Siirry pääsisältöön

Millennium-innovaatioista elämänlaatua

Millennium-innovaatioiden jalanjäljissä

Millennium-teknologiapalkinto on suomalainen, miljoonan euron arvoinen kunnianosoitus maailman huippuinnovaatioille, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua ja edistävät kestävää kehitystä. Palkittavat teknologian innovaatiot ovat yhteiskunnallisesti erittäin vaikuttavia ja edistävät hyvinvointia jopa koko ihmiskunnan tasolla. Kansainvälinen Millennium-teknologiapalkinto jaetaan seuraavaksi 25. lokakuuta 2022. Tässä teemaosiossa esitellään tutkijoita, jotka soveltavat omassa työssään Millennium-palkintoaiheita ja edistävät niiden tutkimusta Suomen Akatemian rahoituksella.

Lisätietoa Millennium-teknologiapalkinnosta Tekniikan Akatemian verkkosivuilta

Viimeksi muokattu 8.6.2023

Teema

Uusia elimiä ihmisille biomateriaaleja kehittämällä

Professori Minna Kellomäki soveltaa Millennium-palkittua teknologiaa implanttien kehittämiseksi. Pehmeät kudokset kasvavat väliaikaisten implanttien päälle ja implantit hajoavat sitten luonnostaan myrkyttömästi elimistössä. Tulevaisuudessa näin voidaan kasvattaa vaikka kokonaisia elimiä.

Teema

Ledin takana oleva teknologia valaisee, jäädyttää ja löytää jopa syöpäsolut

Tutkijatohtori Pyry Kivisaari vie eteenpäin Millennium-palkittua teknologiaa. Optoelektroniikka tarkoittaa laajasti ottaen sähkövirran muuttamista valoksi ja toisinpäin. Nyt Kivisaaren tavoitteena on tehostaa laitteita korvaamalla sähkön käyttöä valolla.

Teema

Edulliset aurinkokennot tulevat kaikkialle – jopa vaatteisiin

Sveitsiläinen kemiantekniikan professori Michael Grätzel sai Millennium-teknologiapalkinnon väriherkistettyjen aurinkokennojen kehittämisestä vuonna 2010. Hänen kehittämänsä kolmannen sukupolven aurinkokennot tehdään huokeista materiaaleista ympäristöystävällisesti. Aalto-yliopiston professori Peter Lund kehittää sovelluskohteita Grätzelin kennoille ja sitä seuraavalle aurinkokennojen sukupolvelle.

Teema

Suomalaisteknologia pienentää tietokoneet, kirkastaa korut ja tappaa sairaalabakteerit

Suomalaisfyysikko Tuomo Suntola palkittiin toukokuussa vuoden 2018 Millennium-teknologiapalkinnolla kehittämästään atomikerroskasvatusteknologiasta (ALD). Jatkuvasti kehittyvä ALD-teknologiaa hyödynnetään lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa. Sen ansiosta laitteet ovat paitsi pienempiä ja edullisempia, myös tehokkaampia. Suomessa alan vahvaa tutkimusperinnettä jatkavat esimerkiksi Mikko Ritala ja Markku Leskelä, jotka luotsaavat maailman tuotteliainta ALD-tutkimusryhmää.

Teema

Vuoden 2022 Millennium-palkinto aurinkokennoteknologian edelläkävijälle

Vuoden 2022 Millennium-teknologiapalkinto on myönnetty australialaisen New South Walesin yliopiston professori Martin Greenille. Tasavallan presidentti ja palkinnon suojelija Sauli Niinistö luovutti miljoonan euron arvoisen palkinnon Greenille PERC-aurinkokennoteknologian kehittämisestä palkintoseremoniassa Helsingissä 25. lokakuuta 2022.

Teema

Koronarokotteet kehitettiin nopeasti DNA:n sekvensointitekniikan avulla

Professori Aarno Palotie tutkii Millennium-palkitulla NGS-teknologialla ihmisperimää useissa hankkeissa. FinnGen-hankkeessa tuotetaan genomitietoa 500 000 suomalaisesta. Tiedon avulla kehitetään parempia lääkkeitä ja hoidetaan ihmisiä ennaltaehkäisevästi.

Teema

Millennium-teknologiapalkinto DNA-sekvensoinnin kehittäjille

Vuoden 2020 Millennium-teknologiapalkinto on jaettu brittiläisille professoreille Shankar Balasubramanianille ja David Klenermanille tunnustuksena kaksikon kehittämistä uraauurtavista DNA:n sekvensointitekniikoista.

Teema

Ohutkalvoilla valmistetaan elektroniikkaa ja tehdään paperista vedenkestävää

Professori Timo Sajavaara tutkii Millennium-palkitulla ALD-teknologialla tehtyjä ohutkalvoja. ALD-kalvoja käytetään nykyään niin elektroniikassa, akuissa, aurinkopaneeleissa, LED-valoissa kuin vaikkapa vettä hylkivässä paperissakin, joilla korvataan muovin käyttöä.

Teema

Luonnonvalinnalla lääkkeitä, pesuaineita ja polttoainetta

Biokemisti Frances Arnold sai vuonna 2016 Millennium-teknologiapalkinnon suunnatun evoluution tutkimuksestaan. Hän kehitti uuden ja nopean tavan muokata proteiineja, menetelmässä jäljitellään luonnonvalintaa laboratoriossa. Myös Suomessa on menetelmän käytöstä jo paljon kokemusta. Akateemikko, tutkimusprofessori Merja Penttilä työskentelee VTT:llä, jossa hän on perehtynyt teolliseen biotekniikkaan, synteettiseen biologiaan, ja siihen, miten mikrobeja parannetaan teolliseen tuotantoon.

Teema

Big Data muutti maailman

Kasvaneiden muistien myötä luomme ja tallennamme uutta dataa ennätysmääriä ja sovellamme big dataa yhä moninaisempiin kohteisiin. Apulaisprofessori Tapio Pahikkala Turun yliopistosta tutkii koneoppimista. Nykyaikainen koneoppiminen hyödyntää suuria tallennuskapasiteetteja, jotka perustuvat spintroniikkaan.

Teema

Suomalaisia sydänsairauksia torjutaan iPS-kantasolujen avulla

Japanilaisprofessori Shinya Yamanaka palkittiin iPS-kantasolututkimuksestaan Millennium-teknologiapalkinnolla vuonna 2012. Hän ohjelmoi uraauurtavasti tavallisia aikuisen soluja uudelleen kantasoluiksi. Suomessakin on hyödynnetty iPS-teknologiaa, mm. Itä-Suomen yliopiston professori Johanna Kuusisto tutkii paksuntavaa sydänlihassairautta iPS-kantasolujen avulla.

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, jolla esitellään yleistajuisesti tutkimusta ja tutkitun tiedon merkitystä. Suomen Akatemia on tieteen ja tutkimusrahoituksen asiantuntija, joka edistää tutkimuksen asemaa yhteiskunnassa.

Seuraa meitä:

Tietysti.fi

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
viestinta@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta
www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS

Kysy tieteestä tietosuojaseloste (pdf)

Tietoja evästeistä