8.1.2020

Voiko kuolleen puun herättää uudelleen henkiin? Milloin puu ylipäätään kuolee?

Kuoleeko se, kun se kaadetaan? Kuoleeko puu, jos se palaa esimerkiksi metsäpalon seurauksena? 

Johtava tutkija Tuija Aronen, Luonnonvarakeskus:

Puu kuolee vasta, kun kaikki sen solukot ovat kuolleet. Jos koko puu juuristoaan myöten palaa metsäpalossa, se on peruuttamattomasti kuollut. Emme pysty rakentamaan kuolleesta solusta elävää solukkoa. Mutta kun puu kaadetaan, se ei kuole heti. Uusi kasvu voi alkaa sekä juurakosta ja kannosta että kaadetusta rungosta niin kauan kuin niissä on eläviä osia jäljellä.

Eri puulajit eroavat tässä toisistaan. Monilla lehtipuilla juuristo tuottaa kantovesoja tai juurivesoja, joiden kautta puu uudistuu ja jatkaa elämäänsä. Kotoinen haapa on tästä hyvä esimerkki. Kun haapametsikön kaataa, maasta nousee pian juurivesoja, jotka alkavat muodostaa uutta tuoretta metsikköä. Jos niistä otettaisiin dna:ta, huomattaisiin, että ne ovat täsmälleen samoja haapoja kuin aikaisemmassakin metsässä. 

Runko on elinvoimainen jonkin aikaa. Jos kaato on tehty talvella, solukkoja saattaa säilyä elävinä jopa kevääseen saakka. Kesällä kaadettu puu menehtyy nopeammin. Se kuivuu ja sen solut kuolevat janoon varsinkin helteellä, koska juuret puuttuvat.

Jos ihminen ottaa kaadetun puun oksista talteen eläviä silmuja, puu voi myös näin herätä henkiin. Tätä sanotaan kasvulliseksi lisäämiseksi tai solukkolisäämiseksi ja käytettyä menetelmää kutsutaan solukkoviljelyksi. Sen avulla voidaan tuottaa uusi puu, joka on täsmälleen sama yksilö kuin kaadettu puu. Puuta voidaan samalla monistaa, jolloin se jatkaa elämää useina kopioina. Muun muassa harvinaisia visapihlajia on pelastettu näin, kun ne on tunnistettu kaadon jälkeen. Nimenomaan lehtipuilla solukkolisääminen silmuista onnistuu usein, mutta havupuut ovat tässäkin vaikeampia. Toistaiseksi silmujen avulla on onnistuttu lisäämään vain nuoria kuusen taimia. 

Joitakin silmuja, esimerkiksi lepotilaisia haavan ja koivun talvisilmuja, on mahdollista myös syväjäädyttää ilman että ne menettävät elinvoimaansa. Syväjäädyttäminen tapahtuu nestemäisessä typessä ja sitä kutsutaan kryosäilytykseksi. Kun syväjäädytetty silmu sulatetaan, sitä voidaan ruveta sen jälkeen solukkolisäämään normaaliin tapaan. 

On vielä yksi mahdollisuus pelastaa kaadettu puu. Sen rungosta voidaan ottaa heti talteen hyväkuntoisia oksia, varteoksia, jotka vartetaan puuntaimeen. Jos oksa lähtee taimessa kasvamaan, syntyy hybridipuu, jonka latvus on kaadetusta puusta, mutta juuristo tulee siementaimelta. Alkuperäinen puu pystyy näin taas kukkimaan ja tuottamaan jälkeläisiä. Se on siis hyvinkin elossa, mutta osana toista puuta.

Kuvat: Mostphotos.com

Viimeksi muokattu 14.1.2020

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi