Siirry pääsisältöön

Oikeustieteellistä asiantuntemusta päätöksenteon pohjaksi

Oikeustieteellistä asiantuntemusta päätöksenteon pohjaksi

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta pitää tärkeänä, että Suomessa päätöksenteko perustuisi tieteelliseen asiantuntemukseen. Hän on itse toiminut yli 20 vuotta asiantuntijana oikeusministeriössä ja eduskunnassa, kirjoittanut alan teoksia ja ollut paljon kommentoijana mediassa.

Nuotio Kimmo

Koko oikeustieteellinen ala on varsin käytännönläheistä verrattuna moniin muihin tieteenaloihin. Yliopistokoulutus tähtää selkeästi juridisiin tehtäviin ja tiede elää siinä rinnalla. Siksi monet alan tutkijat kuten myös Nuotio kirjoittavat oppikirjoja ja kokoomateoksia käytännön työtä tekeville juristeille. Nuotio on parhaillaan mukana tekemässä 1600-sivuista rikosoikeuden kommentaariteosta, jossa selitetään rikoslain pykäliä ja miten niitä on sovellettu. Se on jokaisen tuomarin ja syyttäjän pöydällä, mutta kuka tahansa pystyy sitä käyttämään. Kirjaa on tehty jo 25 vuotta ja nyt on vuorossa neljäs painos.

Olennainen osa Nuotion työtä on asiantuntijana oleminen erilaisissa oikeusministeriön työryhmissä valmistelemassa lainsäädännön muutoksia. Hän on kirjoittanut lukuisia lausuntoja eri työryhmien mietinnöistä.

”En ole koskaan laskenut, kuinka paljon tämä vie työajastani. Viikoittaista se on. Olen ilmoittanut, että minua voi pyytää eri työryhmiin, mutta yleensä olen yhdessä tai kahdessa kerrallaan. Samalla tavoin muutkin oikeustieteen professorit ovat asiantuntijoina käytettävissä.”

Nuotio kertoo, että vuosien mittaan asiantuntijakuuleminen on muuttunut entistä läpinäkyvämmäksi, ja ministeriöissä on tietokannat, joista kuka tahansa pääsee selaamaan annettuja lausuntoja.  ”Koska olemme tiedeihmisiä, meillä ei ole virallista asemaa, vaan meitä kuullaan aiheen tutkijoina. Suomalaisesta oikeuskulttuurista kertoo hyvää se, että valmisteluprosessit ovat avoimia tieteelliselle arvioinnille ja kritiikille. Lainvalmistelun hyvään prosessiin kuuluu, että mukana on tutkijoiden osaamista.”

Oikeusministeriö käyttää yleensä pidemmäksi ajaksi sovittuja asiantuntijoita, mutta eduskunnan valiokunnat pyytävät asiantuntijat tapauskohtaisesti. ”Meillä ei ole etukäteen tietoa, mikä on valiokunnan kanta. Jos saan sinne kutsun, menen antamaan parhaan arvioni siitä, miltä käsiteltävä lakiluonnos näyttää, pitääkö sitä korjata vai onko se ihan susi. Mietimme lakitekstejä suhteessa juridisiin periaatteisiin ja esimerkiksi kriminaalipoliittisiin perusteisiin.”

Tutkijan tulee tuoda esille järjestelmän epäkohtia

Viimeisin Nuotion asiantuntijakuuleminen eduskunnan lakivaliokunnassa koski kannabiksen käytön vapauttamiseen liittyvää kansalaisaloitetta. Hänen kantansa oli, että huumeiden käytön kriminalisointi pitäisi lopettaa, sillä muutos parantaisi huumeiden käyttäjien asemaa ja lisäisi heidän hakeutumistaan hoitoon. Hän oli ottanut aiheen esille pari vuotta sitten 60-vuotishaastattelussaan Helsingin Sanomissa, minkä jälkeen hän on saanut yhteydenottoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päihdetutkijoita että päihdejärjestöiltä. Tällä hetkellä hän toimittaa aiheesta kirjaa yhdessä päihdelääketieteen työelämäprofessorin Kaarlo Simojoen kanssa.

”Mielenkiintoista on, että kun juristitutkijat ottavat asioita esille, meitä jostain syystä kuunnellaan. THL:n tutkijat ovat puhuneet tästä jo vuosia. Ehkä on niin, että julkisuudessa oikeustieteen tutkijoiden arvioita pidetään olennaisina.”

Nuotio kertoo, että hänen näkemyksillään oli merkitystä HIV:n tartuttajien saamissa tuomioissa. Vaikka lääkehoitojen kehittymisen myötä taudin tarttuvuus oli selvästi vähentynyt vuosituhannen vaihteeseen mennessä, silti tuomioita annettiin, kuin tauti olisi ollut yhtä vaarallinen kuin sen alkuaikoina. Nuotio kirjoitti tästä artikkelin Helsingin Sanomiin. Pian se jälkeen korkein oikeus alkoi antaa tuomioista valituslupia ja antoi linjaavia ratkaisuja, joissa tuomioita lievennettiin.

”On tärkeä osa tutkijan vastuuta, että nähdessään merkkejä siitä, että asiat eivät ole kunnossa, tutkija nostaa niitä selkeästi esille. Sitten muutkin alkavat toimia ja asioita aletaan laittaa kuntoon”, Nuotio pohdiskelee.

Mediakommentointi edellyttää perehtymistä

Nuotio on muutoinkin paljon kommentoijana mediassa. Hän haluaa aina tutustua aiheeseen ennen haastattelua esimerkiksi oikeudenkäyntiasiakirjojen avulla. Yleensä hän tarvitsee siihen muutaman tunnin. Kirjoitetut jutut hän haluaa aina tarkistaa. Usein toimittajat pyytävät jo monta päivää ennen kommentoijaksi johonkin julkistettavaan tuomioon.

”En voi elää niin kuin toimittajat elävät vaan tarvitsen aikaa. Koen, että esittäessäni jostain tuomiosta arvion sen pitää olla ammatillisesti pätevä.”

Nuotio on aktiivinen myös Twitterissä. ”Minulla ei ole tarvetta olla siellä pelkkä hajuton asiantuntija. Tililläni lukeekin: ’law and life’. Mutta yksi funktioni on välittää aika viileitä asiantuntijanäkemyksiä. Pitää muistaa, että asiantuntijatkin ovat maallikoita monissa asioissa. Se, että on professori, ei tarkoita, että pystyy kommentoimaan samalla asiantuntemuksella mitä tahansa väitteitä.”

Nuotio on vuosien varrella kouluttanut paljon tuomareita, syyttäjiä ja poliiseja. Erityisesti hän on kouluttanut vihapuheesta, koska hän on sitä tutkinut. Tätä työtä hän on tehnyt myös oikeusministeriön toimeksiannosta. Nuorempana hän opetti paljon avoimessa yliopistossa ja kesäyliopistoissa.

Strategisen tutkimuksen rahoituksella tuetaan tutkitun tiedon tuottamista

Nuotio toimii parhaillaan puheenjohtajana Suomen Akatemian yhteydessä toimivassa strategisen tutkimuksen neuvostossa, joka aloitti toimintansa vuonna 2014. Sen rahoittamien hankkeiden erityisenä tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin. Ensimmäisinä päättyneitä ohjelmia arvioidaan parhaillaan ja Nuotion mukaan on merkkejä siitä, että vaikuttavuutta voidaan myös osoittaa.

”On ollut hyvin kunnianhimoinen yritys ja viisas ajatus, kun monivuotisella kilpaillulla rahoituksella varmistetaan, että Suomesta löytyy tieteellistä asiantuntemusta keskeisistä haasteista. Projektien päättyessä ne eivät ole tuottaneet pelkästään tietoa vaan myös siihen perehtyneitä asiantuntijoita. Tieteiden välinen yhteistyö on tärkeätä, ja STN:n rahoittamat hankkeet ovat monialaisia konsortioita. Tämän ajan haasteet ovat sellaisia, että mikään yksittäinen tieteenala ei riitä vastaamaan niihin vaan tarvitaan yhteistyötä.”

STN:lle on alkanut tulla myös tietopyyntöjä arvioiden esittämiseksi pyydetyistä aiheista. Esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja ministeriöt ovat sellaisia esittäneet. Nuotio kertoo, että STN:n ohjelmajohtajat ovat olleet keskeisesti mukana etsimässä sopivia asiantuntijoita. Neuvosto onkin miettinyt konseptia, miten tätä puolta voitaisiin hoitaa.

”Me mietimme, millainen rooli neuvostolla voisi olla tässä prosessissa. Mehän emme ole tiedeneuvonannon yksikkö, mutta STN:n rahoittamat hankkeet ovat juuri niitä, joista tietoa voidaan etsiä.”

Viikolla 19 valtioneuvoston tekemä selonteko julkisen talouden suunnitelmasta leikkaisi kuitenkin STN:n rahoituksesta 25 miljoonaa euroa, mikä olisi lähes puolet vuosittain jaettavasta rahoituksesta. ”Oli kylmä suihku kuulla, että kehysriihessä sovitut leikkaukset kohdistuvat Suomen Akatemiaan ja erityisen voimakkaina strategiseen tutkimukseen. Monipuolinen tutkimusrahoitus on nyt ja jatkossa aivan olennaista Suomen menestyksen kannalta”, kommentoi Nuotio. 

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Kari Likonen

Tämä haastattelu on osa Tietysti.fi-sivuston Tutkitun tiedon teemavuoden juttusarjaa. Esittelemme sarjassa Suomen Akatemian rahoittamia tutkijoita, jotka eri tavoin välittävät tai hyödyntävät tutkittua tietoa tutkimuksen ulkopuolella. Esittelemme joka kuukausi eri alan tutkijan.

Viimeksi muokattu 29.7.2021

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS