Tietysti

Lukijamme kysyi meiltä, johtuuko Uranuksen kallellaan oleva pyörimisakseli Uranuksen nestemäisestä rakenteesta. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimusprofessori ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n puheenjohtaja Markku Poutanen vastaa.

Alkoholin liikakäytöllä on selkeä yhteys kuolleisuuteen sairastetun vaikean haimatulehduksen jälkeen. Onnistunut alkoholinkäytön lopettaminen voi kuitenkin lisätä elinvuosia ja vähentää haimatulehduksen uusimisen riskiä. Lue lisää väitöskirjatutkija Henrik Husun jutusta

Lukijamme pohtii, miten fotoni kulkisi tyhjiössä, jossa olisi absoluuttinen nollapiste? Olisiko sielläkin sähkömagneettista säteilyä? Aalto-yliopiston tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa lukijamme kysymyksiin, lue lisää

Arla Kanervan teos Taiteen musta kirja: miesten mielivallan historiaa pureutuu #metoon jälkimainingeissa taiteen tulkitsemisen keskeisiin ja toisaalta monimutkaisiin kysymyksiin, kuten siihen tulisiko taide arvioida erillään sen tekijästä tai mikä oikeastaan on taiteen hinta. Lue Anne Jylhän kirja-arvostelu.

Jos styroxjäte liuotetaan bensiiniin ja sen jälkeen poltetaan, millaisia päästöjä se voi aiheuttaa verrattuna tavallisen bensiinin palamiseen? Lue mitä erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta vastaa lukijamme kysymykseen.

Tiede menee kapakkaan- keskusteluillat ovat osa elokuussa Helsingissä järjestettävää pääsymaksutonta Art goes Kapakka tapahtumaa. 

Lukijamme pohtii, miten musta aukko syntyy? Entä miten singulariteetti syntyy? Lue mitä Astrofysiikan professori Peter Johansson Helsingin yliopistosta vastaa

Suomen Akatemian rahoittama tuore tutkimus on paljastanut, että jopa puutkin voivat nukkua. Mutta miten tämä tapahtuu? Mitä syitä voi olla puiden nukkumisen taustalla? 

Lukijamme pohtii, miksi lentoaika on Helsingistä New Yorkiin sama kumpaakin suuntaan, vaikka maapallo pyörii? Lue, mitä Ilmatieteenlaitokselta vastattiin lukijamme pohdintaan.

Lukijamme pohtii, voisiko paksu kerros olkia ja sammalta toimia esimerkiksi mökillä keittiöveden biologisena suodattimena? Tutkimusinsinööri Riikka Malila ympäristöministeriöstä vastaa.

Tieteessä tapahtuu -lehti siirtyi verkkoon, koska tutkitun tiedon tulee ihanteellisesti olla tarjolla muutaman klikkauksen päässä maksutta ja ilman rekisteröitymisiä tai sitoutumisia. Kun tiedontarve on akuutti, tiedon äärelle on päästävä ilman, että täytyy lähteä kirjastoon, odotella postin kulkua tai kaivella kodin lehtipinoista sitä, missä lehdessä jokin juttu olikaan. Lue lisää Taina Vuokon blogikirjoituksesta.

Päivölänkoulun 3B luokka kysyi meiltä, mitä tapahtuisi, jos maapallo lähtisi pyörimään toiseen suuntaan. Entä haluaisivatko tai pystyisivätkö ihmiset asumaan enää maapallolla? Maanmittauslaitoksen tutkimuspäällikkö Jyri Näränen vastaa.

Lukijamme kysyi meiltä, voidaanko evoluutio todistaa tieteellisin menetelmin eli esimerkiksi toistettavalla kokeella? Helsingin yliopiston organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelman professori Juha Merilä vastaa.

Turun yliopiston bioteknologian laitoksella tehdään uraauurtavaa kehitystyötä käyttämällä tautien havaitsemisessa uudenlaista, äärimmäisen lupaavaa teknologiaa: käänteisviritteisiä nanopartikkeleita. Mitä tällaiset käänteisviritteiset nanopartikkelit ovat ja mitä hyötyä niistä on? Kirsti Raiko tutki aihetta väitöskirjassaan.

Maryan Abdulkarim ja Eveliina Talvitie ovat kirjoittaneet teoksen ”Noin 10 myyttiä feminismistä”. Kirjassa esitellään kaikenkattava katsaus feminismistä sekä pureudutaan aatteen historiaan. Kirjoittajat johdattelevat lukijan pohtimaan yhteiskunnan rakenteita sekä kysymyksiä yhdenvertaisuudesta, vapaudesta ja tasa-arvosta. Tutustu Meeri Saltevon kirja-arvioon.

Lukijamme miettii, että jos Higgsin kenttäkin tekisi näin, niin selittäisikö se mustat aukot, pimeän energian, pimeän aineen ja syklisen maailmankaikkeuden? Lue, mitä fysiikan lehtori Iiro Vilja Turun yliopistosta vastaa.

Jos vanhukselle kehittyy säären alueen ruhjevamma, kannattaa asiaan kiinnittää huomiota. Plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija Toni Seppälä kertoo, miksi.

Vesi on useimmille meistä hyvin arkinen asia. Se tulee hanasta ja poistuu viemäriin. Harva meistä ajattelee, mitä kaikkea tarvitaan vesihuollon järjestämiseen ja tuottamiseen. Tampereen yliopiston tutkijoiden Vesihuollon myytit -teos pohtii Suomen vesihuollossa esiintyviä myyttejä ja avaa niitä suurelle yleisölle. Tutustu kirjavinkkiimme.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Pekka Jousilahti vastaa lukijamme pohdintoihin siitä, onko Suomessa tehty satunnaistettu tutkimus siitä, miten suolan vähentäminen ruoasta vähentää verisuonisairauksia? Lue lisää

TuKoKen eli Tutki-KoKeile-Kehitä-kilpailun lopputapahtuma kokosi yli sata lasta ja nuorta yhteisten kiinnostuksenkohteiden äärelle Otaniemen lukioon kahden etäilyvuoden jälkeen. 

Lukijamme pohtii, vaikuttaako perunoiden kuoriminen ennen keittämistä niiden vitamiinipitoisuuteen? Luonnonvarakeskuksen tutkija Jarkko Hellström vastaa kysymykseen. Lue lisää

Onko UV-valoa mahdollista hyödyntää maidon prosessointiin kuten desinfiointiin? Lue mitä maitoteknologian professori Tapani Alatossava Helsingin yliopistosta vastaa lukijamme pohdintoihin.

Meri Back viimeistelee tällä hetkellä graduaan sekä Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian maisteriopintojaan. Hän on myös Suomen Akatemiassa BTY-vastuualueen harjoittelijana keväällä 2022. Lue lisää

Lukijamme kohtasi erikoisen ilmiön, kun kupin pohjalle jäänyt kahvitilkka muuttui vihreäksi päivän aikana. Mikä voisi olla tieteellinen selitys ilmiölle? 

Lukijamme kysyy, miksi kaasuilla on kriittinen lämpötila, missä kaasu ei enää nesteydy? Entä mikä tämän aiheuttaa? Teknillisen termodynamiikan termodynamiikan apulaisprofessori Tero Tynjälä Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta vastaa.

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti Foresail-1 on valmiina lennolleen. ”Olemme luoneet Suomen Akatemian pitkäjänteisen rahoituksen avulla Suomeen ensimmäisen tieteellisen avaruusohjelman, jonka tavoitteena on kehittää kestävämpää avaruustutkimusta”, kuvailee huippuyksikön johtaja, professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta.

Haluatko parantaa nuorten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa? Kiinnostaako sosiaalisten robottien suunnittelu ja ohjelmointi? Tampereen yliopistossa järjestetään toisen asteen opiskelijoille ja yhdeksäsluokkalaisille huhti-toukokuussa kiinnostava Demokratiarobotin kehittäminen -kurssi. Lue lisää Kirsikka Kaipaisen blogitekstistä.

Tutkijatohtori Antti Malinen on perehtynyt lapsuuden historiaan, häneltä on juuri ilmestynyt tietokirja kaverisuhteista yhdessä Tuomo Tammen kanssa. Kyseessä on ensimmäisen suomalainen tutkimus, jossa tarkastellaan lasten keskinäisiä kaverisuhteita yhteiskunnallisena ja historiallisena ilmiönä. 

Voiko suomalaisessa kaivovedessä olla liikaa alumiinia? Entä voiko kaivosta haetusta löylyvedestä olla jotain haittaa? Erikoistutkija Merja Korkalainen vastaa.

Olkalisäkkeen alainen kipu on yksi yleisimmistä olkakivun aiheuttajista, ja sen hoidosta syntyy yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Siksi ei ole yhdentekevää, miten vaivasta kärsiviä potilaita hoidetaan. LL, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Kari Kannon väitöskirjatutkimuksesta selviää, ettei leikkauksesta ole hyötyä olkapään alaisen kivun hoitamisessa.

Lukijaamme mietityttää, miten radioaktiivisen jätteen määrä muuttuu, jos pienydinvoimalat hyväksytään ympäri maailmaa. Ylitarkastaja Ville Koskinen Säteilyturvakeskuksesta vastaa.