Facebook Twitter LinkedIn Email
31.12.2019

Miksi asiantuntijaa ei uskota?

Suomen Akatemian, Suomen tiedetoimittajain liiton, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Vastuullinen tiede -hankkeen järjestämässä 6:ssa kansallisessa tiedeviestinnän kongressissa pureuduttiin asiantuntijuuden kriisiin – miten saada tieteen tulokset hyödynnettyä esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa ja miksi suuri yleisö ei ota tieteellistä tietoa vastaan.

Viestinnän tutkija professori Esa Väliverronen pitää asiantuntijuuden kriisin yhtenä syynä julkisuuden muuttumista. Enää uutisoinnin portinvartijoina eivät toimi tutkijat tai toimittajat, vaan lähes kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana lähes mistä tahansa aiheesta sosiaalisen median aikakauden internetissä.

”Tästä on hyötyä demokratian kasvamisena, mutta toisaalta se on pirstaloittanut julkisuutta sekä asiantuntijuutta”, hän selittää. Somemyllyjen kasvaessa tieteellisen tiedon alkuperä ja konteksti saattavat hämärtyä täysin.

Keskusteluissa käytetyt faktat saattavat pitää paikkansa tietyn tutkimuksen viitekehyksessä, mutta yleistävinä irrallisina heittoina eivät niinkään. Lopputuloksena on hämmentynyt tutkimustieto ja yleinen epäuskoisuus.

Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen käsitteli puheenvuorossaan suomalaisten luottamusta tieteeseen.

Suomalaiset arvostavat tiedettä mutta lukevat huuhaata?

Tuoreen tiedebarometrin mukaan suomalaiset arvostavat tiedettä. Siitä huolimatta julkisuudessa näkyy huuhaata julistavia klikkiotsikoita ja misinformaatiota levittäviä blogeja. Väliverronen muistuttaa, että vallitsevaa tieteellistä käsitystä kyseenalaistavat sisällöt ovat lopulta vain laineita valtavirrassa, mutta voivat sosiaalisessa mediassa saada ison näkyvyyden.

Hän löytää tieteen kyseenalaistamiselle kahdenlaisia selityksiä: tiedollisia sekä kulttuuris-yhteiskunnallisia. Tiedollisia ovat muun muassa sivistystä rajoittava koulutustaso tai tiedon omaksumista estävä uskonto. Väliverrosen mukaan tällainen puutemalli ei kuitenkaan voi selittää ilmiötä tyydyttävästi.

Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset syyt, joihin kuuluvat autoritaarisen populismin nousu sekä tieteen politisoituminen selittävät hänen mukaansa ilmiötä paremmin. Populistit voivat esimerkiksi luvata kunniaa ja moraalia konservatiivisilla arvoilla, mihin maailmaan uutta tietoa tuottava ja liberalismia edustava moderni tiedeyhteisö ei tahdo sopia.

Konferenssissa esiintyi myös mm. historiantutkija Reima Välimäki Turun yliopistosta. Välimäen mukaan myös pseudohistoriasta ja muista näennäistieteistä käytävässä keskustelussa näkyvät tutkimuksen ja median auktoriteettiaseman kyseenalaistaminen.

Tiede on liberaalin eliitin salajuoni!

”1960-ja 70-luvuilla noussut suvaitsevaisuus loi hiljaista konservatiivien vallankumousta, joka nousi politiikassa esille 80-luvulla Margaret Thatcherin kaltaisten valtionjohtajien muodossa. Kulttuurisen vastaiskun avulla haluttiin palata perinteisiin arvoihin”, Väliverronen selittää.

Eri tieteenalat alkoivat saada poliittisten ideologioiden leimoja. Tieteen politisoituminen sai kärkkäimmillään Yhdysvalloissa aikaan ajattelua, jonka mukaan tiede on liberaalin eliitin salajuoni.

”Tällainen ajattelu näkyy tänäkin päivänä esimerkiksi Brexit-keskustelussa, jossa poliitikot kuten Michael Gove julistavat kansan saaneen tarpeekseen asiantuntijoista, tieteilijöistä ja liberaalista eliitistä.” EU:sta on päästävä irti, sanoivat tilastot mitä tahansa.

Esimerkkinä politisoituneesta tieteestä voidaan pitää myös ilmastonmuutoksen tutkimista. Jos uskoo ilmastonmuutoksen olevan ihmisten aiheuttama todellinen uhka, leimautuu automaattisesti tietyn poliittisen aatteen kannattajaksi, vaikka kyseessä on vain tieteellinen tutkimustulos.

Ihminen valitsee itseään miellyttävät faktat

 ”On tärkeää muistaa, että tiedekriittisyys ei ole sama asia kuin tiedevastaisuus. Mustavalkoinen ajattelu ei toimi harmaassa maailmassa”, Väliverronen painottaa. Yhdysvaltain konservatiivit eivät suinkaan vastusta tiedettä, vaan ovat erittäin kriittisiä poliittisina pidetyissä tiedeaiheissa, kuten yhteiskuntatieteet ja terveystutkimus.

”Ihmisille muodostuu valikoiva suhtautuminen tieteeseen ja asiantuntijoihin. He hakevat omaa maailmankuvaansa vahvistavaa ja tukevaa tietoa ja jättävät muun noteeraamatta”, hän selittää. Tästä syystä tiedettä ja tieteellistä menetelmää kokonaisuutena ei vastusteta - vain niitä tuloksia, jotka eivät miellytä omaa todellisuutta.

Tulosten valikointi – cherry picking – ei rajoitu vain Yhdysvaltojen konservatiiveihin vaan sitä harrastetaan kaikkialla, monesti myös tiedostamatta. Voit olla korkeasti koulutettu, varakas ja kaikin puolin hyvistä sosiaalisista lähtökohdista, mutta silti jättää lapsesi ja itsesi rokottamatta perustaen uskomuksesi kiisteltyyn blogitietoon.

”Kun tietoon kytkeytyy puoluepoliittinen intressi, se saa pontta ja kriisiytyy”, Väliverronen selittää. Näin kävi esimerkiksi Italiassa, jossa Viiden tähden liike otti rokotevastaisuuden mukaan aatteeseensa. Nykyään liike yrittääkin muuttaa kantaansa, mutta leimat pysyvät.

Suomalaiset syttyvät turpeesta ja maahanmuutosta

Väliverrosen mukaan Suomestakin löytyy rutkasti politisoituneita tieteellisiä teemoja, jotka saavat aikaan asiantuntijoiden kyseenalaistamista. Näihin kuuluvat ympäristön saralla muun muassa metsät, turve ja ilmastonmuutos. Lisäksi sukupuoli, maahanmuutto ja monikulttuurisuus koetaan hyvin politisoituneina tutkimusaiheina.

Tällä hetkellä Väliverronen toimii Suomen Akatemian MediaSoc-hankkeessa, jossa tutkitaan erityisesti julkista keskustelua terveydestä. Tarkoituksena on selvittää, miten asiantuntijuus rakentuu rokotus- ja ravitsemusdebateissa ja mikä motivoi tutkimustulosten kyseenalaistamista.

Vaikka netissä jyllääkin monenlaista faktaa, tiedebarometrin mukaan suomalaiset luottavat vahvasti rokotteisiin ja kansainvälisesti huomattava osa on sitä mieltä, että rokotteiden pitäisi olla pakollisia nykyistä laajemmin.

”Suomalaisilla on loppujen lopuksi hyvin realistinen käsitys tieteestä, eikä luottamus instituutioihin kuten yliopistoihin suinkaan ole sokeaa”, Väliverronen huomauttaa.


Lue lisää 21.11.2019 järjestetystä kansallisen tiedeviestinnän kongressista 

Teksti: Juho Karjalainen
Kuvat: Henri Hätönen

Viimeksi muokattu 31.12.2019

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS