudessa saamme sähköä entistä huomattavasti enemmän tuuli- ja aurinkovoimasta. Myös ilmasta otettua vetyä ja hiilidioksidia voidaan hyödyntää. Suomen Akatemia rahoittaa hankkeita, joissa etsitään uusia vaihtoehtoja. Kun energiaa saadaan yhä useammasta lähteestä, hajautettu energiajärjestelmä tuo omat haasteensa.

Merituulivoima voi olla ratkaisevan tärkeää Suomen energiaomavaraisuudelle. Jäähän liittyvät ongelmat on ratkaistava, jotta merialueille voidaan alkaa rakentaa kustannustehokkaita merituulipuistoja. Lisäksi luontoarvot pitäisi huomioida puistojen sijoittamisessa. Lue, kuinka näitä selvitetään tutkimuksen avulla.

Jokainen voi osallistua harvinaisten akkumineraalien kierrätykseen viemällä omat vanhat akkunsa kiertoon. Pieninkään akku ei ole turha. Tutkijat selvittävät menetelmiä, joiden avulla keräyksellä saatua mineraalimassaa voidaan hyödyntää.

Tiedekulmapokkari-sarjan kuudennessa osassa syvennytään Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan kolmentoista eri tutkijan johdattamana. Kirjassa tarkastellaan aihetta monipuolisesti eri näkökulmista. Keskiössä on sodan tuoma epävarmuuksien aika, jonka myötä Eurooppakaan ei ole enää kuumalta sodalta turvassa.

Pahiksina tunnetut hiilidioksidi ja metaani voivat päästä hyödylliseen ja vähähiiliseen energiakäyttöön auringon avulla. Tähän saakka fossiilisella energialla tuotettua, energiaa varastoivaa vetyä voidaan myös tuottaa auringon avulla. Miten? Näitä tutkitaan parhaillaan.

Biokemisti Frances Arnold sai vuonna 2016 Millennium-teknologiapalkinnon suunnatun evoluution tutkimuksestaan. Hän kehitti uuden ja nopean tavan muokata proteiineja, menetelmässä jäljitellään luonnonvalintaa laboratoriossa. Myös Suomessa on menetelmän käytöstä jo paljon kokemusta. Akateemikko, tutkimusprofessori Merja Penttilä työskentelee VTT:llä, jossa hän on perehtynyt teolliseen biotekniikkaan, synteettiseen biologiaan, ja siihen, miten mikrobeja parannetaan teolliseen tuotantoon.

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lippulaivat ovat huippututkimusta toteuttavia osaamiskeskittymiä. Lippulaivaohjelma vahvistaa tutkimuksen, yritysten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä. Lippulaivat luovat tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin.