Ulkoisten sappiteiden ahtaumia voidaan hoitaa tähystämällä sappiteitä suun kautta ja asettamalla sinne putkimainen sappitieproteesi eli stentti. Näin varmistetaan sappinesteen virtaaminen ohutsuoleen, jossa se osallistuu ruoansulatukseen. Kapeampi muovistentti tukkeutuu noin kolmessa kuukaudessa. Laajempi metalliverkkostentti pysyy pidempään avoimena, mutta on huomattavasti kalliimpi.

Selvitin tutkimuksessani sappitieahtauman hoitoa muovi- tai metalliverkkostentillä maksansiirtopotilailla, ennen haimaleikkausta, pitkäaikaisen haimatulehduksen aiheuttamissa sappitieahtaumissa sekä tilanteissa, joissa tavallinen sappiteiden tähystys ei onnistunut aiemman leikkauksen takia.

Arvioin tutkimuksessani, voiko maksansiirtopotilaan sappisauman ahtaumaa hoitaa poistettavalla metalliverkkostentillä. Myöhemmissä tutkimuksissa sen on todettu olevan potilaalle helpompi ja halvempi kuin aiemmin käytetty hoito.

Kuva: Tähystystorni johon on yhdistetty tähystin

Edullisempi muovistentti toimii hyvin ennen leikkausta

Meilahden sairaalassa oli kymmenen vuoden aikana laitettu muovi- tai metallistentti ennen haimaleikkausta 191 potilaalle. Selvitin kuinka hyvin stentit helpottivat sapen virtausta ja tämän vaikutusta potilaiden leikkaustuloksiin.

Stenttityyppien välillä ei ilmennyt merkittävää eroa. Näin ollen edullisempaa muovistenttiä voidaan hyvin käyttää sappitietukoksen laukaisuun ennen leikkausta.

Metallistentillä nopeampi toimenpide kroonisessa haimatulehduksessa

Tutkimuksemme haimatulehduspotilaiden sappitieahtaumien hoidosta on toistaiseksi ainutlaatuinen maailmanlaajuisesti. Vertasimme 60 potilaan hoitoa, joka tehtiin joko metalliverkkostentillä tai käyttäen vierekkäin asetettuja muovistenttejä.

Tulokset molemmissa ryhmissä olivat hyvät. Metallistentin käyttö oli kuitenkin nopeampaa. Lisäksi metallistenttejä käytettäessä toimenpiteitä tarvitaan yksittäistä potilasta kohden vähemmän.

Välineistön kehittyessä voidaan hoitaa uusia potilasryhmiä

Tähystysvälineistöä kehitetään jatkuvasti. Kuvasimme tutkimuksessamme hyvänlaatuisen sappitieahtauman hoitoa metallistentillä kolmella potilaalla, joiden yläruoansulatuskanavan anatomia on muuttunut aiemmasta leikkauksesta johtuen. Käytimme tässä uutta, osin erikoisvalmisteista välineistöä ja suoritustekniikkaa. Tämän tyyppistä hoitoa hyvänlaatuisissa sappitieahtaumissa ei ole aikaisemmin kirjallisuudessa kuvattu. Aiemmin tämäntyyppiset tilanteet hoidettiin leikkaamalla. Uusi tekniikka mahdollistaa tämän potilasryhmän hoidon kevyemmällä tähystystekniikalla.

Teksti ja kuvat: Osastonlääkäri Carola Haapamäki, HUS Vatsakeskus, Meilahden sairaala, Helsinki

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun (Kliininen tohtoriohjelma) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja: http://www.helisci.fi/tt/tietystifi/