Etämetsänomistus Tansaniassa: konfliktien sovittelu metsähallinon uutena haasteena

Sana ”makutano” tarkoittaa swahilin kielellä kokoontumista. Se on osuva nimi hankkeelle, jossa tutkitaan viljelymetsätalouteen liittyviä ristiriitatilanteita Tansaniassa.

Viime vuosikymmenen aikana viljelymetsien puuntuotannosta on alkanut tulla yhä kiinnostavampaa liiketoimintaa Tansanian maaseudun pienviljelijöille sekä muualla asuville sijoittajille, kertoo projektitutkija Antti Erkkilä Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitokselta. Hän on yksi MAKUTANO-hankkeen suomalaisista tutkijoista yhdessä hankkeen johtajan, Itä-Suomen yliopiston luonnonvarahallinnan professorin Irmeli Mustalahden kanssa.

Paikallisia ihmisiä kannustetaan Tansaniassa perustamaan omia viljelymetsiä ja tähän tarkoitukseen osoitetaan myös kylien yhteisomistuksessa olevia maita, Erkkilä ja Mustalahti kertovat. Lisäksi puutavaran kasvanut kysyntä ja suotuisa hintakehitys on houkutellut metsätalouden harjoittajiksi yhä enemmän kaupungeissa tai ulkomailla asuvia paikallislähtöisiä investoijia.

Sahattuja lankkuja kuivataan ulkoilmassa. 

”He tuovat mukanaan erilaisia mahdollisuuksia ja osaamista mutta myös uusia tarpeita ja arvoja, jolloin ristiriitatilanteilta ei voi välttyä”, Mustalahti korostaa. Muutos ei ole ollut ongelmaton, toteaa myös PhD Ubaldus Tumaini, joka työskentelee lehtorina College of Business Educationissa Tansanian Dar es Salaamissa.

”Metsänkasvatuksesta on monille ihmisille ja kotitalouksille sekä rahallista että muunlaista hyötyä. Olemme kuitenkin havainneet, että siihen liittyy myös monenlaisia haasteita ja väärinkäsityksiä”, Tumaini luonnehtii MAKUTANO-hankkeen lähtökohtia.

Istutusmännikkö Tansanian eteläisellä ylänköalueella.

Uusi tilanne, uudet ristiriidat

Metsätalouteen liittyvät kiistanaiheet Tansaniassa ovat moninaisia, Antti Erkkilä kertoo.

”Ennen maapohjalla ei ollut paljon arvoa, mutta nyt ihmiset ovat huomanneet, että puutavaran myynnistä voi saada hyvät tulot. Aiemmin halvalla maata myyneet voivat tulla katumapäälle. Ja jos suvun maita on myyty omavaltaisesti, se voi herättää pahaa verta muissa perheenjäsenissä.”

Tontteja ei aina ole virallisesti mitattu ja merkitty kiinteistörekisteriin, joten rajakiistoja esiintyy. Joissakin tapauksissa peltoja on metsitetty liikaakin, mikä on pois ruoantuotannosta. Rahapulasta kärsivä pienmetsänomistaja saattaa myös kaataa puut liian nuorina, tai kaupungissa asuva sijoittaja korvata aiemmin istutetut taimet vaikkapa tällä hetkellä parhaiten tuottavalla avokadolla.

Nuoret männyt on hakattu ja tilalle on istutettu avokadoja.

Lisäksi tansanialaiseen maanviljelyyn on perinteisesti kuulunut peltojen kunnostus kasvijätteitä polttamalla. Istutusmetsissä valtalajina olevat trooppiset männyt ovat erittäin paloherkkiä, joten palojen leviäminen aiheuttaa istutuksilla suurta tuhoa.

”Joskus metsäpaloja sytytetään myös tahallaan, jos esimerkiksi työntekijät eivät saa palkkojaan”, Erkkilä lisää.

