Tietysti

Suomen tiedepalkinto 2025 on myönnetty Turun yliopiston molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaskalle. Hänen johtamansa monitieteellinen tutkimusryhmä keskittyy erityisesti syöpäsolujen liikkumisen ja leviämisen tutkimukseen. Ivaskan tutkimustyö lisää ymmärrystä sekä syöpäsolujen käyttäytymisestä että terveen kudoksen merkityksestä syövän hoidossa. 

Tekoälyä voidaan käyttää sydän- ja verisuonitautien ennustamisessa. Suomen Akatemian tutkijatohtori Pashupati Mishra kehittää koneoppimismenetelmiä tähän tarkoitukseen. Näillä menetelmillä ennustetaan laskemalla sairastumisen todennäköisyyksiä. Tavoitteena on ennustaa sairastumista jo vuosia etukäteen ihmisiltä, joilla ei ole ilmiselviä ennusmerkkejä.

Vakavia sydänsairauksia voidaan todeta magneettikuvauksella yhä varhemmin. Kun menetelmät kehittyvät, sydämen vajaatoimintaa aiheuttavat sairaudet saadaan kiinni yhä aikaisemmin ja hoito täsmentyy. Suomen Akatemian kliininen tutkija Saara Sillanmäki keskittyy tutkimuksessaan vajaatoiminnan tarkempaan diagnostiikkaan magneettikuvausmenetelmien avulla.

Ilman varoitusta iskevä, elämän päättävä sairaskohtaus on yleensä sydänperäinen. Professori Juhani Junttila Oulun yliopistosta tietää, mitä äkkikuolema vaatii tapahtuakseen ja on etsinyt keinoja tunnistaa äkkikuoleman vaarassa olevia jo useammassa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa. Löytyykö ratkaisu vainaja-aineistosta?

Joka vuosi Suomessa lähes 2 000 ihmistä saa äkillisen sydänpysähdyksen. Teho-osastot hoitavat vuodessa 600–700 elvytettyä potilasta. Nyt tutkijat 60 eri teho-osastolla ympäri maailmaa selvittävät keinoja nopeuttaa sydänpysähdyksen jälkeistä toipumista teho-osastolla. Koko tutkimusta johtaa suomalainen ensihoitolääketieteen professori Markus Skrifvars HYKSistä.

Suomen Akatemian vuoden 2024 akatemiapalkinnot saavat tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä ja akatemiatutkija Olle Järv Helsingin yliopistosta. Järv hyödyntää ihmisten liikkuvuutta yhteiskunnan ilmiöiden ja prosessien ymmärtämisen välineenä. Nordlund on ollut luomassa täysin uutta solumaatalouden tutkimuslinjaa VTT:lle.

Suomen metsien hiilinielut ovat vähentyneet. Metsäpuiden biologian huippuyksikkö pyrkii tutkimuksensa avulla kääntämään nielut kasvuun. Akatemiaprofessori Yrjö Helariutan johtama yksikkö tutkii erityisesti koivua, koska se on Suomen yleisin lehtipuu, se kasvaa nopeasti ja sen tutkimus on suhteellisen edullista.

Pohdituttaako jokin tieteeseen liittyvä asia sinua? Etkö löydä vastausta sinua askarruttavaan aiheeseen? Lähetä kysymyksesi meille, niin me Suomen Akatemiassa etsimme kysymykselle aihetta tuntevan tutkijan. Mitä paremmin muotoilet kysymyksesi, sitä varmemmin saat vastauksen. Kaikkiin lähetettyihin kysymyksiin ei haeta vastaajia, vaan Tietysti.fi valitsee ne kysymykset, joihin vastausta etsitään.

Miten sairaudet leviävät ihmisen kehossa? Tätä selvittää solumekaniikan biologisia esteitä tutkiva huippuyksikkö. Esteitä etsitään elimistön rajapinnoilta, joita ovat esimerkiksi iho, verisuonisto, keuhkojen pinta, suolisto ja silmä. Yksikkö on jo löytänyt sekä syövän että terveen kudoksen ilmiasut. Tutkijat selvittävät myös ikääntymisen ja syövän liittymistä rajapintoihin.

VILMA-huippuyksikön tutkijat rakentavat virtuaalista laboratoriota, jonka tavoitteena on saada yhdistettyä ilmakehätutkimuksen kannalta olennaiset mallit ja mittaukset. Päätutkimusalana on aerosolitutkimus, joka tutkii ensisijaisesti ilmansaasteita. Huippuyksikkö pyrkii mittauksia ja mallinnusta yhdistämällä saamaan sellaista ymmärrystä, jota kukaan ei ole aikaisemmin saavuttanut.

Miksi historiankirjoitus on perustunut merkkihenkilöihin ja miksi tavalliset ihmiset ovat jääneet lähes täysin sivuun? Tästä aihepiiristä kirjoitettu Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika -teos esitellään sivustomme kirjavinkeissä. Kirjassa käsitellään elämäkertoja, joita arkistoista on löytynyt. Kirjoittajat kiinnittävät huomiota myös naisten vähäiseen näkyvyyteen arkistojen materiaaleissa.

Matematiikka on kaiken teknologian ja monen muunkin yhteiskunnassa tärkeän asian takana. Se näkyy esimerkiksi tietokoneissa, lujuuslaskelmissa, kallion porauksessa tai tietovarmuudessa. Siksi matematiikka on vaikuttavaa, todistavat Satunnaisuuksien ja rakenteiden tutkimuksen eli FiRST-huippuyksikön tutkijat. Huippuyksikkö jatkaa suomalaisen matematiikan korkeata tieteellistä tasoa.

Akateemikko Olavi Granöstä on ilmestynyt elämäkerta Maantieteen rannoilla, tiedepolitiikan saaristossa. Viiden eri kirjoittajan tekemä teos esittelee Granön uraa ja elämää sekä tiedepolitiikan, tutkijan, yliopistohallinnon, Viron-suhteiden että henkilökohtaisen elämän näkökulmista. Kirja rakentuu viidestä näitä eri vaiheita kuvaavasta osasta.

Suomen Akatemian rahoittama tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin. Maailmankuva ja sivistys perustuvat tieteeseen. Tiede rakentaa kestävää hyvinvointia ja vaurautta sekä tukee päätöksentekoa ja opetusta. Laadukas tutkimus tuottaa osaamista, jolla tarttua suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Akatemian vaikuttavuussivulla on laajasti tietoa tutkimuksen vaikuttavuudesta.

Sosiologian, lääketieteen, biologian ja bioinformatiikan tutkijat yhdistävät asiantuntemuksensa Suomen Akatemian rahoittamassa FIMAR-huippuyksikössä. Monitieteisessä tutkimusyksikössä selvitetään mikrobilääkeresistenssin ongelmaa. Jos resistenssiä ei saada kuriin, on seurauksena hiipivä pandemia eli koko maailmaa uhkaava tautien tappavuuden lisääntyminen.

Professori Päivi Törmä on tehnyt näyttävän uran ollen muun muassa Suomen Akatemian huippuyksikön johtaja ja akatemiaprofessori sekä saaden merkittävän EU:n ERC-rahoituksen. Mikä on saatellut hänet tällaiseen menestykseen tieteenalanaan fysiikka? Hän itse sanoo uransa tarjonneen hänelle seikkailun. Sen lisäksi ura on vaatinut protestanttista työmoraalia ja taistelijanluonnetta.

Aika haastaa humanistit on syntynyt vastaiskuna humanistisen tutkimuksen kohtaamalle arvostuksen puutteelle. Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon moniääninen teos kokoaa joukon asiantuntijoita, jotka esittävät näkemyksiään humanistisesta tutkimuksesta yhteiskunnassamme. Humanistinen tutkimus – valistuneen yhteiskunnan viisas sijoitus vai menoerä?

