Ilmastonmuutos säätää kasvien ja eläinten vuosikellot uusiksi
Suomen Akatemian rahoittama suomalais-venäläinen tutkimushanke selvitti, miten yli kahdensadan eliölajin vuosirytmi on muuttunut ilmastonmuutoksen seurauksena. Hanketta johtaa professori Otso Ovaskainen Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta. Tutkimuksen ensimmäiset tulokset on nyt julkaistu arvovaltaisessa PNAS-tiedelehdessä.
Venäjän Karjalassa sijaitsevan Kivatsun (ven. Kivach) luonnonpuiston tutkijat ovat keränneet tarkkoja kasvi-, eläin- ja säähavaintoja yli 40 vuoden ajan. Mittavaa havaintoaineistoa on nyt ensimmäistä kertaa käytetty avaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri kasvi- ja eläinlajeihin.
”Tulokset ovat mielenkiintoisia. Kasvit ovat aikaistaneet kevään kasvuaan jopa nopeammin kuin mitä keskilämpötilan muutoksen perusteella voisi olettaa. Muuttolintujen reaktiot ovat olleet vaihtelevampia ja niiden kevätmuutto on aikaistunut kasveja hitaammin”, Otso Ovaskainen toteaa.
Tilastollinen analyysi osoitti, että monien eliöiden vuodenaikaisrytmeihin ovat vaikuttaneet sekä lämpötilan että lumi- ja jääolosuhteiden muutokset. Esimerkiksi varhaisvaiheensa virtavedessä viettävät mäkärät ovat säännöllisesti ilmestyneet puremaan tutkijoitaan Kivatsun joen jääpeitteen sulamisen jälkeen.
”Monet linnut ja hyönteiset ovat reagoineet säätilojen muutoksiin lähes viiveettä, kun taas kasveille, matelijoille ja sienille pitkäaikaisilla ilmastollisilla keskiarvoilla on ollut suurempi merkitys.”
Ilmastonmuutos voi häiritä eliölajien vuosirytmiä ja vaikuttaa sitä kautta ekosysteemien toimintaan. Eri lajit reagoivat eri ilmastotekijöihin, ja toisaalta eri ilmastotekijät muuttuvat erilaisilla nopeuksilla. Toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevien lajien ajautuminen eri rytmiin voi muodostua ongelmaksi.
”Monien kasvien, matelijoiden ja hyönteisten vuosirytmit ovat toisiinsa tiukasti sidoksissa, kun taas esimerkiksi sienet näyttävät toimivan omana erillisenä ryhmänään”, Otso Ovaskainen kertoo.
Venäläisten luonnonpuistojen valtavat arkistot aukeamassa suomalaistutkijoille
Venäjän lähes sadassa luonnonpuistossa on vuosikymmenten varrella kerätty mittava aineisto eri eliöiden vuosirytmeistä ja kannanvaihteluista. Pitkäaikaiset havaintosarjat ovat tärkeitä, kun halutaan ymmärtää ihmisen aiheuttaman ympäristönmuutoksen vaikutuksia. Itänaapuristamme on nyt avautumassa varsinainen arkistoaarre, jolla on tärkeä merkitys tutkimuksessa.
Havainnot kertovat esimerkiksi siitä milloin koivun lehdet ovat puhjenneet, hyttysten joukkoesiintymät alkaneet, sisiliskot ryömineet koloistaan tai vaikkapa kirjosiepot palanneet muuttomatkaltaan.
Yli kahdensadan eläimiin, kasveihin ja sieniin liittyvän päivämäärän lisäksi Kivatsussa kirjattavien asioiden listaan on kuulunut monipuolinen luettelo ilmastoon liittyviä ajankohtia, kuten se alkutalven päivä, jolloin järven jää ensimmäisen kerran kestää kävelyä.
Kivatsun luonnonpuiston tutkija Anatoli Kutenkov tutkii Chronicles of Nature -kirjaan talletettuja muistiinpanoja vuodelta 1966. Kuva: Otso Ovaskainen.
Professori Ovaskaisen johtaman tutkimushankkeen tavoitteena on saattaa nämä aineistot kansainvälisen tutkijayhteisön käytettäväksi. Ovaskaisen mukaan nyt julkaistu aineisto on vain jäävuoren huippu siitä, mitä naapurimaan arkistoista on kaivettavissa.
”On uskomatonta millaisia pitkäaikaisia ja laaja-alaisia aineistoja Venäjällä on kerätty. Yhtä uskomatonta on se, että edes venäläiset tutkijat itse eivät aiemmin ole koonneet näitä aineistoja yhteen.”
”Yksi hankkeemme parhaista kokemuksista on ollut tuoda eri puolilla Venäjää sijaitsevien puistojen tutkijoita yhteisiin kokouksiin. Monet heistä ovat hahmottaneet keräämiensä aineistojen ainutlaatuisuuden vasta kansainvälisen kiinnostuksen kautta.”
Lisätietoja:
- Tutkimusalue sijaitsee Venäjän Karjalassa, vuonna 1931 perustetussa Kivatsun (ven. Kivach) luonnonpuistossa.
- Community-level phenological response to climate change. Otso Ovaskainen,Svetlana Skorokhodova, Marina Yakovleva, Alexander Sukhov, Anatoliy Kutenkov, Nadezhda Kutenkova, Anatoliy Shcherbakov, Evegeniy Meyke &Maria del Mar Delgado. PNAS 2013
http://www.pnas.org/content/early/2013/07/29/1305533110
.abstract - Tutkimushanke: Linking environmental change to biodiversity change: long-term and large-scale data on European boreal forest biodiversity (EBFB) -hanke 2011–2015
Jutun lähteinä Helsingin yliopiston tiedotteet:
- http://www.helsinki.fi/bio/ajankohtaista/2013/
Ilmastonmuutos_ajastaa_kasvien_ja_el%C3%A4inten
_vuosirytmit_uudelleen.html - http://www.helsinki.fi/bio/ajankohtaista/2013/
Venalaisten_luonnonpuistojen_arkistot_
avautumassa_suomalaistutkijoille.html
Isokoskelokoiraan kuva: Vincenzo Penteriani
Otso Ovaskaisen kuva: Suomen Akatemia
