Siirry pääsisältöön
6.3.2013

Kohti psykoosipotilaiden parempaa hoitoa

Psykoosisairaudet aiheuttavat runsaasti oheissairauksia. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin erityisesti niitä, jotta psykoosia sairastavat saataisiin parempaan hoitoon ja heidän elämänlaatuaan sekä elinajanennustettaan saataisiin kohotettua.

Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa henkilön todellisuudentaju hämärtyy ja vääristyy niin pahasti, että hänellä on huomattavia vaikeuksia erottaa tosi epätodesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkärin Jaana Suvisaaren johdolla tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin yli 250 psykoosin sairastaneen terveydentila. Ryhmä sai tiedot erilaisista terveysongelmista sekä haastatteluissa, terveystarkastuksissa että potilaskertomuksista. Tutkittavilta selvitettiin aikuistyypin diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, ylipainon, keuhkosairauksien ja osteoporoosin esiintyminen. Lisäksi selvitettiin heidän selviytymistään arkielämässä.

"Totesimme, että erityisesti skitsofreniaan liittyy huomattavasti suurentunut riski sairastua kardiometabolisiin eli erilaisiin sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen. Tämä saattaa selittyä yhteisillä geneettisillä riskitekijöillä ja elintapojen vaikutuksella", selvittää Suvisaari. Hän on mukana kehittämässä hoitojärjestelmälle malleja, jotta psykooseja sairastaneiden fyysisiä terveysongelmia alettaisiin hoitaa paremmin.

"Minusta on tärkeätä, että tämän potilasryhmän terveydestä pidetään monipuolisesti huolta. Heille pitää tarjota samat ennaltaehkäisevät palvelut kuin kenelle tahansa." THL:n tutkimuksissa on selvinnyt, että psykooseja sairastaneille tehdään sepelvaltimotaudissa vähemmän ohitusleikkauksia tai pallolaajennuksia kuin muulle väestölle.

Tulehdukset voivat altistaa psykooseille

Eri psykooseja sairastavien elinikä on parikymmentä vuotta alhaisempi kuin muun väestön. Skitsofreniaa sairastavien ennenaikainen kuolleisuus on kolminkertainen normaaliväestöön verrattuna. Sitä lisäsivät erityisesti tupakointi ja aikuistyypin diabetes. Myös sydäninfarktit ja rytmihäiriöt ovat yleisiä. Itsemurhat eivät enää keski-iässä lisää kuolleisuutta. Kaikkein dramaattisimmat kuolleisuusluvut ovat Suvisaaren mukaan 30 vuotta täyttäneillä alkoholipsykoosiin sairastuneilla.

Tulehdukset voivat altistaa psykooseille, niin yllättävältä kuin se kuulostaakin. Kardiometabolisiin sairauksiin liittyvät tulehdukset aiheuttavat samanlaisia kohonneita tulehdusarvoja, kuin psykooseja sairastavilta on löydetty. Myös äidin raskaudenaikaiset tulehdukset lisäävät lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan. Muissa tutkimuksissa on havaittu, että henkisetkin kokemukset voivat aiheuttaa äidille tulehduksia. Lisäksi lapsuusajan kokemukset voivat aiheuttaa tulehduksia, jotka edesauttavat psykoosiin sairastumista.

Suvisaaren tutkimuksessa on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota sosiaaliseen ympäristöön. Esimerkiksi maahanmuutto lisää moninkertaisesti psykoosiin sairastumisen riskiä. "Kun tätä asiaa on pengottu, on tultu siihen johtopäätökseen, että sosiaalinen huonompiarvoisuus ja syrjintäkokemukset voisivat olla merkityksellisempiä kuin mitkään biologiset tekijät", Suvisaari kertoo. Tämä aihepiiri on ollut tutkimuksissa esillä vuosikymmeniä sitten mutta on nyt nostettu uudelleen esille.

Äidin sairaus lisää sairastumisriskiä vain vähän

Suvisaaren tutkimuksissa on selvitetty myös skitsofreniaa sairastavien äitien aikuisten lasten mielenterveyttä. Tällä hetkellä heidän keski-ikänsä on noin 50 vuotta. Äidin raskaudenaikaiset infektiot ovat selvästi ennustaneet lasten sairastumista. Toinen riskitekijä ovat olleet lapsuusiän vaikeat neurologiset häiriöt. Tutkimuksessa havaittiin, että skitsofreniaa sairastavien äitien lapsilla oli lisääntynyt riski myös muihin psyykkisiin ongelmiin, kuten kouluvaikeuksiin ja aikuisiän päihdeongelmiin.

Geneettiset tekijät selittänevät skitsofreniasta kaksi kolmasosaa. Skitsofreniaa sairastavien äitien lapsista sairastui mihin tahansa psykoosiin 13,5 prosenttia ja skitsofreniaan 6,7 prosenttia. Identtisillä kaksosilla sairastumisriski on 46 prosenttia. Valtaosa lapsista ei siis sairastu, vaikka kasvuolosuhteet ovat voineet olla hyvinkin epäsuotuisat. Suvisaaren tutkimuksessa on keskitytty erityisesti muutamaan alttiusgeeniin.

"Massiivisesti sairastumisriskiä lisääviä geenejä ei ole löytynyt. Niin sanotuissa kopiolukumuutoksissa saattaa puuttua kokonainen pala kromosomista. Tai sitten sama geeni on monistunut. Tällaisia mahdollisesti skitsofrenialle altistavia muutoksia on löytynyt. Vastaavia on löytynyt tutkittaessa kehitysvammaisuutta tai oppimisvaikeuksia. Nämä geenit liittyvät aivojen kehityksen häiriintymiseen."

Psykoosien yleisyys yllätti

Suvisaaren ryhmä selvitti ensimmäisenä maailmassa, kuinka paljon psykooseja on. Suomessa niiden esiintyvyys on 3,5 prosenttia koko kansalla eliniän aikana. Se on paljon enemmän kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisin Suomessa. Sen esiintyvyys on tasan prosentti kansasta. Vastaavia vertailututkimuksia on tehty vain Ruotsissa Lundbyn kunnassa, jonka asukkaita on seurattu 50 vuotta. Lukemat vastaavat Suomen esiintyvyyttä. Suomessa tutkimusta helpotti laaja Terveys 2000 -tutkimus, jonka kautta tutkittavat löydettiin. Toisaalta täällä on tutkimukseen käytettävissä potilaskertomukset helpommin kuin monissa muissa maissa.

"Onko niin, että psykooseja sairastavat eivät vain osallistu tällaisiin tutkimuksiin? Hehän syrjäytyvät helposti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa isolla osalla kodittomista on mielenterveyden häiriöitä", muistuttaa Suvisaari.

Haussa on veritesti, joka helpottaisi skitsofrenian diagnosointia. Sitä varten Suvisaaren ryhmä teki VTT:n kanssa hyvin tarkan aineenvaihduntatuotteiden kartoituksen, jossa selvitettiin verestä löytyvät aineenvaihduntatuotteet . "Tavoitteena on löytää ihan uudenlaisia aineita, joista voisi olla apua sairauden tunnistamisessa, oireiden seurannassa tai sivuvaikutusherkkyyden tunnistamisessa. Näin voitaisiin esimerkiksi nähdä jo silloin, kun ihminen tulee hoitoon, mitkä lääkkeet hänelle sopivat." Suvisaaren mukaan skitsofreniassa on enemmän aineenvaihduntapoikkeuksia kuin muissa psykooseissa.

Tutkimus on Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan valitsemia vaikuttavuushankkeita.

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Anita Westerback ja Pixmac

Viimeksi muokattu 29.12.2020

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
viestinta@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS