Tietysti

Tutkijatohtori Pyry Kivisaari vie eteenpäin Millennium-palkittua teknologiaa. Optoelektroniikka tarkoittaa laajasti ottaen sähkövirran muuttamista valoksi ja toisinpäin. Nyt Kivisaaren tavoitteena on tehostaa laitteita korvaamalla sähkön käyttöä valolla.

Sampo-tietokannat tarjoavat monenlaista tietoa kenen tahansa käytettäväksi. Niitä on tehty kirjoista, sotahistoriasta ja uusin akateemisten opiskelijoiden vaiheista vuoteen 1899. Sammoissa yhdistyy valtava määrä eri avoimen datan tietokantojen tietoja. Niitä on kehittänyt professori Eero Hyvönen jo pari vuosikymmentä.

Lukijaamme mietitytti miksi koulu ja kotiläksyt keksittiin? Professori Risto Rinne Turun yliopiston kasvatustieteiden laitokselta vastaa.

Opettajien on tärkeä päästä uusimman tutkimustiedon äärelle ja päivittää tietojaan yhteisöllisesti. LUMA2020-ohjelma on mainio esimerkki monialaisen tiedekasvatuksen edistämisestä Suomessa. Projektisuunnittelija Oona Kiviluoto kirjoittaa aiheesta blogissa.

Tietokoneiden kokoa täytyy kutistaa ja energiatehokkuutta parantaa, koska koneiden käsittelemän tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Ratkaisu löytyy aivoista, jotka käsittelevät tietoa paljon energiatehokkaammin kuin nykyiset tietokoneet. VTT:n erikoistutkija Sayani Majumdar kehittää nanokokoisia osia uudenlaisiin tietokoneisiin, joiden toimintaperiaate jäljittelee ihmisaivojen toimintaa.

Aorttaläppäahtauman ainoa tehokas hoito on keinoläppätoimenpide. Kun aorttaläpän ahtauma alkaa oireilla, on hoidolla kiire: mikäli toimenpidettä ei tehdä, johtaa sairaus kuolemaan keskimäärin kahdessa vuodessa. Lue lisää Maina Jalavan väitöskirjatutkimuksesta

Lue viestintäasiantuntija Elisa Lautalan ajatuksia Tutkitun tiedon teemavuodesta 2021. Teemavuoden tavoitteena on tuoda tutkittu tieto kaikkien ulottuville.

Lukijamme miettii, miksi ihmiset ovat niin dramaattisia? Tutkijatohtori Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta vastaa. Hän painottaa tunteiden tärkeää biologista merkitystä: ne auttavat ihmistä selviytymään ympäristön haasteista. 

Olli Hartiala selvitti väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumien yleisyyttä oireettomilla henkilöillä. Tulokset vahvistivat, että sepelvaltimotauti kehittyy oireettomana pitkään ennen taudin aiheuttamia oireita, sillä noin viidesosalla oireettomista tutkittavista oli todettavissa sepelvaltimoiden kalkkeutumista. 

Ilmastonmuutos on aiheuttanut siitä johtuvaa pakolaisuutta Intiassa ja Bangladeshissä. Alueiden elinkeinot ovat muuttuneet. Sirpa Tenhusen johtama hanke selvittää hyviä hallinnollisia toimintatapoja ja käytäntöjä, joilla ihmisten elinkeinot taattaisiin alueelle jääneillä ja sieltä pois muuttaneilla.

Maailma globaalistuu ja tutkimus kansainvälistyy. Onko jokin syy kannustaa tutkijoita kirjoittamaan suomeksi tai muilla ”pienillä” kielillä? Eikö tämä ole pyörän kääntämistä taaksepäin? Helsingin Sanomain Säätiö kannustaa viestinnän tutkijoita julkaisemaan tutkimusta myös suomen kielellä. Tähän tarkoitukseen se perusti Tiedettä suomeksi -palkinnon. Lue professori Pirjo Hiidenmaan blogikirjoitus.

IRIS-hankkeen tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden kuten tuuli- ja aurinkovoiman osuutta Kuuban kokonaistuotannosta. Tähän kehitetään uusia työkaluja ja menetelmiä.  Jotta tässä onnistuttaisiin, tutkimustuloksia levitetään ja hyödynnetään sidosryhmätyöpajoissa ja aktiivisilla kontakteilla maan ministeriöihin ja muihin organisaatioihin.

Mitä eläimistä ihmisiin siirtyviä tartuntatautien uhkia on Keniassa? Tätä tutkii Olli Vapalahden ja Tarja Sirosen johtama hanke. Hanke pyrkii selvittämään, miten näihin zoonooseihin voitaisiin varautua. Työtä tehdään yhdessä kenialaisten kanssa. Villieläimistä kuten lepakoista tutkitaan niissä olevia viruksia ja voivatko ne siirtyä ihmisiin.

Tiedeorganisaatioiden järjestämä Tiedetori on tänäkin vuonna mukana Helsingin kirjamessuilla, nyt virtuaalisesti. Suomen Akatemian ohjelmassa akatemiatutkija Matti Jalasvuori kertoo viruksista

Suomalainen virustutkimus on ajan tasalla: suuri osa siitä on sovellettavissa myös jo koronaviruksen hoidossa ja jatkoehkäisyssä.

Pystyisikö ihminen elämään planeetalla, jossa olisi Maata pidempi vuorokausirytmi ja matalampi painovoima. Lue yliopisto-opettaja Kirsi Lehdon vastaus.

Vaikka sydänperäinen äkkikuolema on maailman yleisimpiä kuolinsyitä, keinot sen tunnistamiseksi ennakkoon ovat riittämättömät. Kardiologiaan erikoistuva lääkäri Arttu Holkeri Helsingin yliopistosta selvitti väitöskirjatutkimuksessaan sydänfilmissä todettavien muutosten ennustearvoa 30 seurantavuoden aikana.

Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutissa (HELSUS) tutkijatohtorina toimiva Álvaro Fernández-Llamazares päätti hyödyntää videota tiedeviestinnässään. Katso video ja lue mitä mieltä Fernández-Llamazares on tutkijan roolista viestijänä.

Mari Heikkilän ja Tuukka Tammen toimittama Viheliäs tiede on kirja siitä, millaisia reaktioita toimittajat ja tutkijat voivat kohdata, kun dialogi yleisön kanssa ei toimi.”Tämä kirja pysäyttää ajattelemaan, ja sen parissa voi kokea tunteita huvituksesta suruun ja epäuskoon”, kirjoittaa Mikael Lehtinen arviossaan.

Alan tärkeydestä ja mahdollisuuksista huolimatta vain pieni osa nuorista innostuu kemiasta niin paljon, että hakeutuu korkeakouluopintoihin. Oppiaine ei kiinnosta nuoria, mikä on yksi alan suurimmista haasteista. Mikä neuvoksi? Kemian yliopistonlehtori Johannes Pernaa Helsingin yliopistosta kertoo.

Professori Ilkka Julkusen mukaan ruoan, tavaroiden ja erilaisten pintojen välityksellä saatujen koronatartuntojen riski on osoittautunut pieneksi. Kun covid-19 -virus joutuu kehon ulkopuolelle ja kuivuu, se inaktivoituu. Myös auringon ultraviolettisäteily inaktivoi sitä. Pintamateriaalilla on kuitenkin merkitystä.

Tieto on supervoima -kampanjassa suomalaisille kolmasluokkalaisille lapsille lahjoitetaan tutkittuun tietoon keskittyvän Apu Juniori-lehden erikoisnumero. Kampanja on osa Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 -kokonaisuutta, joka tekee tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa.

Lintukannoista koottu materiaali toimii ikkunana ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 1970-luvulta saakka kerätyn datan perusteella lintulajit ovat joka vuosikymmenellä siirtyneet asuttamaan Suomessa yhä pohjoisempia alueita. Lue lisää akatemiatutkija Aleksi Lehikoisen Kulosaaren yhteiskoulussa pitämästä Tietobreikistä.

Tulevaisuudessa Parkinsonin taudin etenemistä saatetaan ehkäistä usean hoidon yhdistelmällä. Tua Annanmäki selvitti väitöskirjassaan verenkierrossa esiintyvän uraatin hoitovaikutusta.

Tutkitun tiedon teemavuoden aikana esittelemme tutkijoita, jotka eri tavoin välittävät tai hyödyntävät tutkittua tietoa tutkimuksen ulkopuolella. Carita Lindstedt-Kareksela vetää Evoluutiopajat-hanketta, joissa koululaisia opetetaan ymmärtämään luonnon vuorovaikutussuhteita ja evoluutiota.

Lukijaamme pohdituttaa koronaviruksen pakkasenkestävyys. Lue, mitä akatemiatutkija Matti Jalasvuori vastasi.

Lukijamme kysyi miten muuttolinnut tietävät, milloin niiden pitää lähteä matkaan? Entä miten ne osaavat suunnistaa myös pimeässä? Intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta ja eläinfysiologian professori emeritus Esa Hohtola Oulun yliopistosta vastaavat.

Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi. Vuosi muodostaa monipuolisen kuvan tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi meidän kaikkien hyvinvoinnin tai koko yhteiskunnan kannalta. Vuosi täyttyy erilaisista tapahtumista ja muista teoista, jotka perustuvat tutkittuun tietoon.

Kansalaisuuden vahvistaminen on CS-LEARN-hankkeen tavoitteena, mutta hyvä kansalainen ei Itä-Afrikassa merkitse samaan kuin Suomessa. Tutkijat osallistuivat kyläyhteisöjen elämään ja tekivät haastatteluja Ugandassa. Tansaniassa osallistuttiin erilaisten ryhmien toimintaan. Tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisista kansalaiskäsityksistä ja hyödyntää tuloksia kehitysyhteistyöhankkeissa.

Millaista on aikuistuminen Pohjois-Afrikassa? Muun muassa tätä selvittää Päivi Honkatukian johtama hanke. Se selvittää nuorten elämää määrittäviä yhteiskunnallisia tekijöitä, miten ne vaikuttavat arkeen ja tulevaisuuteen. Hanke on merkittävä avaus globaaliin nuorisotutkimukseen.

Yksityinen istutusmetsätalous on yleistynyt nopeasti Tansanian maaseudulla, ja yhteisten pelisääntöjen puute aiheuttaa monenlaisia konflikteja eri toimijoiden välille. MAKUTANO-hankkeen tutkijat Suomessa ja Tansaniassa etsivät yhteisymmärrystä ristiriitatilanteisiin.

Antibioottiresistentit eli lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ovat tämän hetken pahimpia terveydellisiä uhkia koko maailmassa. Siksi niitä kannattaa tutkia esimerkiksi Afrikassa, missä alan tutkimusta on vielä vähän. Suomalaiset työskentelevät kolmessa Länsi-Afrikan maassa yhteistyössä paikallisten tutkijoiden kanssa. Mukana on lääketieteen, ympäristöntutkimuksen ja sosiologian tutkijoita.

Tavoite 4+ -hanke parantaa Ecuadorin Pastazan maakunnan alkuperäiskansojen koulutusmahdollisuuksia ja edistää alkuperäiskansojen oman tietämyksen ja pedagogiikan sisällyttämistä opetukseen. Hanke pyrkii vaikuttamaan myös poliittisella tasolla, jotta tulokset saadaan oikeasti jalkautettua. Alkuperäiskansojen omaa tietämystä ja pedagogiikkaa sisällytetään opetukseen.

Lukijamme miettii, että miksi pitää esittää nukkuvaa saadakseen unta? Tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa ja antaa neuvoja parempaan uneen.

Laadukkaan tiedekasvatuksen myötä syntyy tulevaisuuden osaajia ja ongelmien ratkojia. Myös Tampereen korkeakouluyhteisö kannustaa jatkuvaan, elämän mittaiseen oppimiseen. Ikuinen opiskelija ei enää ole epäonnistuja vaan se henkilö, joka ottaa aktiivisen omistajuuden oman osaamisensa kehittämisestä ja katsoo kohti uusia mahdollisuuksia. Lue Juniversityn Eeva Mäkelän blogikirjoitus.

Avaruusteknologialla voidaan vaikuttaa konkreettisesti Tansanian köyhään maaseutuun hyödyntämällä digitaalista paikkatietoa maankäytön suunnittelun apuna. SUSLAND-kehitystutkimushankkeessa työskennelleen tutkijatohtori Salla Eilolan mukaan Tansanian maankäytön suunnittelussa pitäisi kuitenkin tähdätä pidemmälle tulevaan.

Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabetesta sairastavaa henkilöä, joilla on merkittävästi suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, mukaan lukien aivohalvaus. Stefanie Hägg-Holmberg paneutui aiheeseen väitöskirjassaan.

Jos kaikki suomalaiset siirtyisivät luomuruokaan, miten se vaikuttaisi maaperän ja vesistöjen tilaan? Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen Luonnonvarakeskusta vastaa.

Uusia rahanpesuepäilyjä paljastuu ympäri maailman kiihtyvällä tahdilla, mutta rahanpesun sääntely vaihtelee kansainvälisesti. Tohtorikoulutettava Emilia Isolauri tutkii aihetta erityisesti Euroopan tasolla sekä tarkastelee millaisia vaikutuksia ilmiöllä on muun muassa lainsäädäntöön.