Siirry pääsisältöön
17.10.2019

Autojen on opittava ymmärtämään erilaisia kuskeja

Autolla ajaessa takana ajavan auton kuski kiihdyttää ja auto tulee lähes kiinni puskuriin. Ärsyttää. Jos joku eläin juoksisi tielle tai pitäisi muuten itse jarruttaa äkkiä, lopputuloksena olisi törmäys takaa tulevan kanssa.

”Takaa tuleva olettaa voivansa ennakoida ajosi keskimääräistä paremmin”, kertoo Aalto-yliopiston liikennetekniikan professori Tapio Luttinen.

Luttisen johtamat tutkijat Aalto-yliopistossa tutkivat yhdessä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa sitä, miten perässä ajajat reagoivat liikenteessä edellä kulkevan auton nopeuden muutoksiin.

Ajoneuvojen liikkumista on tutkittu maailmalla jo vuosikymmeniä, mutta nyt Luttisen tutkimushankkeessa ajomallien rakentamiseen on tuotu mukaan näkökulmat psykologiaan ja ihmisen tapaan käsitellä tietoa.

Luttisen ryhmän tutkimuksessa autoja on pantu ajamaan perätysten lentokentällä. Edellä ajava ajaa saamansa ohjeistuksen mukaan ja tutkijat seuraavat, miten takana olevan auton kuljettaja ohjaa ajoneuvoaan ja reagoi edellä olevan auton nopeuden muutoksiin.

Kuskeja on myös laitettu ajamaan ajosimulaattoreihin, joissa mitään vakavaa ei oikeasti tapahdu, vaikka edessä näkyvän auton äkkijarrutus johtaisikin peräänajoon.

Koehenkilöiltä on myös kysytty lomakkeella ajamiseen liittyviä taustatietoja.

Ärhäkkäitä ja rauhallisia kuskeja

Luttinen kertoo kahdenlaisista kuskeista. On kuskeja, jotka ajavat nopeasti, pitävät pientä aikaväliä edellä olevaan ja reagoivat voimakkaasti, kun edessä olevan nopeus muuttuu. He uskaltavat tulla lähelle edellä etenevää autoa, koska he ajattelevat, että he osaavat ennakoida hyvin nopeuden muutoksia.

Toinen ratin takaa löytyvä kuskityyppi taas haluaa välttää hermostuttavia asioita. Hän ajaa kauempana, pitää pidempää aikaväliä eikä tee mielellään pikakiihdytyksiä.

Luttisen ryhmä tekee matemaattisia malleja näistä erilaisten kuskien ajotavoista. Niiden tarve on kasvussa. Enää ei nimittäin riitä, että auton ratissa olijat tietävät, miten muut etenevät tien päällä. Pian myös koneiden on ymmärrettävä, miten erilaiset kuskit käyttäytyvät.

Ajosimulaattorissa tutkimusavustajat Samuel Tuhkanen ja Paavo Rinkkala ajavat ruudulla näkemänsä auton perässä ja reagoivat sen nopeuden muutoksiin.

Ajosimulaattorissa tutkimusavustajat Samuel Tuhkanen ja Paavo Rinkkala ajavat ruudulla näkemänsä auton perässä ja reagoivat sen nopeuden muutoksiin. Kuva: Teemu Itkonen, Aalto-yliopisto.

Autojen on ymmärrettävä erilaisia ajajia

Automaattiautot ovat tulossa teille. Se tapahtuu vähitellen. Meillä tulee olemaan tiellä samanaikaisesti autoja, jotka eri asteisesti ohjaavat itseään, sekä autoja, joita ihminen ohjaa. Koneiden on ymmärrettävä, miten eri tavoin ihmiset saattavat käyttäytyä, jotta ne osaavat varautua erilaisiin tilanteisiin tien päällä. Saman automaattiauton on osattava kulkea turvallisesti, oli takana sitten ärhäkkä ihminen tai pitkän turvavälin pitäjä.

Kyse on myös automaattiautojen käyttömukavuudesta. Ajoneuvot voivat olla teknisesti kykeneviä kiihdyttämään nopeasti. Monista ei kuitenkaan ole miellyttävää olla autossa, joka kiihdyttää niin kipakasti kuin se voi. Tutkijoiden ihmiskuskeilla kehittelemät mallit auttavat kehittämään automaattiautoja niin, että ihmisen on mukava olla kyydissä.

Tuloksia voidaan hyödyntää myös liikenneturvallisuustyössä. Turvallisuusajattelun paraneminen on tärkeää. Kansainvälisesti hyvin monet tutkimukset ovat osoittaneet, että suurin osa ihmisistä pitää itseään keskimääräistä parempana kuskina. Käsitys omasta ajokyvystä ei aina vastaa todellisuutta.

Teologiaa ennen liikennetekniikkaa

Luttinen ei ole viettänyt koko ikäänsä tutkijana. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi hän aloitti työt liikennealan konsulttina. Kun lapset kasvoivat isommiksi eikä kaikki aika enää ollutkaan kortilla, Luttinen huomasi käyttävänsä saamansa vapaa-ajan tutkimustyössä. Luttinen teki johtopäätökset siitä, mitä halusi ja alkoi tehdä väitöskirjaa.

Jälkikäteen Luttinen on huomannut, että järjestelmällinen tiedon keruu ja analysointi on ollut hänelle luontevaa jo ennen liikennetutkimuksen aloittamista. Aiemmin tämä taipumus oli vain tullut esille mm. teologian puolella. Luttisen ensimmäinen julkaistu kirja tuli ulos kaksi vuotta diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen. Siinä arvioitiin Raamatun tutkimusmenetelmiä.

Suomen Akatemian merkitystä johtamalleen liikennetutkimukselle Luttinen pitää ratkaisevan tärkeänä.

”Ilman Suomen Akatemian rahoitusta näitä tutkimustuloksia ei olisi saatu”, Luttinen sanoo. Akatemian tuella on palkattu tohtorikoulutettava ryhmään, jonka työn ansiosta koneetkin voivat tulevaisuudessa ymmärtää ihmistä paremmin.

Teksti: Visa Noronen
Kuvat: Teemu Itkonen ja Aalto-yliopisto

Viimeksi muokattu 20.1.2021

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS