12.4.2022

Mitä tapahtuisi, jos maapallo lähtisi pyörimään toiseen suuntaan?

Mitä tapahtuisi, jos maapallo lähtisi pyörimään toiseen suuntaan? Haluaisivatko tai pystyisivätkö ihmiset asumaan enää maapallolla? Kysyjät 3B-luokka/ Päivölänlaakson koulu.

Tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, Paikkatietokeskus, Maanmittauslaitos:

Äkillinen pyörimissuunnanmuutos olisi katastrofi. Maan pyörimisnopeus on päiväntasaajalla noin 465 metriä sekunnissa. Jos maapallo yhtäkkiä tässä vauhdissa vaihtaisi suuntaa, se voisi jopa repeytyä kappaleiksi.

Jos maapallon pyöriminen hidastuisi pikku hiljaa ja pysähtyisi nollaan suunnanmuutoksen vuoksi, huonosti kävisi silloinkin. Maan toisella puolella olisi jatkuva päivä ja vastapuolella jatkuva yö. Aurinkopuoli paistuisi ja yöpuoli pakastuisi, mikä uhkaisi vakavasti ihmisten, eläinten ja kasvien elämää.

Mutta kuvitellaan, että yhtäkkiä taianomaisesti heräisimme maailmassa, missä maapallo pyörii toisin päin. Ensimmäiseksi huomaisimme, että aurinko nouseekin lännestä eikä idästä. Vuorokausi olisi lyhentynyt noin kahdeksan minuuttia ja vuosi olisi noin kaksi päivää nykyistä pidempi. Tämä johtuu maapallon rataliikkeen vaikutuksesta. Tällä hetkellä rataliike auringon ympäri pidentää vuorokautta neljä minuuttia, mutta pyörimissuunnan muuttuessa kävisi toisin päin.

Eniten olisi muuttunut ilmasto. Merivirrat, vuorovesi-ilmiö ja tuulet olisivat vaihtaneet suuntaa. Tästä on tutkittua tietoa, sillä vuonna 2018 Saksassa tutkittiin tietokoneella mallintamalla, miten ilmaston kävisi Maan pyörimissuunnan muuttuessa.

Muutos vaikuttaisi voimakkaimmin suuriin tuulijärjestelmiin, kuten päiväntasaajan pasaatituuliin, sekä merivirtoihin. Esimerkiksi Eurooppaa lämmittävä Golf-virta vaihtaisi suuntaansa ja heikkenisi.

Tuulijärjestelmät tai  merivirrat eivät kuitenkaan välttämättä kääntyisi ihan päinvastaisiksi eli 180 astetta, sillä myös mantereiden muodot ja sijainti ohjaavat tuulia ja veden liikkeitä. Joka tapauksessa maapallo saattaisi viilentyä tämän vuoksi jopa 10 celsiusastetta. Erityisen paljon viilenisivät pohjoiset arktitset alueet ja Pohjois-Eurooppa, Suomi mukaan lukien, koska Golf-virta ei enää toisi lämmitä ilmaa meille.

Mallinnuksen mukaan luonto muuttuisi ilmaston mukana. Nykyisten aavikkojen tilalle nousisi metsiä ja sademetsiä, ja nykyisiä metsiä kuivuisi aavikoiksi. Aavikoiden pinta-ala kuitenkin vähenisi noin neljänneksen maapallon viilenemisen vuoksi. Runsaiden metsien ansiosta hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä laskisi.

Ihmisillä ei olisi suurempaa hätää. Esimerkiksi painovoima säilyisi samanlaisena kuin nykyisin. Luultavasti siirtyisimme uusille alueille muuttuneiden luonnonolosuhteiden vuoksi. Valtioiden rajat saattaisivat muuttoliikkeen vaikutuksesta muuttua ja yhteiskunnat mullistua.

Tarkastellaanpa vielä Kuun vaikutusta. Jos Kuu pyörisi Maan ympäri kuten ennenkin eli toiseen suuntaan kuin käännöksen tehnyt Maa, vuorovesi-ilmiön aiheuttama liike-energian siirto Maan ja Kuun välillä muuttuisi. Maa alkaisi viedä Kuulta energiaa jonka johdosta Kuun rata madaltuisi. Tämä saattaisi johtaa kaukaisessa tulevaisuudessa miljoonien vuosien kuluessa siihen, että Maa vetää Kuun niin lähelle itseään, että Maan ja Kuun väliset vuorovesivoimat lopulta hajottaisivat Kuun kivimurskaksi, mikä sataisi Maan pinnalle. Tätä ennen vuorovedet Maassa olisivat jo nousseet moninkertaisiksi nykyisiin verrattuna.  

Viimeksi muokattu 3.1.2024

AKA_FI_vaaka_sininen_RGB.svg

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, jolla esitellään yleistajuisesti tutkimusta ja tutkitun tiedon merkitystä. Suomen Akatemia on tieteen ja tutkimusrahoituksen asiantuntija, joka edistää tutkimuksen asemaa yhteiskunnassa.

Seuraa meitä:
facebook.svg youtube.svglinkedin.svg

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
viestinta@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta
www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS

Kysy tieteestä tietosuojaseloste (pdf)

Tietoja evästeistä