Tietysti

Tiedefoorumin teemana on tänä vuonna Nuorissa on tieteenkin tulevaisuus. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Tiedefoorumin yhteydessä jaetaan Suomen tiedepalkinto ja akatemiapalkinnot. Tervetuloa juhlistamaan tiedettä!

Luonnon vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja terveyteen tutkiva Riikka Puhakka sekä ilma- ja nestevirtausten fysiikkaa tutkiva Ville Vuorinen palkitaan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.

Tule kaikille avoimeen tilaisuuteen Heurekaan, niin saat kuulla, mitä on tiedepääoma ja miten se jakautuu suomalaisten kesken. Kerromme myös, miksi tieteestä kiinnostumisella on väliä ja miten tiedepääoman kartuttamista voisi tukea jo koulussa.

Tiedekulmapokkari-sarjan kuudennessa osassa syvennytään Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan kolmentoista eri tutkijan johdattamana. Kirjassa tarkastellaan aihetta monipuolisesti eri näkökulmista. Keskiössä on sodan tuoma epävarmuuksien aika, jonka myötä Eurooppakaan ei ole enää kuumalta sodalta turvassa.

Miten ihminen muistaa tapahtumat vuosia myöhemmin? Entä jos niistä on kiinni, saako hän oikeutta rikoksen uhrina tai saako syylliseksi epäilty oikeanlaisen tuomion? Muun muassa näitä asioita pohtii oikeuspsykologi, dosentti Julia Korkman kirjoittamassaan kirjassa Muistin varassa.

Entä jos synnytys ei menekään synnyttäjän toivomalla tavalla? Mitä se vaikuttaa lisälapsihaaveisiin? Mitä on tehtävissä, jotta huonot kokemukset eivät estäisi hankkimasta lisää lapsia? Johanna Joensuu on selvittänyt näitä tekeillä olevassa väitöskirjassaan.

Biokemisti Frances Arnold sai vuonna 2016 Millennium-teknologiapalkinnon suunnatun evoluution tutkimuksestaan. Hän kehitti uuden ja nopean tavan muokata proteiineja, menetelmässä jäljitellään luonnonvalintaa laboratoriossa. Myös Suomessa on menetelmän käytöstä jo paljon kokemusta. Akateemikko, tutkimusprofessori Merja Penttilä työskentelee VTT:llä, jossa hän on perehtynyt teolliseen biotekniikkaan, synteettiseen biologiaan, ja siihen, miten mikrobeja parannetaan teolliseen tuotantoon.

Miten rakennukset saadaan energiatehokkaiksi ja niiden päästöjä saadaan vähennettyä? Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan molempiin on mahdollista päästä – jopa kustannustehokkaasti. Lue miten tavoitteisiin voidaan päästä.

Pahiksina tunnetut hiilidioksidi ja metaani voivat päästä hyödylliseen ja vähähiiliseen energiakäyttöön auringon avulla. Tähän saakka fossiilisella energialla tuotettua, energiaa varastoivaa vetyä voidaan myös tuottaa auringon avulla. Miten? Näitä tutkitaan parhaillaan.

Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 onnistui vahvistamaan tutkitun tiedon asemaa yhteiskunnassa ja tuomaan tutkitun tiedon parissa toimivia tahoja yhteen. Näin toteaa vuodesta tehty arviointi. Tutkitun tiedon näkyvyyttä parannettiin muun muassa yhteisellä brändillä ja tiedeviestinnän kyvykkyyksien kehittämisellä. Uudenlainen verkostoyhteistyö eri tiedeorganisaatioiden välillä nähtiin tutkitun tiedon näkyvyyttä parantaneena tekijänä.

Kompleksitautien genetiikan huippuyksikön tutkimus perustuu ainutlaatuisiin suomalaisiin väestö- ja potilastutkimuksiin. Huippuyksikkö tutkii Suomen Akatemian rahoittamana tiettyjä geenejä ja geenimuunnoksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi diabeteksen kehittymiseen. Huippuyksikön tutkimus auttaa tunnistamaan henkilöt, jotka ovat kaikkein suurimmassa riskissä sairastua. Katso video.

Myös Vaihtoehto Eskolle -listalle päässyt tutkijatohtori Ella Peltonen Oulun yliopistosta on erityisesti somessa aktiivinen levittäen tietoa tietotekniikasta ja siihen liittyvistä uusista tutkimustuloksista

Päivölänkoulun 3B luokka kysyi meiltä, mitä tapahtuisi, jos maapallo lähtisi pyörimään toiseen suuntaan. Entä haluaisivatko tai pystyisivätkö ihmiset asumaan enää maapallolla? Maanmittauslaitoksen tutkimuspäällikkö Jyri Näränen vastaa.

Kokemuksen historian huippuyksikön tutkijan Antti Malisen ja Tuomo Mannisen kirja Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa on valittu vuoden tiedekirjaksi. Lue Malisen viime vuonna tehty haastattelu, jossa hän kertoo tutkimuksestaan.

Nenän ja sen sivuonteloiden vaivat ovat väestössä yleisiä – ruotsalaisessa tutkimuksessa lähes 30 prosenttia ilmoitti kärsivänsä jostakin nenäoireesta. Uudet, vähemmän potilaaseen kajoavat hoitomenetelmät olisivat tervetullut lisä markkinoille. Lääketieteen lisensiaatti Sara Sainio on tutkinut lääkinnällisiä laitteita, jotka ovat osoittautuneet lupaaviksi nenä- ja sivuontelosairauksien hoidossa.

Korona-pandemia aiheutti maailmanlaajuiselle virustestaukselle poikkeuksellisen taakan. Näytteenoton pula hankaloitti oleellisesti viruksen leviämisen hallintaa, minkä johdosta vaihtoehtoisten näytteenottomenetelmien kehitys alkoi.  Lue lisää LL Jaakko Ahdin tutkimuksesta. 

Jokainen voi osallistua harvinaisten akkumineraalien kierrätykseen viemällä omat vanhat akkunsa kiertoon. Pieninkään akku ei ole turha. Tutkijat selvittävät menetelmiä, joiden avulla keräyksellä saatua mineraalimassaa voidaan hyödyntää.

LL Sofia Grönroos tutkii väitöskirjassaan lihavuuskirurgian pitkäaikaisvaikutuksia. Lihavuuskirurgia on tutkitusti ainoa tehokas ja pysyvän painonlaskutuloksen tuova vaikean lihavuuden hoitomuoto.

Merituulivoima voi olla ratkaisevan tärkeää Suomen energiaomavaraisuudelle. Jäähän liittyvät ongelmat on ratkaistava, jotta merialueille voidaan alkaa rakentaa kustannustehokkaita merituulipuistoja. Lisäksi luontoarvot pitäisi huomioida puistojen sijoittamisessa. Lue, kuinka näitä selvitetään tutkimuksen avulla.

Suomen Akatemian ja ulkoministeriön yhteinen kehitystutkimuksen ohjelma (DEVELOP) tutkii globaalin kehityksen kysymyksiä. Tänä vuonna päättyvä ohjelma on etsinyt vastauksia Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteisiin kuten köyhyyden vähentämiseen ja tasa-arvon edistämiseen koko maailmassa. Tutustu ohjelman hankkeisiin teemasivulla.

Vesi on useimmille meistä hyvin arkinen asia. Se tulee hanasta ja poistuu viemäriin. Harva meistä ajattelee, mitä kaikkea tarvitaan vesihuollon järjestämiseen ja tuottamiseen. Tampereen yliopiston tutkijoiden Vesihuollon myytit -teos pohtii Suomen vesihuollossa esiintyviä myyttejä ja avaa niitä suurelle yleisölle. Tutustu kirjavinkkiimme.

Lukijamme kysyi meiltä, voidaanko evoluutio todistaa tieteellisin menetelmin eli esimerkiksi toistettavalla kokeella? Helsingin yliopiston organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelman professori Juha Merilä vastaa.

Olkalisäkkeen alainen kipu on yksi yleisimmistä olkakivun aiheuttajista, ja sen hoidosta syntyy yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Siksi ei ole yhdentekevää, miten vaivasta kärsiviä potilaita hoidetaan. LL, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Kari Kannon väitöskirjatutkimuksesta selviää, ettei leikkauksesta ole hyötyä olkapään alaisen kivun hoitamisessa.

TuKoKen eli Tutki-KoKeile-Kehitä-kilpailun lopputapahtuma kokosi yli sata lasta ja nuorta yhteisten kiinnostuksenkohteiden äärelle Otaniemen lukioon kahden etäilyvuoden jälkeen.