Kansainvälinen yhteistyö kantaa

MAKUTANO-hankkeen tavoitteena on nimensä mukaisesti tutkia ja etsiä tapoja erilaisten metsätalouteen liittyvien konfliktien ratkaisemiseen. ”Tarkoituksella emme kuitenkaan käytä esimerkiksi haastatteluissa termiä konflikti. Käytämme englannin sanaa 'misunderstanding', jonka suomenkielinen vastine voisi olla vaikkapa kipupiste”, Antti Erkkilä huomauttaa. Sanavalinnoilla haetaan tilanteisiin myönteisempää näkökulmaa.

Hankkeessa on tähän mennessä haastateltu yli 70 tansanialaista, esimerkiksi viranomaisia, tutkijoita, metsäammattilaisia ja yrittäjiä. Kylätasolla on haastateltu naisia ja miehiä, nuoria, kylien vanhimpia, opettajia, pienmetsänomistajia sekä kirkon ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Eri asemissa olevien ihmisten näkökulmien kartoittaminen luo pohjan yhteisymmärryksen rakentamiselle.

Hankkeen vastaanotto Tansaniassa on tutkijoiden mukaan ollut todella hyvä. Yhteistyökumppaneina on kaksi paikallista yliopistoa, College of Business Education ja Sokoine University of Agriculture. Hyvät suhteet on myös paikallisiin viranomaisiin sekä African Forestry -kansalaisjärjestöön, joka toimii edunvalvojana yksityismetsätaloudessa. Haastattelutilanteet etämetsänomistajien kanssa on mahdollistanut yhteistyö Dar es Salaamiin rekisteröityneen Maisha Shamba Association -yrittäjäryhmän kanssa.

Vuosina 2019–2022 toteutettavan MAKUTANO-hankkeen rahoittaa ulkoministeriö Suomen Akatemian ja ulkoministeriön yhteisessä kehitystutkimuksen akatemiaohjelmassa. Koska Suomi on kansainvälisesti metsäsektorilla aktiivinen, tutkimus linkittyy osaltaan myös käytännön kehitysyhteistyöhön.

”Ruohonjuuritasolla odotamme toimijoiden tiedostavan aiempaa paremmin, miten yksityistä istutusmetsätaloutta voidaan hallinnoida yhteistyössä erilaisten toimijoiden kesken. Toivomme myös näkevämme muutoksia paikallishallinnon toimintatavoissa. Paljon on vielä tehtävä sen varmistamiseksi, että eri toimijat tekevät yhteistyötä tehokkaasti ja vaikuttavasti”, Ubaldus Tumaini tiivistää.

Katse suuntautuu tulevaan

Myös MAKUTANO-hankkeessa koronapandemia on kuluvan vuoden aikana sotkenut suunnitelmia. Esimerkiksi huhtikuulle suunniteltu työpaja, jossa haastatellut olisivat yhdessä etsineet ratkaisuja, jouduttiin perumaan.

”Yritämme järjestää koulutusta esimerkiksi netissä, mutta siellä mukana ovat eri ihmiset, koska kaikilla ei ole pääsyä nettikoulutuksiin. Silloin ei päästä ihan ruohonjuuritasolle”, Antti Erkkilä harmittelee.

Ubaldus Tumaini suhtautuu kuitenkin toiveikkaasti siihen, että työpaja päästäisiin järjestämään ensi vuoden puolella. Hän toivoo sen avaavan eri tahojen silmiä uusille ratkaisuille. Lisäksi keskeisintä hankkeessa ei ole olemassa olevien ongelmien ratkaiseminen vaan tulevien tilanteiden ennakointi.

”Ongelmat eivät vielä ole kovin vakavia. Mutta olisi hyvä, jos ihmiset oppisivat, miten niitä voi hallita ja lähestyä erilaisten toimijoiden näkökulmasta”, Erkkilä kiteyttää.

Teksti: Anna Dannenberg

Kuvat: Antti Erkkilä

Viimeksi muokattu 16.10.2020

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS