Siirry pääsisältöön
Facebook Twitter LinkedIn Email
28.12.2022

Sylkinäyte todennäköisesti yhtä varma koronan diagnosoinnissa kuin nenänielunäyte

SARS-CoV-2 eli koronapandemian aiheuttanut virus on muuntunut odotettua nopeammin. Vaikka nykyinen pandemia on osoittanut laantumisen merkkejä, on uuden koronaviruspandemian uhka edelleen suuri.

Vuoden 2020 alussa poikkeuksellisen nopeasti levinnyt pandemia aiheutti maailmanlaajuiselle virustestaukselle poikkeuksellisen taakan. Tämä johti näytteenoton kannalta oleellisten varusteiden kuten nenänielutikkujen puutteeseen. Niitä tuotettiin vuoden 2020 alussa vain muutamassa tehtaassa maailmanlaajuisesti, mikä johti nopeasti siihen, että valmistajat eivät pystyneet vastaamaan räjähdysmäisesti nousseeseen kysyntään. Pula hankaloitti oleellisesti viruksen leviämisen hallintaa, minkä johdosta vaihtoehtoisten näytteenottomenetelmien kehitys alkoi. 

Kotimainen näytetikku valmistuu

Kotimaisen nenänielutikun kehitystyö aloitettiin yhteistyössä suomalaisen Valukumpu Oy:n kanssa vuonna 2020. Aluksi yritys suunnitteli näytteenottotikuista erilaisia malleja, joista tietokonemallinnuksien perusteella valittiin sopivimmat lisäkokeisiin. Näistä prototyypeistä valmistettiin 3D-tulostamalla näytteenottotikkuja, joiden kykyä sitoa vettä ja mikroselluloosaliuoksia mitattiin. Parhaiten kokeissa menestynyt malli valmistettiin ruiskuvalutekniikalla, joka soveltuu erityisen hyvin suurien kappalemäärien valmistamiseen.

Väitöskirjatutkimuksessani tutkittiin kehitetyn nenänielutikun toimintaa potilaiden koronavirustartunnan diagnosoinnissa. Ihmiskokeisiin valittiin 112 hengitystieoireista vapaaehtoista potilasta Turun yliopistollisen keskussairaalan näytteenotosta syksyllä 2020. Näiltä potilailta otettiin näytteet sekä perinteisellä nukkatikulla että ruiskuvalutekniikalla valmistetulla näytteenottotikulla. 36 potilasta osallistui lisäksi näytteenoton tuottamaa kipua koskevaan kyselytutkimukseen. Molemmista näytteistä määritettiin koronavirustaudin aiheuttaja (SARS-CoV-2) sekä 16 muuta hengitystievirusta.

Tutkimuksissa todettiin, että näytteenottotikut olivat yhtä hyviä osoittamaan hengitystieviruksia. Myös näytteenoton epämiellyttävyys oli samaa tasoa tikkujen välillä. Tutkimuksessa todettiin, että uudella tekniikalla Suomessa valmistettu näytteenottotikku toimii virustautien osoittamisessa yhtä hyvin kuin jo pitkään käytössä ollut nukkatikku.

ahti_455.jpg

Kuva1. Tutkimuksessa vertaillut näytetikut. Yllä perinteinen nukkatikku (Copan FLOQSwab), alla ruiskuvalutekniikalla valmistettu nenänielutikku (Finswab) 

Sylkinäyte – helppo ja kivuton menetelmä?

Nenänielunäytteen ottaminen onnistuu melko vaivattomasti suurimmalta osalta potilaista. Jotkut potilaat kuitenkin hyötyisivät merkittävästi vaihtoehtoisesta näytteenottomenetelmästä. Näitä ovat esimerkiksi näytteenottoa pelkäävät tai nenäverenvuodoille alttiit potilaat. Sylkinäytettä on jo ennen koronaviruspandemiaa käytetty menestyksekkäästi joidenkin tautien toteamisessa. Sylkinäytteestä on saatu lupaavia tuloksia myös koronaviruksen osoittamisessa.

Aloitimme sylkinäytteen tutkimisen vuonna 2021. Väitöskirjatutkimuksessani vertailimme sylkinäytettä ja nenänielunäytettä koronaviruksen osoittamisessa. Lisäksi kysyimme tutkittavilta näytteenottoon liittyvästä haitasta ja määritimme sylkinäytteen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimukseen valittiin 250 hengitystieoireista vapaaehtoista potilasta Turun yliopistollisen keskussairaalan näytteenotosta keväällä 2022. Kultakin potilaalta otettiin sekä nenänielunäyte että sylkinäyte. Parittaisia näytteitä tutkittiin kolmella eri laboratorioalustalla, jotka havaitsevat eri osia koronaviruksen perintötekijöistä ja tuloksia verrattiin keskenään.

Väitöskirjatutkimuksessani havaittiin, että nenänielunäytteistä saatiin osoitettua keskimäärin enemmän viruksen osia, mutta sekä sylkinäyte että nenänielunäyte osoittivat yhtä hyvin koronaviruspositiivisuuden kullakin alustalla. Jos sylkinäytteen ennakko-ohjeita ei noudatettu, nosti se selvästi sekä väärien positiivisten että väärien negatiivisten tulosten todennäköisyyttä. Potilaat pitivät enemmän sylkinäytteestä ja 59 prosenttia valitsi sen.

Väitöskirjatutkimuksessani totean, että vaihtoehtoiset menetelmät koronaviruksen osoittamisessa saattavat olla yhtä luotettavia kuin perinteinen nenänielunäytteen ottaminen nukkatikulla. Uusia tutkimuksia koronaviruksen osoittamisesta valmistuu jatkuvasti ja muun muassa koronaviruksen osoittamista uloshengitysilmasta tutkitaan. Jatkossa voitaneen valita entistä paremmin kullekin potilaalle parhaiten sopiva näytteenottomenetelmä.

LL Jaakko Ahti, Turun Yliopisto

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun Kliinisen tohtoriohjelman ja Suomen Akatemian "Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani" -kurssin juttusarjaa. 

 

Viimeksi muokattu 28.12.2022

Ahti200.png

LL Jaakko Ahti, Turun Yliopisto

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta.  Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
viestinta@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS