Tietysti

Lukijamme kysyi miksi ihmisen suolisto on niin pitkä? Entä kuinka lyhyellä suolella voi tulla toimeen? Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, Suomen Akatemian kliininen tutkija Ville Sallinen vastaa

Myös Vaihtoehto Eskolle -listalle päässyt tutkijatohtori Ella Peltonen Oulun yliopistosta on erityisesti somessa aktiivinen levittäen tietoa tietotekniikasta ja siihen liittyvistä uusista tutkimustuloksista

Varhaiskasvatuksessa luodaan merkittävä pohja, joka parhaimmillaan kantaa pitkälle eri koulutusasteille. Kasvattajien, jotka toimivat osana näitä ympäristöjä, tuleekin haastaa omaa toimintaansa ja käyttäytymistään. Lue Outi Arvolan väitöstutkimuksesta.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta on saanut Suomen tiedepalkinnon 2021. Palkinto jaettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian järjestämässä Tiedefoorumissa 1.6.2021.

Lappeenranta Junior University eli Uniori on Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston yhteinen tiedekasvatuksen toteuttamismalli. Uniori-toiminnan lähtökohtana on tasa-arvon edistäminen: koulutus, tiede ja tutkiminen kuuluvat kaikille. Lue Laura Jouhkimon ja Vesa Raasumaan blogiteksti.

Vuoden 2020 Millennium-teknologiapalkinto on jaettu brittiläisille professoreille Shankar Balasubramanianille ja David Klenermanille tunnustuksena kaksikon kehittämistä uraauurtavista DNA:n sekvensointitekniikoista.

Oikeustieteilijöiden tärkeä väylä välittää tutkittua tietoa on toimia asiantuntijoina ministeriöissä ja eduskunnassa. Professori Kimmo Nuotio kertoo, että hänellä nämä tehtävät ovat viikoittaisia. Hänestä asiantuntijakuulemiset ovat tärkeä osa päätöksentekoa.

Professori Timo Sajavaara tutkii Millennium-palkitulla ALD-teknologialla tehtyjä ohutkalvoja. ALD-kalvoja käytetään nykyään niin elektroniikassa, akuissa, aurinkopaneeleissa, LED-valoissa kuin vaikkapa vettä hylkivässä paperissakin, joilla korvataan muovin käyttöä.

Lukijamme kysyi onko ihmisen mahdollista luoda maapallolle lisää vettä. Vesitalouden professori Harri Koivusalo Aalto-yliopistosta vastaa.

Useasti palkittu professori Juhani Knuuti pitää tieteen yleistajuistamista tärkeänä osana tutkimuksen tuloksista kertomista. Hän on aktiivinen kirjoittaja ja ollut perustamassa erilaisia kanavia tutkitun tiedon välittämiseen.

Lukijaamme mietityttää kaupallisten geenitestien luotettavuus. Lue molekyyligenetiikan professori Juha Keren vastaus.

Helsingin yliopiston tiedekasvatusverkoston johtaja Maaria Linko toteaa, että tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille. Mitä tämä tarkoittaa tiedekasvatuksen kannalta?

Koulutuksen eriarvoisuus on edelleen syvällä Suomen koulutusjärjestelmässä. Professori Kristiina Brunila tekee työtä tämän muuttamiseksi sekä tutkimalla että osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Miten pisama eroaa maksaläiskästä? Lukijakysymykseemme vastaa Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Hanna Siiskonen.

Hedelmättömyysongelmat luokitellaan miehestä tai naisesta johtuviin patologisiin tekijöihin. Entä jos sukusolujen valintamekanismi heikentää tai jopa estää hedelmöityksen? Lue lisää akatemiatutkija Jukka Kekäläisen kiinnostavasta tutkimuksesta

Tutkijatohtori Pyry Kivisaari vie eteenpäin Millennium-palkittua teknologiaa. Optoelektroniikka tarkoittaa laajasti ottaen sähkövirran muuttamista valoksi ja toisinpäin. Nyt Kivisaaren tavoitteena on tehostaa laitteita korvaamalla sähkön käyttöä valolla.

Sampo-tietokannat tarjoavat monenlaista tietoa kenen tahansa käytettäväksi. Niitä on tehty kirjoista, sotahistoriasta ja uusin akateemisten opiskelijoiden vaiheista vuoteen 1899. Sammoissa yhdistyy valtava määrä eri avoimen datan tietokantojen tietoja. Niitä on kehittänyt professori Eero Hyvönen jo pari vuosikymmentä.

Lukijaamme mietitytti miksi koulu ja kotiläksyt keksittiin? Professori Risto Rinne Turun yliopiston kasvatustieteiden laitokselta vastaa.

Opettajien on tärkeä päästä uusimman tutkimustiedon äärelle ja päivittää tietojaan yhteisöllisesti. LUMA2020-ohjelma on mainio esimerkki monialaisen tiedekasvatuksen edistämisestä Suomessa. Projektisuunnittelija Oona Kiviluoto kirjoittaa aiheesta blogissa.

Tietokoneiden kokoa täytyy kutistaa ja energiatehokkuutta parantaa, koska koneiden käsittelemän tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Ratkaisu löytyy aivoista, jotka käsittelevät tietoa paljon energiatehokkaammin kuin nykyiset tietokoneet. VTT:n erikoistutkija Sayani Majumdar kehittää nanokokoisia osia uudenlaisiin tietokoneisiin, joiden toimintaperiaate jäljittelee ihmisaivojen toimintaa.

Aorttaläppäahtauman ainoa tehokas hoito on keinoläppätoimenpide. Kun aorttaläpän ahtauma alkaa oireilla, on hoidolla kiire: mikäli toimenpidettä ei tehdä, johtaa sairaus kuolemaan keskimäärin kahdessa vuodessa. Lue lisää Maina Jalavan väitöskirjatutkimuksesta

"Haloo, onko avioerotutkijalla? Tarvitaan jutunjuurta laiturinnokkaan." Menneinä vuosina väestöntutkija Marika Jalovaaraan ottivat yhteyttä kesätoimittajat juhannusviikolla. Sitten syntyvyyden aleneminen Suomessa herätti tutkitun tiedon janon ympäri vuoden, ympäri maailman.

Lukijamme kysyi seuraavaa: Miten fotoni kulkisi tyhjiössä, jossa olisi absoluuttinen nollapiste? Olisiko sielläkin sähkömagneettista säteilyä? Tutkijatohtori Mikko Partanen Aalto-yliopistosta vastaa

SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa Tiede, taide ja nuoret -maailman pelastuspaketti aiheena on taiteen tekemisen ja tutkitun tiedon merkitys lasten ja nuorten elämässä, kasvussa ja hyvinvoinnissa. Nostamme esiin mielenkiintoisia toimintatapoja, joita tiede- ja taidekasvatuksessa on kokeiltu ja kuulemme, minkälaisia kokemuksia hankkeiden toteuttajilla ja osallistujilla on niistä ollut.

Tutkitun tiedon teemavuoden tavoitteena on saada kaikenikäiset suomalaiset tutkitun tiedon pariin. Kesän ohjelmassa perehdytään mm. koronan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, tiede- ja taidekasvatuksen uusiin tuuliin sekä tehdään arkeologisia kaivauksia.

Kantasoluaiheet kiinnostavat monia, mutta luotettavaa informaatiota aiheesta on ollut vaikea löytää suomeksi. Kantasoluportaali tarjoaa tutkittua tietoa erilaisista kantasoluista sekä niiden alkuperästä ja potentiaalista tutkimuksessa ja kantasoluhoidoissa.

Professori Minna Kellomäki soveltaa Millennium-palkittua teknologiaa implanttien kehittämiseksi. Pehmeät kudokset kasvavat väliaikaisten implanttien päälle ja implantit hajoavat sitten luonnostaan myrkyttömästi elimistössä. Tulevaisuudessa näin voidaan kasvattaa vaikka kokonaisia elimiä.

Professori Ilkka Julkusen mukaan ruoan, tavaroiden ja erilaisten pintojen välityksellä saatujen koronatartuntojen riski on osoittautunut pieneksi. Kun covid-19 -virus joutuu kehon ulkopuolelle ja kuivuu, se inaktivoituu. Myös auringon ultraviolettisäteily inaktivoi sitä. Pintamateriaalilla on kuitenkin merkitystä.

Lintukannoista koottu materiaali toimii ikkunana ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 1970-luvulta saakka kerätyn datan perusteella lintulajit ovat joka vuosikymmenellä siirtyneet asuttamaan Suomessa yhä pohjoisempia alueita. Lue lisää akatemiatutkija Aleksi Lehikoisen Kulosaaren yhteiskoulussa pitämästä Tietobreikistä.

Tulevaisuudessa Parkinsonin taudin etenemistä saatetaan ehkäistä usean hoidon yhdistelmällä. Tua Annanmäki selvitti väitöskirjassaan verenkierrossa esiintyvän uraatin hoitovaikutusta.

Tutkitun tiedon teemavuoden aikana esittelemme tutkijoita, jotka eri tavoin välittävät tai hyödyntävät tutkittua tietoa tutkimuksen ulkopuolella. Carita Lindstedt-Kareksela vetää Evoluutiopajat-hanketta, joissa koululaisia opetetaan ymmärtämään luonnon vuorovaikutussuhteita ja evoluutiota.

Tieto on supervoima -kampanjassa suomalaisille kolmasluokkalaisille lapsille lahjoitetaan tutkittuun tietoon keskittyvän Apu Juniori-lehden erikoisnumero. Kampanja on osa Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 -kokonaisuutta, joka tekee tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa.

Lukijaamme pohdituttaa koronaviruksen pakkasenkestävyys. Lue, mitä akatemiatutkija Matti Jalasvuori vastasi.

Lukijamme kysyi miten muuttolinnut tietävät, milloin niiden pitää lähteä matkaan? Entä miten ne osaavat suunnistaa myös pimeässä? Intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta ja eläinfysiologian professori emeritus Esa Hohtola Oulun yliopistosta vastaavat.

Kansalaisuuden vahvistaminen on CS-LEARN-hankkeen tavoitteena, mutta hyvä kansalainen ei Itä-Afrikassa merkitse samaan kuin Suomessa. Tutkijat osallistuivat kyläyhteisöjen elämään ja tekivät haastatteluja Ugandassa. Tansaniassa osallistuttiin erilaisten ryhmien toimintaan. Tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisista kansalaiskäsityksistä ja hyödyntää tuloksia kehitysyhteistyöhankkeissa.

Millaista on aikuistuminen Pohjois-Afrikassa? Muun muassa tätä selvittää Päivi Honkatukian johtama hanke. Se selvittää nuorten elämää määrittäviä yhteiskunnallisia tekijöitä, miten ne vaikuttavat arkeen ja tulevaisuuteen. Hanke on merkittävä avaus globaaliin nuorisotutkimukseen.

Yksityinen istutusmetsätalous on yleistynyt nopeasti Tansanian maaseudulla, ja yhteisten pelisääntöjen puute aiheuttaa monenlaisia konflikteja eri toimijoiden välille. MAKUTANO-hankkeen tutkijat Suomessa ja Tansaniassa etsivät yhteisymmärrystä ristiriitatilanteisiin.

Antibioottiresistentit eli lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ovat tämän hetken pahimpia terveydellisiä uhkia koko maailmassa. Siksi niitä kannattaa tutkia esimerkiksi Afrikassa, missä alan tutkimusta on vielä vähän. Suomalaiset työskentelevät kolmessa Länsi-Afrikan maassa yhteistyössä paikallisten tutkijoiden kanssa. Mukana on lääketieteen, ympäristöntutkimuksen ja sosiologian tutkijoita.

Tavoite 4+ -hanke parantaa Ecuadorin Pastazan maakunnan alkuperäiskansojen koulutusmahdollisuuksia ja edistää alkuperäiskansojen oman tietämyksen ja pedagogiikan sisällyttämistä opetukseen. Hanke pyrkii vaikuttamaan myös poliittisella tasolla, jotta tulokset saadaan oikeasti jalkautettua. Alkuperäiskansojen omaa tietämystä ja pedagogiikkaa sisällytetään opetukseen.

Lukijamme miettii, että miksi pitää esittää nukkuvaa saadakseen unta? Tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa ja antaa neuvoja parempaan uneen.