Droonitutkija, tutkimusprofessori Eija Honkavaara kokee tutkijanuran kutsumusammatikseen. Hän on droonitutkimuksen uranuurtajia. Honkavaara kokee perheen tärkeäksi voimavaraksi välillä kaiken ajan vievän tutkimuksen lomassa. Hän suosittelee rohkeaa heittäytymistä tutkimukseen. Vastoinkäymisistä ei kannata lannistua, koska palautteesta oppii paljon. Vuorovaikutus on tärkeätä uralla etenemiseksi.

Apulaisprofessori Tatiana Minav tutkii innovatiivista hydrauliikkaa ja automaatiota Tampereen yliopistossa. Hän on alansa ensimmäinen naisprofessori Suomessa. Minav haluaa herättää tutkijoissa ahaa-elämyksiä edistääkseen tutkimusta ja ongelmanratkaisua. Hänen aktiivinen tapansa esittää kysymyksiä, kommentoida ja esiintyä toimessaan kannustaa lisää naisia alalle.

Professori Kati Miettunen on käynnistänyt materiaalitekniikan yksikön Turun yliopistossa. Hän kehittää kestävää aurinkoenergiateknologiaa. Hän on kiinnostunut vaikuttavasta ja käytännönläheisestä tutkimuksesta. Hän pitää elinkaariajattelua tärkeänä tutkimusalueena. Hän myös muistuttaa, että Suomessakin voi päästä mukaan huippututkimukseen ja luoda merkittävän uran.

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Leena Ukkonen pitää tärkeänä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta toimikunnan rahoituksessa. Toimikunta haluaa kannustaa muun muassa nuoria naisia hakeutumaan tutkijanuralle. Tänä vuonna valituista akatemiatutkijoista naisia oli neljäsosa ja akatemiahankkeissa rahoitetuista 16 prosenttia.

Tutkijatohtori Hana Vrzáková tekee monitieteistä tutkimusta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Älykellojen ja silmäohjauslaitteiden kehittäminen vaatii tietotekniikan lisäksi myös kognitiotieteen, yhteiskuntatieteiden, kasvatustieteen, kielitieteen ja mikrokirurgisten taitojen perusteita. Vrzáková arvostaa sitä, että Suomessa kaikki alat ovat kaikille mahdollisia.

Emeritusprofessori Olli Koistisen ja dosentti Hemmo Laihon toimittama Valistuksen haaste selvittää valistuksen merkitystä kriittisesti ja monipuolisesti. Valistus oli eurooppalainen, etenkin 1700-luvulla kukoistanut aatevirtaus, jossa järjen ja tiedon merkitystä. Kirja on hyödyllinen perusteos kaikille filosofiasta, historiasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneille.

Sivistys on akatemiatutkija Säde Hormion mielestä tutkittua tietoa, koulutusta ja uteliasta asennetta elämään, muihin ihmisiin sekä yhteiskuntaan. Tiedollisten normien tutkija näkee elitismin vastustamisen hyvänä asiana. Nykyteknologia mahdollistaa kaikkien osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Erilaisia näkökulmia tulee kuitenkin kunnioittaa.

Puistofilosofia-viikkoa vietettiin jälleen heinäkuussa Ikaalisissa. Tänä vuonna tapahtuma oli osa sivistyksen teemavuoden ohjelmaa. Suomen Akatemia oli perinteisesti mukana tapahtumassa, ja Akatemian kanssa toteutettu ohjelmapäivä oli perjantai 19.7. Päivän ohjelma on nyt myös ensimmäistä kertaa katsottavissa Yle Areenassa.

Olipa kerran sivistys – entä sen tulevaisuus? Tällä teemalla Suomen Akatemia osallistui Porissa pidettävään SuomiAreenaan 26.6. klo 11–11.45. Keskustelussa pohditaan muun muassa, mitä sivistys merkitsee meille tämän hetken maailmassa ja mitä on aikamme sivistys. Keskustelu on katsottavissa MTV Katsomossa 30 päivän ajan. Tapahtuma on osa Sivistyksen teemavuotta.