Koskettaminen kannattaa – myös virtuaalisesti
Kosketus on tehokas sosiaalisen vaikuttamisen väline. Tutkimusten mukaan pienikin kosketus vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja voi tehdä heidät auttavaisemmiksi ja anteliaammiksi. Tarjoilija saa enemmän tippiä, jos hän koskettaa asiakkaitaan. Mutta toimiiko kosketus teknologian välityksellä tapahtuvassa viestinnässä?
”Viestimme nykyään hyvin paljon netin kautta, esimerkiksi sähköpostilla ja Skypellä. Selvitämme tutkimuksessamme millaisia vaikutuksia kosketuksella on teknologiavälitteisessä viestinnässä”, kertoo Helsingin yliopiston tieto- ja viestintäteknologian sosiaalipsykologian professori Niklas Ravaja.
Ravajan johtama monitieteinen tutkimusryhmä tarkastelee teknologiavälitteisen haptisen eli tuntoaistiin pohjautuvan viestinnän vaikutusta ihmisten päätöksentekoon sekä taustalla olevia neurofysiologisia prosesseja. Tätä ei ole aiemmin muualla tutkittu. Suomen Akatemian rahoittama tutkimus toteutetaan Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n Otaniemen laboratoriossa.
Kosketus on hyvin intiimi viestinnän muoto, jolla on emotionaalista merkitystä. Kosketuksen myönteinen vaikutus perustuu sen aiheuttamaan mielihyvään, joka yhdistyy koko tilanteeseen ja ympäristöön. Tutkijoiden tekemien kokeiden perusteella kosketus näyttää vaikuttavan päätöksentekoomme myös teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa.
Kosketus lisää anteliaisuutta
Kokeessa henkilöt pelasivat keskenään eri huoneissa virtuaalista rahapeliä, jossa joko hyväksyttiin tai hylättiin toisen pelaajan tekemiä tarjouksia yhteisen rahapotin jaosta. Samalla pelaajat lähettivät toisilleen miellyttäviä tai epämiellyttäviä värinä-ärsykkeitä käsiin kiinnitettyjen antureiden kautta. Kosketuksella havaittiin olevan merkitystä pelin kulkuun.
”Miellyttäväksi koettu kosketus nosti valmiutta hyväksyä toisen tekemiä tarjouksia. Jos toisen pelaajan aiemman tarjouksen yhteydessä oli kosketus, niin seuraavalla kierroksella vastapelurikin oli valmis tarjoamaan enemmän. Vastatarjous oli pienempi, jos kosketusta ei tullut. Epäreiluiksi koettuihin tarjouksiin kosketuksella havaittiin olevan vain pieni vaikutus”, Ravaja kertoo.
Viestintätilanteissa tapahtuvan kosketuksen neurofysiologisissa prosesseissa riittää tutkittavaa. Tutkijat ovat havainneet muun muassa aivosähkökäyriä ja kasvolihasliikkeitä tutkimalla, että kosketus jättää muistijäljen ihmisen aivoihin. Ihminen siis muistaa aiemman kosketuksen pohjalta tapahtuneen anteliaisuuden. Professori Ravajan mukaan esimerkiksi iloa tai vihaa sisältävät kasvon ilmeet aktivoivat sensorista ja motorista aivokuorta, mikä tehostaa kosketuksen vaikutusta.
Kosketuksissa virtuaali-ihmisen kanssa
Parhaillaan tutkijat selvittävät virtuaali-ihmisen kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Koetilanteissa henkilöt näkevät erityisillä laseilla virtuaaliympäristön, jossa on virtuaalihenkilö pöydän ääressä. Koehenkilö näkee myös oman virtuaalikätensä, joka liikkuu oikean käden liikkeiden mukaisesti. Kun virtuaalihenkilön käsi koskettaa virtuaalikättä, niin koehenkilö tuntee kosketuksen myös omassa kädessään. Tutkimuksessa käytetään HIIT:issä kehitettyä hansikasta, joka välittää puristustunteen koehenkilön käteen.
”Vaihtelemme virtuaali-ihmisen kasvojen ilmeitä kun hän koskettaa ja selvitämme miten kosketuksen tulkinta vaihtelee erilaisten ilmeiden mukaan. Oletettavaa on, että virtuaalihenkilön hymy vaikuttaa eri tavalla kuin irvistys. Tässä on kiinnostavaa se, millä tavalla ilmiöt tapahtuvat virtuaalihahmon kanssa, kun kosketuskin on virtuaalinen. Jatkossa tutkimme virtuaalihahmon kanssa pelitilannetta, jossa vaihtelemme sekä ilmeitä että kosketusta ja tarkastelemme niiden vaikutusta päätöksentekoon.”
Me suomalaiset olemme tunnetusti säästeliäitä koskettelijoita. Jää nähtäväksi millaisia koskettelua koskevia käytäntöjä tulevaisuuden virtuaalisissa neuvottelutilanteissa voitaisiin omaksua. Niklas Ravajan johtama tutkimushanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten kosketukseen pohjautuvia teknologioita kannattaa toteuttaa niiden aiheuttamien vaikutusten pohjalta. Ehkä joskus tulevaisuudessa pöydän toisella puolella on virtuaalinen neuvottelukumppani, jonka tekemää tarjousta ei kerta kaikkiaan voi vastustaa.
Lisätietoja:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/psyp.12361/full
Niklas Ravaja:
- tieto- ja viestintäteknologian sosiaalipsykologian professori Helsingin yliopistossa
- tutkimuksen kohteet: välitteinen sosiaalinen vuorovaikutus ja siihen liittyvät emotionaaliset ja neurofysiologiset prosessit
- johtaa Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:issä Social Interaction & Emotion-tutkimusryhmää: http://www.hiit.fi/sie
- Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke 2013–2017: Välitteinen haptinen viestintä sosiaalisen päätöksenteon aikana: Neurofysiologinen näkökulma http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=268999&UILANG=fi
Teksti: Risto Alatarvas
Kuvat: Risto Alatarvas ja Pixmac
