Siirry pääsisältöön
17.12.2020

Aorttaläpän ahtauma on hoidettava ennen sydämen vajaatoiminnan kehittymistä

Aorttaläpän ahtauma on yleisin sydämen läppävika länsimaissa. Väestön vanhetessa siihen sairastuvien määrä kasvaa. Aorttaläppä sijaitsee sydämessä vasemman kammion ja aortan välissä. Sen tehtävänä on päästää veri sydämestä aorttaan sekä estää veren takaisinvirtaus sydämeen. Aorttaläpän ahtauma eli aorttaläppästenoosi on sairaus, jossa läppä kalkkeutuu ja ahtautuu. Tällöin veren virtaus läpän läpi vaikeutuu ja sydän joutuu tekemään enemmän töitä tehokkaan verenkierron ylläpitämiseksi. Ajan myötä sydänlihas vaurioituu, eikä enää kykene tehokkaaseen pumppaustyöhön. Potilaalle kehittyy sydämen vajaatoiminta.

Aorttaläppäahtauman hoito kehittyy

Sairauden ainoa tehokas hoito on keinoläppätoimenpide. Kun aorttaläpän ahtauma alkaa oireilla, on hoidolla kiire: mikäli toimenpidettä ei tehdä, johtaa sairaus kuolemaan keskimäärin kahdessa vuodessa. Sydämen vajaatoiminta on näiden potilaiden yleisin kuolinsyy. Tavallisesti sairautta hoidetaan kirurgisesti asentamalla potilaalle aorttakeinoläppä avosydänleikkauksessa. Pitkään tämä oli ainoa valittavissa oleva hoito. Nuorilla ja keski-ikäisillä potilailla ahtautunut läppä korvataan leikkauksessa yleensä mekaanisella tekoläpällä. Yli 65-vuotiaille asennetaan useimmiten biologinen keinoläppä.

Viime vuosina perinteisen avosydänleikkauksen rinnalle on tullut uusi, vähemmän kajoava toimenpide TAVI (transcatheter aortic valve implantation). TAVI-toimenpiteessä aorttakeinoläppä viedään paikalleen suonensisäisesti, yleensä reisivaltimon kautta. Alkuun tällä menetelmällä hoidettiin potilaita, jotka olivat liian huonokuntoisia avosydänleikkaukseen. Tutkimuksen ja kokemuksen myötä sen käyttö on kuitenkin laajentunut vaihtoehdoksi avosydänleikkaukselle korkean ja keskikorkean leikkausriskin potilailla. Toistaiseksi on epäselvää, miten TAVI-läppä toimii nuorilla, matalan leikkausriskin potilailla tai muilla erityisryhmillä. Lisäksi läpän kestävyydestä tarvitaan pidempiaikaista seurantatietoa.

 TAVI-läppä Edvards Sapien

TAVI-läppä Edvards Sapien XTTM Kuva: Edwards Lifesciences

Vuonna 2017 perustettu Finnvalve-rekisteri on tutkijan aarreaitta

Elokuussa 2017 perustettu kansallinen FinnValve- eli TAVI ja biologinen kirurginen aorttakeinoläppä -rekisteri kattaa kaikki viisi yliopistosairaalaamme. Rekisteriin on kerätty lähes 6500 potilaan tiedot vuosilta 2008–2017. Tänä aikana Suomessa tehtiin yhteensä 2130 TAVI-toimenpidettä ja 4333 kirurgista biologista keinoläppäleikkausta.

 Kirurginen biologinen aorttakeinoläppä Carpentier-Edvards Magna EaseTM

Kirurginen biologinen aorttakeinoläppä Carpentier-Edvards Magna EaseTM Kuva: Edwards Lifesciences

FinnValve-rekisteristä saadaan kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa useista eri potilasryhmistä kansainvälisten hoitosuositusten tueksi. Näin pystymme jatkossa entistä paremmin valitsemaan kullekin potilaalle parhaiten sopivan hoitomuodon.

Suomessa aorttaläppäahtauman hoito on erittäin hyvällä tasolla

Väitöskirjatutkimuksessani selvitimme hoidon kehittymistä Suomessa. Havaintojemme perusteella vuosittaisten toimenpiteiden määrä kolminkertaistui, ja TAVI-toimenpiteestä tuli yleisempi kuin kirurgisesta aorttaläppäleikkauksesta. Seuranta-aikana molempien toimenpiteiden tulokset paranivat ja kuolleisuus laski.

Vertailevaa tutkimustietoa akuutin sydämen vajaatoiminnan vaikutuksesta potilaiden selviytymiseen on niukasti. Tutkimme TAVI- ja kirurgisen läpän saaneita potilaita, joita oli hoidettu sairaalassa ennen läppätoimenpidettä akuutin sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Akuuttiin sydämen vajaatoimintaan ennen toimenpidettä sairastuneiden potilaiden kuolleisuus oli korkea myös toimenpiteen jälkeen. TAVI-toimenpiteen jälkeen viiden vuoden kuluttua elossa oli noin 45 prosenttia, kun taas niistä potilaista, jotka eivät sairastaneet akuuttia sydämen vajaatoimintaa elossa oli 59 prosenttia. Perinteisen läppäleikkauksen jälkeen vastaavat luvut olivat viiden vuoden kuluttua 64 prosenttia ja noin 81 prosenttia.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla oli niin TAVI-toimenpiteen kuin perinteisen läppäleikkauksenkin jälkeen kohonnut riski sairastua akuuttiin munuaisten vajaatoimintaan tai aivoverenkiertohäiriöön, ja uhka joutua pitkittyneeseen sairaalahoitoon. Kirurgisen toimenpiteen jälkeen näillä potilailla oli lisäksi kohonnut riski saada merkittävä verenvuoto ja useammin tarve verenkierron mekaaniseen tukeen (ECMO, extracorporeal membrane oxygenation eli kehon ulkoinen happeutus sekä IABP, intra-aortic balloon pump eli aortan sisäinen pallopumppu).

Aorttaläpän ahtauma tulisi hoitaa ennen kuin sydämeen kehittyy peruuttamattomia vaurioita tai sen pumppausvoima alenee. Hyvä uutinen kuitenkin on, että täällä Suomessa aorttaläppäahtauman hoito on erittäin hyvällä tasolla kansainväliseen tasoon verrattuna.

Teksti: LL Maina Jalava, sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, TYKS Sydänkeskus
Kuvat: Edwards Lifesciences ja Margit Lehtinen

Kirjoitus on osa Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja Turun yliopiston verkkosivuilta

Viimeksi muokattu 17.12.2020

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS