29.12.2015

Miten haju leviää ja tarttuu kiinni?

Miten haju leviää ja tarttuu kiinni? Miten on mahdollista, että kankaaseen tarttunut haju ei irtoa edes pesussa? Esimerkiksi homeen haju?

Professori Timo Repo, epäorgaaninen kemia, Helsingin yliopisto:

Hajut ovat kemiallisia yhdisteitä, molekyylejä, ja leviävät paikasta toiseen yleensä ilman välityksellä. Kun ne törmäävät pintoihin, ne jäävät niihin kiinni samaan tapaan kuin vesihöyry. Kuinka lujasti haju sitten tarttuu pintaan, on hyvin monimutkaista. Yleensä se riippuu neljästä eri tekijästä: hajumolekyylin ominaisuuksista, pinnan ominaisuuksista, hajumolekyylien ja pinnan vuorovaikutuksesta keskenään sekä ympäristöstä eli väliaineesta, joka kuljettaa hajua. Koska jokainen haju on ainutlaatuinen, täysin tarkkaa tietoa yksittäisen hajun tarttumisominaisuuksista ja irtoamisesta saadaan vain tutkimalla sitä erikseen laboratorio-olosuhteissa.

Tiettyjä yleisiä periaatteita kuitenkin on. Esimerkiksi kun olosuhteet muuttuvat, hajun/molekyylien vuorovaikutus pintaan muuttuu. Siksi ilman välityksellä vaatteeseen tarttunut haju alkaa yleensä irrota, kun vaate joutuu veteen. Kun veteen lisätään veden pintajännitystä alentavaa pesuainetta, irtoaminen tehostuu.

Homeen hajukin on varsin monimutkainen asia. Homeita on hyvin monenlaisia ja siksi myös homeen hajua aiheuttavia molekyylejä on lukuisia maakellarin hajuista makeisiin hajuihin tai hyvin pahalta haiseviin hajuihin. Homeitiöitä on joka paikassa, ja kun olosuhteet ovat suotuisat, home alkaa kasvaa pinnoilla. Kasvaessaan home syö aina jotakin orgaanista, kuten vaatetta tai puuta. Samalla se erittää ilmaan monenlaisia aineenvaihdunnan tuotteita, esimerkiksi toksiineja, joilla se yrittää hävittää muut kilpailevat homeet. Niitä haistamme, kun haistamme homeen.

Kun homeen haju ei suostu irtoamaan vaatteesta, home kenties elää vaatteessa, syö sen selluloosakuituja ja tuottaa aktiivisesti lisää hajuja, jotka sitten haistamme.

Toisaalta tekstiileissä on runsaasti onteloisia pintoja, joihin haju voi imeytyä syvälle. Siksi homeen haju voi pysyä vaatteessa sinnikkäästi, vaikka vaate ei ole varsinaisesti homehtunut. Uudestaan peseminen luultavasti auttaa, kun samalla lisää pesuaineen määrää.  

Kyse voi olla myös nenän herkkyydestä, joka tunnistaa homeen hajun, vaikka siitä olisi kankaassa enää rippeitä. Yleensä herkimmin haistetaan terveydelle vaarallisia yhdisteitä, esimerkiksi rikkiyhdisteitä.

Kaikkein tehokkain tapa poistaa pinttynyttä, häiritsevää hajua on otsonointi. Otsoni on poikkeuksellisen herkkä hapen muoto, kolme happiatomia sisältävä kaasu, joka pystyy hapettamaan tehokkaasti hajuyhdisteitä. Hapettaminen tarkoittaa sitä, että kun otsoni reagoi hajumolekyyliyhdisteiden kanssa, se pilkkoo ne, jolloin niiden hajuominaisuus katoaa. Sivutuotteena otsonista syntyy vain tavallista happea. Myös kloori on hyvä hapetin, jota voi käyttää tekstiilien hajunpoistoon. Ongelmia voi kuitenkin tuottaa se, että klooripesulla on myös valkaiseva ominaisuus.

 

Viimeksi muokattu 29.12.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi