Siirry pääsisältöön
Facebook Twitter LinkedIn Email
21.2.2020

Intuition merkitys valinnoissamme

Kuinka paljon tunteet ja intuitio vaikuttavat ihmisen päätöksentekoon? Tätä ja muita kognitioon liittyviä kysymyksiä pohdittiin Kulosaaren yhteiskoulussa, jossa filosofian tohtori ja dosentti Jussi Palomäki piti alkuvuodesta Suomen Akatemian Tietobreikin. Palomäki työskentelee kognitiotieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa.

Palomäen mukaan kognitiotiede tutkii älykkään käyttäytymisen syntyä. Älykkääksi käyttäytymiseksi kutsutaan joustavaa ja tarkoituksenmukaista toimintaa monimutkaisessa, osittain ennustettavassa ympäristössä. Kognitioksi kutsutaan informaation prosessointia käyttäytymisen taustalla.

Jussi Palomäki esittelee tutkimustaan.

Tunteet ja intuitio toimivat vahvasti osana kognitiota

“Emme yleensä tee päätöksiä kovin rationaalisesti, vaan ’fiilistemme’ pohjalta”, Palomäki toteaa. Tästä esimerkkinä toimivat erilaiset valinnat - jos valitsemme esimerkiksi, mitä elokuvaa katsomme, teemme päätöksen usein tunnepohjalta.

Palomäen mukaan tunteet ja intuitiot ovat ’harhaisia’. Ne saavat meidät usein näkemään jonkinlaista logiikkaa siellä, missä sitä ei todellisuudessa ole. Esimerkkinä voidaan ajatella niin sanottua uhkapelurin virhepäätelmää, jossa ihmiset kuvittelevat, että vaikkapa pitkän kruunasarjan jälkeen seuraavan heiton on pakko olla klaava, vaikka todellisuudessa kruunan ja klaavan saamiselle on aina yhtä suuret mahdollisuudet. Toinen esimerkki on se, että ihmisistä riimit kuulostavat yleensä uskottavammilta kuin lauseet, joissa ei ole riimiä. Harhatunteita voidaan hyödyntää muun muassa markkinoinnissa ja muussa vaikuttamisessa.

Tunteiden vaikutusta ihmisen toimintaan havainnollistaa myös niin kutsuttu raitiovaunudilemma. Kyseisessä ongelmassa ihmisiltä kysytään, antaisivatko he mieluummin raitiovaunun ajaa viiden ihmisen yli vai vääntäisivät vivusta, jolloin raitiovaunu ajaisi toisilla kiskoilla vain yhden ihmisen yli. Noin 90 prosenttia valitsee seurauseettisen, utilitaristisen ratkaisun ja vääntää vivusta. Jos taas ihmisen pitäisi joko antaa vaunun ajaa viiden ihmisen päältä tai työntää sillalta alas ihminen, jonka joutuminen vaunun alle estäisi muiden viiden ihmisen kuoleman, vain 20 prosenttia olisi valmis työntämään ihmisen sillalta eli valitsemaan utilitaristisen ratkaisun. Ihmisen työntäminen alas sillalta tuntuu yleensä ihmisistä ikävämmältä ajatukselta kuin vivun vääntäminen, vaikka vaikutus tilanteeseen on sama.

Intuitio kehittyy kokemuksen pohjalta

Toisaalta tunteet ovat usein myös oikeassa. Palomäki kertoi Antonio Damasion 1900-luvun tutkimuksista, jotka osoittavat intuitiivisten aavistusten voiman. Hän tutki ihmisiä, joilla oli vaurioita aivojen prefrontaalikorteksissa. Tunnetuin tapaus tällaisesta ihmisestä on Phineas Gage, jonka persoonallisuus muuttui rautakangen lävistettyä hänen otsalohkonsa. Hänestä tuli välinpitämätön ja huono tekemään ratkaisuja.

Damasio tutki prefrontaalikorteksin merkitystä ratkaisuntekokykyyn korttipakkakokeen avulla. Toisissa korttipakoissa oli sekä suuria voittoja että suuria häviöitä, kun taas toisissa pakoissa voitot ja häviöt olivat pienempiä. Terveet koehenkilöt oppivat vähitellen välttämään pakkoja, joista tuli suuria häviöitä. He alkoivat saada aavistuksia, jotka näkyivät myös mittauslaitteissa kehon reaktioina, kun he olivat ottamassa korttia huonosta pakasta. Prefrontaalikorteksissa vaurioita omaavat henkilöt eivät sen sijaan saaneet näitä aavistuksia, eivätkä myöskään oppineet välttelemään suuria häviöitä.

Tavallisesti ihmisen intuition käyttö päätöksenteossa kehittyy ihmisen harjaantuessa johonkin asiaan. Esimerkiksi huippushakkipelaajat eivät enää joudu miettimään jokaista siirtoaan rationaalisesti, vaan he pystyvät tekemään päätöksiä intuition pohjalta. Heillä on takana niin monia pelikertoja, että kokemus saa heidät tekemään hyviä päätöksiä sen enempiä miettimättä. Aloittelevilla pelaajilla intuitio ei vielä toimi samoin. Intuitiota pohtiessa onkin Palomäen mukaan mietittävä, mistä tunteet ja aavistukset syntyvät.

“On väärin ajatella, että sydämemme tietäisi asioita, joita aivomme eivät tiedä. Sen sijaan voidaan sanoa, että aivomme tietävät joskus enemmän kuin mitä osaamme pukea sanoiksi”, täsmensi Palomäki.

Yleisöä askarrutti, kuinka tietoiseksi päätöksentekoa ohjaavista tunteista ja intuitiosta voi ylipäänsä tulla. Palomäen mukaan intuitiosta on yleensä vaikea tulla tietoiseksi, mutta mitä enemmän käytämme aikaa itsereflektioon, sitä tietoisemmiksi tulemme toiminnastamme ja sen syistä.

Teksti: Maija Toriseva
Kuvat: Emilia Käyhkö

Viimeksi muokattu 2.3.2020

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS