Usein kysytyt kysymykset

Kokoamme Usein kysytyt kysymykset -listaan keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia akatemiatutkijauudistuksesta.

Voit lähettää meille lisää kysymyksiä ottamalla yhteyttä: earlycareer(at)aka.fi

Mikä on akatemiatutkijauudistuksen tavoite?

Uusi akatemiatutkijan tehtävä tukee nuoren tutkijasukupolven tutkimustyötä ja uraa. Tavoitteena on tunnistaa ja tukea lupaavia tutkijoita, jotka voivat pätevöityä ja edetä merkittävästi urallaan kohti vaativimpia tutkijantehtäviä sekä vakiinnuttaa asemansa kansallisessa ja kansainvälisessä tutkijayhteisössä. Tarkoituksena on, että rahoitusta on mahdollisimman yksinkertaista hakea: pyydetään yksi hakemus ja tehdään yksi päätös. Lisäksi pyritään siihen, että rahoitus on joustavasti käytettävissä omaan palkkaan, muiden palkkaan ja muihin tutkimuskuluihin ja että rahoitus on kevyt hallinnoida.

Miksi juuri nyt uudistetaan?

Tutkijatohtorin, akatemiatutkijan ja nuoren tutkijasukupolven akatemiahankkeiden rahoitusten osin päällekkäisten tavoitteiden yhteensovittaminen ja päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Tutkimuksen tekemisen tavat ovat monipuolistuneet, tutkijan omien yhteistyöverkostojen luominen ja kansainvälinen yhteistyö ovat viime aikoina muuttaneet muotoaan. Yliopistojen urajärjestelmät ovat muuttuneet. Rahoituksen tulisi siksi olla tutkimuksen tarpeiden mukaan joustava ja eri tutkijanuratilanteisiin sopiva.

Milloin uudistus tulee voimaan?

Uuden akatemiatutkijan tehtävän rahoitusmuoto otetaan käyttöön syyskuun 2022 haussa. Hakuilmoitus julkaistaan kesäkuussa 2022.

Mikä on hakukelpoisuusaika?

Poikkeuksellisesti ja kertaluonteisesti ensimmäisellä hakukerralla (syyshaku 2022) rahoitusta voi hakea tutkija, jonka ensimmäisestä tohtorin tutkinnosta on hakukuukauden lopussa kulunut vähintään 2 ja enintään 9 vuotta. Tammihausta 2024 alkaen hakukelpoisuus on 2–7 vuotta ensimmäisestä tohtorintutkinnosta. Hakuajankohdan siirtymisen vuoksi tammihaussa 2024 hakukelpoisia ovat ne hakijat, joiden tohtorintutkinto on päivätty 30.9.2016–31.1.2022.

Ajatuksena on, että ensimmäisen kahden vuoden aikana tohtorin tutkinnon jälkeen tutkija etenee tutkijanurallaan, voi vaihtaa tutkimusympäristöään, luoda omia yhteistyöverkostojaan ja edistää omaa tutkimuslinjaansa. Useilla eurooppalaisilla rahoittajilla on käytössä vastaava tutkijanurarahoitusmuoto. 

Miksi hakukelpoisuusaika on ensimmäisestä tohtorin tutkinnosta vähintään 2 vuotta ja enintään 7 vuotta?

Uudella akatemiatutkijan rahoituksella tuetaan jo jonkin verran ansioituneita, lupaavia tutkijoita tarkoin harkitussa urakehitysvaiheessa. Tässä uran vaiheessa hakija on jo tehnyt väitöskirjan jälkeistä tutkimusta ja tietoisia valintoja tutkijanuran edistämiseksi, mutta ei pääsääntöisesti ole vielä akatemiahankkeen vastuulliselta johtajalta edellytettävässä uravaiheessa. Tavoitteena on tunnistaa ja tukea juuri niitä tutkijoita, jotka voivat rahoituskaudella pätevöityä ja edetä merkittävästi urallaan kohti vaativimpia tutkijantehtäviä sekä vakiinnuttaa asemansa kansallisessa ja kansainvälisessä tutkijayhteisössä.

Poistuuko liikkuvuusedellytys / tutkimusympäristön vaihtoedellytys hakukelpoisuuskriteerinä?

Kyllä, tutkimusympäristön vaihtoedellytys hakukelpoisuuskriteerinä poistuu ja sen tavoitteet (itsenäistymisen vahvistuminen ja osaamisen monipuolistuminen) siirtyvät osaksi hakijan urakehityksen arviointia. Hakijalta odotetaan tästä jo hakuvaiheessa osoitettavissa olevia näyttöjä, joita voivat olla muun muassa kokemus erilaisista tutkimusympäristöistä, kyky rakentaa yhteistyöverkostoja, yhteishankkeet tai aiempaa uravaihetta itsenäisempi julkaisutoiminta. 

Mikä on rahoituskausi?

Rahoituskausi on neljä vuotta. Tämä antaa mahdollisuuden pätevöityä merkittävästi ammattitutkijan uralla ja se on riittävä myös kokeellisin vaiheisiin perustuvilla tutkimusaloilla. Nelivuotisen rahoituskauden aikana akatemiatutkijan tehtäviin kuuluu 4 kuukautta ammattimaisen tutkijan uran kannalta tärkeitä muita kuin tutkimustehtäviä. Näitä voivat olla esimerkiksi opetus- ja ohjaustyö, hallinnolliset tehtävät, vuorovaikutus- tai vaikuttamistyö tai muut, organisaation ydintehtäviin liittyvät tehtävät.

Miten taataan, että eri uravaiheissa olevat arvioidaan oikeudenmukaisesti?

Arvioinnissa painotetaan tutkimussuunnitelman ja hakijan kompetenssin arviointia, joka ei perustu määrällisiin mittareihin, kuten lehtien vaikuttavuuskertoimiin. Tutkijan saavutuksia arvioidaan moninaisten tuotosten ja tutkijanuran tehtävien kautta, ja katkokset tutkijanuralla huomioidaan saavutuksia arvioitaessa.

Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota eri uravaiheissa olevien hakijoiden potentiaaliin. Hakijan näyttöjä arvioidaan ottaen huomioon hänen uravaiheeseensa.

Miten hankkeiden erot otetaan arvioinnissa huomioon? Onko yksittäisellä tutkijalla samat mahdollisuudet kuin ryhmällä ja miten huomioidaan tutkimuksen erilaiset toteuttamistavat?

Tieteelliset arviointipaneelit ottavat huomioon tutkimuksen alakohtaiset toimintatavat, kuten esimerkiksi sen, onko alalla pääsääntöisesti yksilötutkijoita tai tutkimusryhmiä. Uudesta akatemiatutkijan tehtävän rahoitusmuodosta voi hakea tarpeen mukaan rahaa tutkijan omaan palkkaan ja/tai muiden palkkaukseen ja tutkimuskuluihin ryhmälle. Arvioinnissa otetaan huomioon tutkimukselle paras toteuttamistapa. 

Vaikuttaako uudistus käynnissä oleviin akatemiatutkija- ja tutkijatohtorirahoituksiin?

Ei vaikuta. Rahoitukset jatkuvat rahoituspäätöksen mukaisesti ja niissä sovelletaan päätettäessä voimassa olleita periaatteita ja rahoitusehtoja.

Voiko tutkijatohtorirahoituksen saanut tutkija hakea uutta akatemiatutkijan tehtävää?

Tutkijatohtorin tehtävän saaneelle voidaan myöntää akatemiatutkijan tehtävä rahoituskauden viimeisenä vuotena siten, etteivät rahoituskaudet ole päällekkäisiä.

Voiko akatemiatutkijan rahoituksen saada kahdesti?

Aiemmin akatemiatutkijan tehtävän saaneelle ei myönnetä uutta nelivuotista akatemiatutkijan tehtävää. Uuden nelivuotisen akatemiatutkijan tehtävän saaneelle voidaan myöntää toinen akatemiatutkijan tehtävän rahoitus rahoituskauden viimeisenä vuotena siten, etteivät rahoituskaudet ole päällekkäisiä.