Tietysti

Entä lasketaanko UV-säteily luonnon taustasäteilyksi? Lue, mitä Tampereen yliopiston professori Anssi Auvinen Säteilyturvakeskuksesta vastasi.

Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen kirjoittaa kirjoja suomeksi, jotta aiheet nousisivat keskusteluun myös suuren yleisön joukossa. Viimeisimpänä aiheena on kansallisen turvallisuuden murros. Mutta miten korona liittyy siihen?

Lukijamme pohti, riittääkö kolmihenkisen perheen tuottamasta biojätteestä muodostuva biokaasu noin 100 neliön vähäenergiatalon lämmitykseen? Lue ympäristötekniikan professori Mika Horttanaisen vastaus.

Miten luontoon vaikuttaisi, jos hirviä ei metsästettäisi ollenkaan? Erikoistutkija Ari Nikula Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Myös Vaihtoehto Eskolle -listalle päässyt tutkijatohtori Ella Peltonen Oulun yliopistosta on erityisesti somessa aktiivinen levittäen tietoa tietotekniikasta ja siihen liittyvistä uusista tutkimustuloksista

Professori Ilkka Julkusen mukaan ruoan, tavaroiden ja erilaisten pintojen välityksellä saatujen koronatartuntojen riski on osoittautunut pieneksi. Kun covid-19 -virus joutuu kehon ulkopuolelle ja kuivuu, se inaktivoituu. Myös auringon ultraviolettisäteily inaktivoi sitä. Pintamateriaalilla on kuitenkin merkitystä.

Varhaiskasvatuksessa luodaan merkittävä pohja, joka parhaimmillaan kantaa pitkälle eri koulutusasteille. Kasvattajien, jotka toimivat osana näitä ympäristöjä, tuleekin haastaa omaa toimintaansa ja käyttäytymistään. Lue Outi Arvolan väitöstutkimuksesta.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta on saanut Suomen tiedepalkinnon 2021. Palkinto jaettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian järjestämässä Tiedefoorumissa 1.6.2021.

Lappeenranta Junior University eli Uniori on Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston yhteinen tiedekasvatuksen toteuttamismalli. Uniori-toiminnan lähtökohtana on tasa-arvon edistäminen: koulutus, tiede ja tutkiminen kuuluvat kaikille. Lue Laura Jouhkimon ja Vesa Raasumaan blogiteksti.

Vuoden 2020 Millennium-teknologiapalkinto on jaettu brittiläisille professoreille Shankar Balasubramanianille ja David Klenermanille tunnustuksena kaksikon kehittämistä uraauurtavista DNA:n sekvensointitekniikoista.

Oikeustieteilijöiden tärkeä väylä välittää tutkittua tietoa on toimia asiantuntijoina ministeriöissä ja eduskunnassa. Professori Kimmo Nuotio kertoo, että hänellä nämä tehtävät ovat viikoittaisia. Hänestä asiantuntijakuulemiset ovat tärkeä osa päätöksentekoa.

Professori Timo Sajavaara tutkii Millennium-palkitulla ALD-teknologialla tehtyjä ohutkalvoja. ALD-kalvoja käytetään nykyään niin elektroniikassa, akuissa, aurinkopaneeleissa, LED-valoissa kuin vaikkapa vettä hylkivässä paperissakin, joilla korvataan muovin käyttöä.

Lukijamme kysyi onko ihmisen mahdollista luoda maapallolle lisää vettä. Vesitalouden professori Harri Koivusalo Aalto-yliopistosta vastaa.

Useasti palkittu professori Juhani Knuuti pitää tieteen yleistajuistamista tärkeänä osana tutkimuksen tuloksista kertomista. Hän on aktiivinen kirjoittaja ja ollut perustamassa erilaisia kanavia tutkitun tiedon välittämiseen.

Lukijaamme mietityttää kaupallisten geenitestien luotettavuus. Lue molekyyligenetiikan professori Juha Keren vastaus.

Helsingin yliopiston tiedekasvatusverkoston johtaja Maaria Linko toteaa, että tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille. Mitä tämä tarkoittaa tiedekasvatuksen kannalta?

Luonnonvarojen kestävän käytön tutkimusprofessori Raisa Mäkipää tuottaa tietoa ja ratkaisuja ilmastonmuutosta vastaan. Hän painottaa tutkitun tiedon levittämistä monille eri ryhmille tärkeänä osana tutkijoiden työtä.

Puinen käärmeveistos yli 4000 vuoden takaa nousi arkeologisesta kosteikkokaivannosta, jota tutkijatohtori Satu Koivisto kaivaa Humppilassa kilpaa ajan kanssa. Löytö, lajinsa ainoa Fennoskandiassa, noteerattiin kesällä uutisissa kautta maailman. Monitieteinen arkeologia avaa silmät paitsi menneeseen, myös tulevaan. Suomen kosteikoissa lepää pitkälti hyödyntämätön tieto, joka on vaarassa kadota ulottuviltamme.

Kasveillakin on älyä, mutta millaista? Tutkijatohtori Aino Kalske Turun yliopistosta valottaa meille tätä kiehtovaa aihetta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen ovat olleet professori Jouni Jaakkolan päätutkimuskohteena jo vuosia. Tiedon levittäminen päättäjille ja kaikille muillekin on hänelle tärkeätä, jotta asioihin pystytään puuttumaan ajoissa.

Miten vaikuttaa viestinnällä Twitterissä? Tähän pureudutaan Twitter viestintänä -teoksessa, jonka ovat toimittaneet Pekka Isotalus, Jari Jussila ja Janne Matikainen. Lue Sanni Rämän kirja-arvio.

Professori Aarno Palotie tutkii Millennium-palkitulla NGS-teknologialla ihmisperimää useissa hankkeissa. FinnGen-hankkeessa tuotetaan genomitietoa 500 000 suomalaisesta. Tiedon avulla kehitetään parempia lääkkeitä ja hoidetaan ihmisiä ennaltaehkäisevästi.

Tohtorikoulutettava Riitta Söderlund selvittää tutkimuksessaan, kuinka laadukasta Suomen julkisen suun terveydenhuollon odotusaikatieto on sekä miten tietoa käsitellään ja hallitaan. Tavoitteena on kehittää  odotusaikatietojen tiedonhallintaa ja palveluita siten, että se hyödyttäisi meitä kaikkia. 

Lukijamme kysyi miksi ihmisen suolisto on niin pitkä? Entä kuinka lyhyellä suolella voi tulla toimeen? Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, Suomen Akatemian kliininen tutkija Ville Sallinen vastaa

Lukijaamme pohdituttaa koronaviruksen pakkasenkestävyys. Lue, mitä akatemiatutkija Matti Jalasvuori vastasi.

"Haloo, onko avioerotutkijalla? Tarvitaan jutunjuurta laiturinnokkaan." Menneinä vuosina väestöntutkija Marika Jalovaaraan ottivat yhteyttä kesätoimittajat juhannusviikolla. Sitten syntyvyyden aleneminen Suomessa herätti tutkitun tiedon janon ympäri vuoden, ympäri maailman.

Lukijamme kysyi seuraavaa: Miten fotoni kulkisi tyhjiössä, jossa olisi absoluuttinen nollapiste? Olisiko sielläkin sähkömagneettista säteilyä? Tutkijatohtori Mikko Partanen Aalto-yliopistosta vastaa

Tutkitun tiedon teemavuoden tavoitteena on saada kaikenikäiset suomalaiset tutkitun tiedon pariin. Kesän ohjelmassa perehdytään mm. koronan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, tiede- ja taidekasvatuksen uusiin tuuliin sekä tehdään arkeologisia kaivauksia.

Kantasoluaiheet kiinnostavat monia, mutta luotettavaa informaatiota aiheesta on ollut vaikea löytää suomeksi. Kantasoluportaali tarjoaa tutkittua tietoa erilaisista kantasoluista sekä niiden alkuperästä ja potentiaalista tutkimuksessa ja kantasoluhoidoissa.

Professori Minna Kellomäki soveltaa Millennium-palkittua teknologiaa implanttien kehittämiseksi. Pehmeät kudokset kasvavat väliaikaisten implanttien päälle ja implantit hajoavat sitten luonnostaan myrkyttömästi elimistössä. Tulevaisuudessa näin voidaan kasvattaa vaikka kokonaisia elimiä.

Lintukannoista koottu materiaali toimii ikkunana ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 1970-luvulta saakka kerätyn datan perusteella lintulajit ovat joka vuosikymmenellä siirtyneet asuttamaan Suomessa yhä pohjoisempia alueita. Lue lisää akatemiatutkija Aleksi Lehikoisen Kulosaaren yhteiskoulussa pitämästä Tietobreikistä.

Tulevaisuudessa Parkinsonin taudin etenemistä saatetaan ehkäistä usean hoidon yhdistelmällä. Tua Annanmäki selvitti väitöskirjassaan verenkierrossa esiintyvän uraatin hoitovaikutusta.

Tutkitun tiedon teemavuoden aikana esittelemme tutkijoita, jotka eri tavoin välittävät tai hyödyntävät tutkittua tietoa tutkimuksen ulkopuolella. Carita Lindstedt-Kareksela vetää Evoluutiopajat-hanketta, joissa koululaisia opetetaan ymmärtämään luonnon vuorovaikutussuhteita ja evoluutiota.