Vuonna 2015 muutoksen tuulia oli ilmassa. Uusi STN-tutkimusrahoitusinstrumentti oli jakanut rahaa hankkeille, jotka toimivat ohjelmissa Tasa-arvoinen yhteiskunta (EQUA), Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH) ja Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI). Kaikissa näissä ohjelmissa ja niiden hankkeissa korostettiin sekä muutosten väistämättömyyttä että välttämättömyyttä, mutta eri näkökulmista. EOUA-ohjelmassa päähuomio oli eriarvoisuutta tuottavissa ja ylläpitävissä mekanismeissa ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisessä. TECH-ohjelma pureutui ratkaisuihin, joilla voidaan hyödyntää teknologiamurrosten tarjoamat mahdollisuudet sekä sopeutua niiden aiheuttamiin muutosprosesseihin Suomessa. PIHI-ohjelmassa päähuomio oli puolestaan vastausten hakemisessa globaaleihin muutospaineisiin, jotka edellyttävät uusia ratkaisuja Suomelta.

Hankkeiden kirjo oli suuri. Alusta alkaen oli selvää, että TECH- ja PIHI-ohjelmien hankkeilla oli paljon yhtymäkohtia. Erityisesti energiakysymykset muodostivat luontevan kokonaisuuden, mutta kytkentöjä oli myös luonnonvarojen arvioinnin, hyödyntämisen ja ohjauksen välillä. TECH- ja EQUA-ohjelmien välittömät kosketuspinnat löytyivät erityisesti teknologian aiheuttamasta yhteiskunnallisista muutoksista ja niiden tasa-arvoulottuvuudesta.

Murrokset ja tasa-arvo

Tasa-arvonäkökulmasta teknologinen murros voidaan nähdä sekä uhkana että mahdollisuutena. Murros voi hävittää työpaikkoja ja tuotannon robotisaatio vähentää palkasta kerättäviä sosiaaliturvamaksuja ja heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Lisäksi digitaalinen tuotantomuoto vaatii tietoja ja taitoja, joita kaikilla ei ole, mikä voi johtaa syrjäytymiseen työmarkkinoilta ja vähitellen koko yhteiskunnasta. Toisaalta taas digitaalisuus avaa uusia osallistumismahdollisuuksia ryhmille, jotka aiemmin olivat vaarassa syrjäytyä. Myöskään fyysinen toimintakyky ei enää muodosta sellaista rajoitetta osallistua työelämään kuin se muodosti teollisessa tuotannossa.

Teknologinen kehitys voi myös vahvistaa yhteiskunnallista tasa-arvokehitystä monin tavoin. Aikaan ja paikkaan sitomattomien ja digitaalisuuteen perustuvien ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät kehitys avaa uusia mahdollisuuksia pitkien välimatkojen Suomessa. Kysymys robottien osallistumisesta hyvinvointipalveluiden tuottamiseen ROSE -hankkeen tarkasteluissa on mitä suurimmassa määrin relevantti työvoimapulasta kärsivällä palvelusektorilla.

Erilaisten muutosten, käytäntöjen ja siirtymien tasa-arvovaikutuksia on tutkittu EQUA-ohjelmassa ihmisen elinkaaren kattavissa analyyseissä. EQUA-ohjelman hankkeet ovat osallistuneet keskeisesti suurten sosiaalipoliittisten uudistusten (sote-, sotu- perhe-, varhaiskasvatus-, koulutus- ja kulttuuripoliittiset uudistukset) suunnitteluun ja arviointiin. Hankkeissa edistettiin myös kokeilukulttuuria, esimerkiksi perustulokokeilua, koulutuskokeiluja sekä erilaisia työelämän interventioita.

Kestävällä kehityksellä ja ilmastonmuutokseen liittyvillä tekijöillä on omat tasa-arvovaikutuksensa. Eräs keskeinen yhteiskuntapoliittinen kysymys on, miten kestävään kehitykseen ja ilmastomuutoksen torjumiseen tähtäävät politiikkatoimet vaikuttavat eri väestöryhmiin. Miten kustannukset jaetaan eri toimijoiden, väestöryhmien ja sukupolvien kesken?

Ympäristö ja murrokset

PIHI-hankkeet keskittyivät tarkastelemaan uusia ratkaisuja, joita voisi soveltaa laajasti ja jotka voisivat muuttaa muun muassa elinkeinotoimintaa laajoilla alueille. SmartSea tuottaa uutta tietoa siitä, miten Pohjanlahti voi kehittyä tulevaisuudessa, kun ilmasto ja muut ympäristötekijät muuttuvat, samalla, kun haetaan uusia tapoja hyödyntää meriä ja merten luonnonvaroja. Tulokset ovat käytettävissä, kun Suomi osallistuu YK niin kutsutun Espoon sopimuksen eli valtioiden rajat ylittävän ympäristövaikutusten arvioinnin yleissopimuksen nojalla tänä vuonna käynnistetyn arvioitiin erittäin laajasta merituulivoimapuistosta Pohjanlahdella Ruotsin merialueella.

Metsät ovat saaneet korostetun aseman keskusteluissa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen Suomessa ja Euroopassa. TECH-ohjelman Combat/Pointcloud-hankkeessa kehitettyjä pistepilvimittausteknologioita voidaan hyödyntää kestävän metsätalouden tukena esimerkiksi metsävarainventoinnissa ja ennustemallien luomisessa. Forbio on tuottanut uutta tietoa, jolla on pystytty valottamaan ja syventämään ymmärrystä, jota tarvitaan, kun EU:ssa neuvotellaan metsäratkaisuista ja kun Suomi hakee uusia kestäviä tapoja käyttää hyväksi metsiä erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Tuleva kansainvälinen kirja vie pohdinnat laajasti Suomen rajojen ulkopuolelle.

Ruokajärjestelmän rooli kestävän kehityksen yhtenä peruspilarina on tullut entistä näkyvämmäksi viimeisen kuuden vuoden aikana. ScenoProt on ollut edelläkävijä, joka on avannut näkymiä moneen suuntaan. Proteiinit ovat olleet tarkastelun keskiössä, mutta samalla on avautunut paljon laajempia ikkunoita koko ruokajärjestelmän kehitykseen ja myös ihmisten jokapäiväiseen ravinnonsaantiin ja ruokavalioon, joka heijastelee yhteiskunnallisia muutoksia.  Kuluttajat ovat myös nousseet esiin muutosten ajureina, ei vain tuotteiden ostajina ja markkinoinnin kohteina. ScenoProtin tulokset ovat palvelleet ruokastrategian ja maatalouspolitiikan kehittämistä.

Energiajärjestelmän sähköistyminen oli PIHI-ohjelman alussa tiedostettu kehityssuunta, mutta EL-TRAN-hanke sekä TECH-ohjelman energiahankkeet SET ja BCDC-Energia ovat nähneet kehityksen etenevän ennakoitua nopeammin. Itse asiassa hankkeet ovat todennäköisesti edesauttaneet nopeaa kehitystä tuottamalla tarkasteluita, joissa on paneuduttu muun muassa kysyntäjoustoon, ennakkoluulottomiin ratkaisuihin liikenteen sähköistämisessä ja vaihtelevan energiantuotannon hallintaan.

PIHI-ohjelmaa täydensi kolmen vuoden kestoinen CloseLoop-hanke joka paneutui korkean jalostusarvon materiaaleihin suljetussa raaka‐ainekierrossa. Energiakysymyksen kannalta tärkeä akkuvarastointia ja akkumateriaalien kierrätystä valotettiin tutkimuksessa. Se edisti suoraan alan kehittämistä Suomessa. Monet CloseLoopin tutkijat veivät eteenpäin mm. BATCircle tutkimusta, joka syvensi tietoa akkujen kierrätyksestä

Digitaalinen murros

Digitalisaatio ja alustatalous ovat ottaneet huikean loikan ohjelmien kuusivuotisen keston aikana. TECH-ohjelman tutkimuksella on ollut nähtävissä konkreettisia vaikutuksia digitalisaatioon liittyviin teknologiapoliittisiin linjauksiin ja keskusteluun Suomessa. DDI-hankkeesta on osallistuttu muun muassa Suomen kannan muotoiluun teollisuuden digitalisaatiota koskevan EU:n Digitizing Industry –politiikkaohjelmassa. ROSE on osallistunut Valtioneuvoston periaatepäätökseen älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta. PVN-hankkeen raporttia globaaleista skenaarioista ja vaihtoehtoisista teistä alustatalouteen on käytetty hallituksen strategiakehitystyössä digitaalisen liiketoiminnan tiekartan laatimisessa. TECH-ohjelman lopputulemana on merkittävä määrä tietoa, joka tukee Suomen laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, jossa perinteisten teknologioiden kehittämisen rinnalla tärkeänä nähdään muu hyvinvoinnin ja kasvun kannalta merkittävä innovaatiotoiminta (esim. organisaatio- ja palveluinnovaatiot). Laajemmalle yleisölle suunnattu Tekniikka&Talous –lehden kirjoitussarja on tuonut TECH-ohjelmassa tutkittujen teknologiamurrosten (digitalisaatio, tekoäly, automatisaatio ja robotiikka, alustatalous ja energiamarkkinoiden murros) yhteiskunnallistaloudellisia vaikutuksia laajemman yleisön tietoon.

Kuusi vuotta strategista tutkimusta

Menneen kuusivuotisen tutkimuskauden aikana Suomessa on menty eteenpäin uusien ratkaisujen kehittämisessä. Suurten järjestelmien hallinta on kehittynyt ja konkreettiset ratkaisut ovat kirkastuneet ja jalostuneet. Kestävyysmurros ei ole vain kaukainen tavoite, vaan muutokset ovat konkreettiset ja näkyvät monilla elämänaloilla. Nämä prosessit eivät ole olleet eivätkä voi olla kivuttomat. Luopuminen vanhasta merkitsee, että ne, jotka eivät ole nähneet muutoksen tulevan tai eivätkä olosuhteiden pakosta ole voineet muuttaa toimintaansa, kärsivät. Ajankohtainen tilanne turvealalla osoittaa tämän. Villissä lännessä murrokset jättivät jälkeensä aavekaupunkeja ja kuihtuneita unelmia. Länsimaisissa demokratioissa muutoksiin pyritään varautumaan tai, kun muutosnopeus yllättää, vähintään aktiivisesti hakemaan uusia polkuja. Vuonna 2015 asialle ei vielä ollut laajasti omaksuttua käsitettä. Tänään oikeudenmukainen tai reilu siirtymä esiintyy kaikissa kestävyysmurrosta edistävissä linjauksissa. PIHI-, TECH- ja EQUA-ohjelmien tutkimuskonsortioissa on tehty pohjatyötä, jonka jatkaminen tukee paitsi systeemisten muutosten eteenpäin viemistä myös ihmisläheisten oikeudenmukaisten ratkaisujen hakemista. Työ jatkuu uusissa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamissa ohjelmissa ja hankkeissa.