6.6.2018

Voinko aiheuttaa sydänsarkoidoosin itselleni?

Mieheni väittää, että olen aiheuttanut sydänsarkoidoosin itse itselleni. Onko se mahdollista ja miten?

Kardiologian erikoislääkäri Jukka Lehtonen, HYKS:

Sydänsarkoidoosi ei ole hankittu sairaus, jonka voi itse aiheuttaa tai jota voisi ennaltaehkäistä. Emme tiedä vielä yhtäkään riskitekijää, vaikka sairaus on tunnettu yli sata vuotta. Tiedämme vain, että noin 70 prosenttia sairastuneista on naisia. Sydänsairaudet puhkeavat yleensä 60-70 –vuotiailla, mutta sydänsarkoidoosiin sairastuneet naiset ovat  keski-iältään vain 50-vuotiaita.  

Sarkoidoosi on systeemisairaus, joka esiintyy yleensä iholla tai keuhkoissa. Sydämessä se on harvinainen. Tällä hetkellä Suomessa on noin 200-300 sydänsarkoidoosipotilasta.

Sairauden syy on mysteeri. Kyse saattaa olla immuunijärjestelmän sairaudesta, mutta autoimmuunisairaus se ei ole. Sarkoidoosissa elimistöön syntyy tulehdusreaktio, jota oma immuunipuolustus ei kykene pysäyttämään. Elimistö puolustautuu jatkuvaa tulehdustilaa vastaan synnyttämällä granuloomia eli tulehdussolukertymiä. Tältä osin tauti muistuttaa tuberkuloosia, jossa elimistö eristää tuberkuloosibakteerin granuloomiin, koska ei pysty tuhoamaan niitä.  

Sydänsarkoidoosissa granuloomia kertyy sydämeen, joka rikkoutuu. Diagnoosi tehdään sydänlihaksesta otetusta koepalasta. Keuhko- tai ihosarkoidoosipotilailta sydänsarkoidoosi voidaan diagnosoida myös uusilla kuvantamismenetelmillä.

Oireiden perusteella tautia ei voida todeta, koska eri sydänsairauksissa oireet ovat samantyyppisiä. Sydänsarkoidoosin oireita ovat muun muassa johtumishäiriöt, totaaliblokki, kammiotakykardia, poikkeava lisälyöntisyys tai sydämen vajaatoiminta.

Ensisijainen hoito on vuoden mittainen kortisonikuuri. Rinnalla voidaan käyttää vasta-ainepohjaisia, moderneja immunosuppressantteja. Koska potilailla on suuri riski saada kammiovärinä, osalle asennetaan rytmihäiriötahdistin.

Jostain syystä sydänsarkoidoosi on viime vuosina lisääntynyt koko maailmassa. Tämä voi johtua myös tutkimusmenetelmien kehittymisestä. Uusilla kuvantamismenetelmillä sairaus on helpompi todeta, ja tauti löytyy usein varhaisvaiheessa, kun sydänlihasvauriot ovat vielä vähäisiä.

Suomessa sydänsarkoidoosi on yleisempi kuin muualla, ja sitä tutkitaan meillä systemaattisesti.

Yksi teoria on, että sairauden aiheuttaa ulkoinen tekijä, mutta siihen tarvitaan lisäksi geneettinen alttius. Perinnöllisen alttiuden tutkimista hankaloittaa sairauden harvinaisuus. Tarvitaan maailmanlaajuista tutkimusta, mutta ensin pitäisi saada sovittua yhtenäiset diagnosointikriteerit.

Eniten sarkoidoosia on tutkittu Japanissa, missä aiheuttajaksi on epäilty Propionibacterium acnes –aknebakteeria. On myös ehdotettu maaperän mykobakteereja. Nämä ovat yhä pelkkiä oletuksia. Jos aiheuttajaksi joskus varmistuisi bakteeri, hoito mullistuisi, sillä kortisoni voidaan vaihtaa antibiootiksi.

Viimeksi muokattu 6.6.2018

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi