Siirry pääsisältöön
2.9.2021

Hammashoitoon pääsy on tärkeää, entä tieto odotusajoista?

Suomessa kaikilla on oikeus julkisiin suun terveydenhuollon palveluihin. Kunnat vastaavat näiden palveluiden järjestämisestä ja yksityiset palvelut täydentävät julkisia palveluita. Sairausvakuutuskorvauksesta huolimatta yksityissektorin palveluiden käyttö on asiakkaalle julkisia kalliimpaa. Toisaalta julkisiin suun terveydenhuollon palveluihin on usein pitkä odotusaika.

Kunta voi päättää järjestämiensä palveluiden sisällöistä ja asiakasmaksuista lakien mahdollistamalla tavalla. Suun terveydenhuollon palvelut voivat siis vaihdella jonkin verran kunnittain. Hoitoon pääsyn odotusajan pitää kuitenkin kaikkialla olla perusteltavissa ainoastaan hammaslääketieteellisillä syillä, ei esimerkiksi yksilön iällä tai tulotasolla. Myöskään laissa säädettyä pisintä odotusaikaa ei saa ylittää.

Naisen suu hammaslääkärissä

Odotusaikatiedot on julkaistava

Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kunta julkaisee kiireettömän suun terveydenhoidon odotusaikatiedot verkkosivuillaan vähintään neljän kuukauden välein. Kuntien on toimitettava tieto hoitoon pääsystä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Tietojen avulla aluehallintovirastot ja Valvira valvovat julkiseen hoitoon pääsyn toteutumista. Kuntien verkkosivuilla julkaistavat tiedot kertovat tulevasta odotusajasta: kuinka kauan hoitoon pääsyä pitää keskimäärin odottaa ajanvaraushetkestä vastaanottokäyntiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedot kuvaavat toteutuneiden vastaanottokäyntien odotusaikoja.

Sekä toteutuneen että tulevaisuudessa toteutettavan hoidon odotusaikatiedon pitää olla laadukasta, jotta tietoa voidaan käyttää valvonnassa ja se soveltuu julkaistavaksi. Tieto on laadukasta, kun se on helposti saatavilla, selkeää, olennaista, luotettavaa, yhtenäistä ja vertailun mahdollistavaa.

Tutkimus odotusaikatiedoista

Aion tutkimuksessani selvittää, kuinka laadukasta Suomen julkisen suun terveydenhuollon odotusaikatieto on sekä miten tätä tietoa käsitellään ja hallitaan. Tavoitteenani on kehittää suun terveydenhuollon odotusaikatietojen tiedonhallintaa ja palveluita siten, että se hyödyttäisi meitä kaikkia. Tutkimus on osa Turun yliopistolle tehtävää väitöskirjatyötäni.

Suomessa ei ole tätä aiemmin juurikaan tutkittu suun terveydenhuollon odotusaikoja. Vuonna 2012 julkaistu hammaslääkäri Risto Tuomisen ja erikoishammaslääkäri Anna-Leena Erikssonin tutkimus on lähes ainoa. Tutkimuksen mukaan 46 päivää on potilaiden mielestä pisin hyväksyttävä odotusaika kiireettömään julkiseen hammashoitoon pääsylle.

Käytän tutkimuksessani tiedonkeruumenetelmänä kyselyjä. Suun terveydenhuollon ammattilaisten kyselyt teen Suomen terveyskeskusten hammashuolloissa työskenteleville ja asiakaskyselyn täysi-ikäisille varsinaissuomalaisille. Toteutan kyselyt sähköisinä.

Suun terveydenhuollon johtajilta selvitän, miten he hyödyntävät odotusaikatietoja johtamansa yksikön toiminnassa. Lisäksi pyydän heitä arvioimaan odotusaikatiedon luotettavuutta. Hammashoitajien kyselyllä kartoitan erityisesti potilastietojärjestelmien käytettävyyttä hoidon tarpeen arvioinnin ja ajanvarauksen tehtävissä. Palveluiden käyttäjiltä kysyn odotusaikatiedon merkityksestä hammaslääkärin valinnassa sekä internetin käytöstä terveyspalveluihin liittyvän tiedon hankinnassa.  

Laadukas tieto on tiedolla johtamisen edellytys

Keskityn tutkimuksessa etenkin siihen, millaista odotusaikatietoa eri toimijat tarvitsevat ja mihin käyttötarkoitukseen. Kaikki hyötyvät laadukkaasta tiedosta. Jos odotusaikatieto ei ole olennaista ja luotettavaa, emme voi tietää, toteutuuko hoitoon pääsy lain edellyttämissä aikarajoissa. Jos toimijoille riittää lakisääteisen valvonnan mahdollistama tieto, odotusaikatietojen tiedonhallinnan tulee olla mahdollisimman yksinkertaista ja siihen käytettävät resurssit tulee minimoida. Jos ilmenee, että tietoja tarvitaan myös muihin tarkoituksiin toiminnan johtamiseksi, on pohdittava odotusaikatietojen tiedonhallinnan kehittämistä. Joka tapauksessa suun terveydenhuollossa käytettävien tietojärjestelmien pitäisi tuottaa tiedot mahdollisimman automaattisesti. Tämä vähentäisi tiedon käsittelyn eroja ja virheitä, mikä parantaisi tiedon laatua ja edistäisi tiedolla johtamista.

Odotusaikatietojen tarve saattaa korostua sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisen kokonaisuudistuksen yhteydessä, jos suun terveydenhuollossakin kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisodotusaikaa lyhennetään. Ilman resurssilisäystä uudistus pidentänee hoitokäyntien välistä odotusaikaa. Nähtäväksi jää, asetetaanko myös hoitokokonaisuuden toteuttamiselle enimmäisaika, mikä lisäisi tiedonhallinnan tarvetta nykyisestä.

Teksti: EHL (terveydenhuolto), FM (tietojenkäsittelyoppi), tohtorikoulutettava Riitta Söderlund, Turun yliopisto

Kuvat: Riitta Söderlund ja MostPhotos

Kirjoitus on osa Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja Turun yliopiston verkkosivuilta

Viimeksi muokattu 2.9.2021

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS