17.10.2016

Sanotaan, että suurin uhka ihmiskunnalle on vaikeus löytää uusia antibiootteja. Onko se totta?

Johtava asiantuntija Jari Jalava, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:

Se on iso uhka ihmisille ja sairauksien hoidolle, mutta ei maailman suurin uhka.

Ensinnäkin, vaikka uusia antibiootteja ei löydettäisi ja kaikkien nykyisten teho menetettäisiin, se ei tarkoita kaikkien bakteerien osalta paluuta menneisyyteen. Näin on, koska ihmisten vastustuskyky on hyvän ravitsemuksen ansiosta olennaisesti parantunut ja antibiootit ovat vain yksi osa infektiotautien hoitoa. Lisäksi niitä voidaan tehokkaasti torjua hyvällä hygienialla ja rokotuksilla.

Toiseksi pitää huomata, että bakteerin leviäminen on hitaampaa kuin maailmanlaajuisia epidemioita aiheuttavien virusten. Siksi antibioottiresistenttien bakteerien syntyä ja leviämistä on mahdollista seurata tarkasti ja torjua tehokkaasti. Hyviä keinoja ovat hyvä sairaalahygienia sekä antibioottien käytön rajoitukset. On tärkeää, että ne ovat vain lääkärin määräämiä reseptilääkkeitä eikä niitä käytetä eläinten kasvun edistämiseen eläintiloilla. Suomessa ja muissa pohjoismaissa näin on toimittu, eivätkä resistentit bakteerit ole täällä vielä paha ongelma toisin kuin Etelä-Euroopassa tai Aasiassa, missä resistenttejä bakteereja on löydetty myös juomavedestä.

Ehkä merkittävin seuraus antibioottien menettämisestä olisi, että muu sairaudenhoito vaikeutuisi. Leikkauksista tulisi hyvin hankalia, koska niihin liittyy korkea infektioriski. Syöpähoitojen riskit lisääntyisivät, koska ne alentavat omaa immuunipuolustusta, mikä altistaa bakteeri-infektioille. Myös elinsiirrot vaikeutuisivat, koska immuunipuolustusta ajetaan tarkoituksella alas, jotta elimistö ei hylji siirrännäistä.

Tällä hetkellä antibioottiresistentit bakteerit aiheuttavat Euroopassa 25 000 ylimääräistä kuolemaa vuosittain. Kuolemat johtuvat hoidon viivästymisestä, kun joudutaan kokeilemaan ja etsimään toimivaa lääkettä. Kaikille länsimaissa käytettäville antibiooteille resistenttejä bakteereita on tähän mennessä löydetty esimerkiksi Italiasta ja Kreikasta.

Nyrkkisääntö on, että yksi uusi antibiootti tulee maksamaan miljardi dollaria ja kehittäminen vie aikaa kymmenen vuotta. Siksi kiinnostus kehittää niitä on ollut vähäistä. Nyt antibioottiresistenttien bakteerien uhka on tiedostettu, ja lääketeollisuus on alkanut uudestaan panostaa uusien antibioottien kehittämiseen. Ylivoimaisia esteitä löytää niitä ei ole, kunhan tutkimukseen satsataan. Yksi osoitus tästä on, että viime vuonna Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA otti pitkästä aikaan tarkasteluun peräti viisi uutta antibioottia, joista osa tulee saamaan valmistusluvan. Lisäksi pidempään ongelmia aiheuttaneiden bakteereiden, kuten MRSA-bakteerin hoitoon on jo saatu uusia lääkkeitä.

Kuva: Pixmac

Viimeksi muokattu 12.1.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi