Millainen on hyvä kansalainen?

Tutkija Tiina Kontinen muistaa anekdootin erään ugandalaisen maanviljelijän haastattelusta: “Hyvä
kansalainen on se, joka syö hautajaisissa”, kuului vastaus haastattelijan kysyessä hyvän kansalaisen
määritelmää. Äkkiseltään lausahdus kuulostaa erikoiselta, mutta Kontisen mukaan se kuvastaa hyvin
kansalaiseksi oppimista ugandalaisissa kyläyhteisöissä.

“Hautajaiset ovat tärkeä yhteisöllinen tapahtuma, jossa osoitetaan kunnioitusta vainajan muistolle.
Osallistumalla hautajaisten valmisteluihin ja nauttimalla pöydän antimista otetaan huomioon toiset
yhteisön jäsenet. Jos et tule hautajaisiin, et huolehdi kylästäsi ja sinulta puuttuu kunnioitusta”, Kontinen
selittää.

Tiina Kontinen

Hankkeen vastuullinen johtaja, kansainvälisen kehitystutkimuksen apulaisprofessori Tiina
Kontinen Jyväskylän yliopistosta. Valokuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen 

Ugandalaisissa kylissä häät ja hautajaiset järjestetään yhdessä, osallistutaan yhdessä esimerkiksi tien
korjaukseen ja sosiaaliturvana toimii oma suku ja kyläyhteisö. Velvollisuudet ja oikeudet muodostuvat
kylän ja muiden läheisten yhteisöjen jäsenyyden kautta. Monelle tärkein oikeus on tulla haudatuksi
kotikyläänsä.

Kontisen johtamassa CS-LEARN-hankkeessa tutkitaan käsityksiä hyvästä kansalaisuudesta ja siihen
oppimisesta. Jyväskylän ja Oulun yliopistojen yhteinen konsortiohanke analysoi näitä käsityksiä toisaalta
kasvatusfilosofisissa teorioissa, toisaalta ihmisten kokemuksista. Kohteena ovat naapurimaat Tansania ja
Uganda Itä-Afrikassa. “Monessa Afrikan maassa ajatukset kansalaisesta ja valtiosta ovat erilaisia kuin
vaikkapa Euroopassa”, Kontinen kertoo.

Tutkimushanke tuottaa tietoa näistä erilaisista käsityksistä, ja hankkeen tuloksista voi olla tulevaisuudessa
hyötyä esimerkiksi kansalaisuuden vahvistamiseen tähtääville kehitysyhteistyöhankkeille.

Sama puolue vallassa vuosikymmeniä

Hyvä kansalainen tarkoittaa suomalaisille vaikkapa nuhteetonta ja rehellistä veronmaksajaa, joka
noudattaa maan lakeja ja mahdollisesti osallistuu julkiseen keskusteluun. “Suomessa tyypillisesti
ajatellaan, että valtio on 'hyvä' ja sen rooli on tarjota peruspalvelut ja taata kansalaisten perusoikeudet.
Monissa Afrikan maissa valtio–kansalainen-suhde on erilainen. Valtio voi olla näkymätön, rajoittava,
tai vaikkapa väkivaltainen.”

Kontisen mukaan esimerkiksi Tansaniassa ja Ugandassa demokratia näyttäytyy usein vain vaaleissa,
joissa koetaan, että kansalaisen tehtävä on äänestää oikein. Kuuluminen omaan kylään tai uskonnolliseen
yhteisöön on vahvempi kuin ajatus valtioon kuulumisesta. Molemmissa maissa yksi ja sama poliittinen
puolue onkin ollut vallassa vuosikymmenten ajan.

“Aktiivinen kansalaisuus ei kyläyhteisöissä tarkoita sitä, että vaaditaan valtiolta konkreettisia tekoja, kuten kaivojen, koulujen ja teiden rakentamista,” Kontinen jatkaa. Omat ongelmansa luo korruptio, ja poliittinen käytäntö, jonka mukaan tietyn kansanedustajaehdokkaan äänestäminen takaa vaikkapa uuden kaivon lähitulevaisuudessa paremmin kuin vaatimusten esittäminen.

Aktiivinen kansalaisuus syntyy yhdessä tekemällä

CS-LEARN -hankkeessa hyödynnetään tapaustutkimuksia Tansanian ja Ugandan maaseuduilta, missä
suurin osa maiden asukkaista asuu. Maiden välillä on merkittäviä eroja kansalaisuuden käsitteen suhteen.

“Tansaniassa on jo vuosikymmeniä rakennettu vahvaa kansallista identiteettiä. Ugandassa kuulumisen
verkostot ovat moninaisempia.” Tärkeää roolia näyttelee Tansaniassa yhteinen kieli, kun taas Ugandassa
eri alueilla on käytössä useita kieliä, joissa ei ole edes suoraa käännöstä termille “kansalainen”.

Kolonialismin perintönä eri alueiden väliset suhteet Ugandassa ovat jännitteisempiä kuin Tansaniassa.
Elanto kylissä saadaan pääosin maata viljelemällä. Tulonhankkimiseen liittyvässä toiminnassa
kyläyhteisöt aktivoituvat. “Kyläläiset ovat perustaneet esimerkiksi ryhmiä, joissa he yhdessä säästävät
varoja uusia viljelylajikkeita varten. Niitä myymällä saadaan taas lisää tuloa yksittäisille talouksille ja
koko yhteisölle.”

“Ryhmissä ihmiset motivoituvat ja näkevät, että yhdessä tekemällä saadaan asioita tapahtumaan. Joukossa
on vaikutusvaltaa ja myös paikallishallinnolta on alettu vaatia asioita, kuten parempaa tietä markkinoille
pääsyn helpottamiseksi.”

“Vaikka vaatimukset ovat pieniä, on niillä suuri merkitys: meneekö sadon kuljettamiseen vanhalla reitillä
kaksi päivää vai uutta tietä pitkin kaksi tuntia?” Kontinen tiivistää.

Vaatimukset lähtevät liikkeelle siitä, mikä ihmisille on tärkeää. “Veden saatavuus, koulut ja sadon
myymisen sujuvuus ovat jokapäiväisessä elämässä monipuoluejärjestelmää tai sananvapautta
tärkeämpiä”.

Karembe Bulungi Bwansi

Tohtoriopiskelija Karembe Ahimbisibwe (keskellä) osallistuu kylän yhteisöpalvelukseen (bulunsi bwansi) kenttätyönsä aikana Valokuva: Tiina Kontinen 

Hyvä kansalaisuus määritellään itse

Tutkimusta tehdään yhteistyössä paikallisten yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa käyttämällä
osallistuvaa havainnointia. “Esimerkiksi Ugandassa Makereren yliopiston tutkijat osallistuivat kahden
kyläyhteisön elämään ja tekivät haastatteluja kolmen kuukauden ajan. Tansaniassa Dodoman yliopiston
tutkija osallistui useamman ryhmän toimintaan. Tätä aineistoa analysoidaan nyt Suomessa ja
kumppaniyliopistoissa”, Kontinen selittää.

Ugandalaisia ja tansanialaisia tutkijoita työskentelee myös osan hankeajasta Suomessa. “Paikallisen
tutkimuskapasiteetin vahvistaminen on tärkeä osa hanketta, sillä sikäläisissä yliopistoissa eivät
tutkimuksen tekemisen edellytykset ole aina yhtä hyvät kuin vaikkapa Euroopassa.”
“Tutkijat ovat taitavia ja osaavia, mutta tutkimukselle ei opetuksen ja hallinnon lisäksi riitä juurikaan
aikaa. Suomessa työskentely ja kansainväliset yhteisjulkaisut lisäävät heidän tutkimuksellista
ammattitaitoaan ja itsetuntoaan.”

“Omaan yliopistoon palatessa yksikin tutkija voi tehdä paljon yliopistojen kehittämiseksi, sillä
kerrannaisvaikutukset ovat suuret”, Kontinen muistuttaa.

Hyvän kansalaisuuden määritelmää ei voi tuoda ulkopuolelta, ja siksi Kontinen ryhmineen ei halua
sanella, millaista kansalaisuuden pitäisi paikallisissa yhteisöissä olla. “Ihmiset määrittelevät hyvän
kansalaisuuden käsitteen itse.’’

Teksti: Juho Karjalainen

Viimeksi muokattu 30.10.2020

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS