Meksikolaisia vesikysymyksiä

Dosentti Anja Nygren Helsingin yliopiston Kehitysmaatutkimuksen oppiaineesta on tutkinut Keski-Amerikan köyhien maiden ja Meksikon sosiaalista ja hallinnallista problematiikkaa yli kahden vuosikymmenen ajan.

Villahermosan kaupungissa vuonna 2007 sattuneen tuhotulvan jälkeen Nygrenin tutkimus Meksikossa on keskittynyt veden hallintaan ja veteen liittyviin riskeihin ja haavoittuvuuksiin.

"Viime aikoina olemme laajentaneet tutkimustamme koskemaan sekä ympäristöllisiä että ei-ympäristöllisiä haavoittuvuustekijöitä. Ilmastonmuutos on yksi niistä, mutta sen lisäksi syitä löytyy ongelmista patojen hallinnassa ja kaupunkisuunnittelussa. Myös laiton rakentaminen joen suistoalueella on aiheuttanut isoja ympäristöllisiä muutoksia, jotka lisäävät tulvariskiä."

"Villahermosa on tulva-aluetta ja siellä tulvii joka vuosi, ei kuitenkaan niin pahasti kuin 2007, sanoo Nygren. – Alueella sataa poikkeuksellisen paljon ja vettä on yllinkyllin. Ongelma onkin siinä, minne vesi kanavoidaan. Tulvavalleja ja kanavia on rakennettu, mutta ne ovat lähinnä siirtäneet ongelman yhdestä paikasta toiseen paikkaan."

Tulvariskien hallinta ja ihmisten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon

Kaupunkirakenne jo osoittaa, että Villahermosa on sosiaalisesti hyvin eriytynyt. Sama pätee myös muualla Meksikossa, kuten globaalissa etelässä yleisesti. Nygren kertoo, että myös kaupunkien hallinta on hierarkkista, mistä aiheutuu isoja haasteita asukkaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa asuinalueensa kehittämiseen.

"Meksikossa ihmiset ovat kyllä valveutuneita ja kiinnostuneita, ja pyrkivät löytämään ratkaisukeinoja vaikka vesikysymyksiin. Samalla ihmiset kuitenkin valittavat, ettei heidän äänensä kuulu päättäjille asti! Toisaalta kansalaiset kokevat, että heidän harteilleen sysätään tulvariskien suhteen liikaa velvollisuuksia. Eli päättäjät tuntuvat kehottavan asukkaita pitämään huolta itsestään ja yrittämään selviytyä."

Nygrenin tutkimusrymä kartoitti eri toimijoiden yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia laajoilla kyselytutkimuksilla. Kolmesataa kotitaloutta Villahermosan eri alueilta, hienostoalueilta, keskiluokkaisilta alueilta ja slummialueilta osallistui tutkimukseen, minkä lisäksi aineistoa kerättiin asukkaiden pitkillä haastatteluilla ja osallistuvalla havainnoinnilla. Myös kaupunkisuunnitteluun ja vedenhallintaan osallistuvia valtion virkamiehiä sekä yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen toimijoita otettiin tutkimukseen mukaan.

Entä tulokset?

"Tutkimus osoitti, että koska peruspalvelujen tarjonta ja tulvariskien hallinta eri osissa kaupunkia on hyvin erilaista, se vaikuttaa suuresti ihmisten selviämiseen sekä arjessa että katastrofeissa."

"Selviämiseen liittyy läheisesti se, miten vesi- ja jätehuolto sekä terveydenhuolto on järjestetty. Koska slummi ei ole virallisesti rakennettu alue, siellä ei ole kunnallisia palveluja, vaan esimerkiksi veden hankintaan ihmiset käyttävät epävirallisia, osin laittomia kanavia. Vastaavasti hienostoalueella vesihuolto on pitkälti yksityistetty."

"2000-luvun alussa Villahermosan slummialueille alkoi tosin tulla pienimuotoisia juomavedenpuhdistamoja, Nygren kertoi. – Ihmiset voivat tulla sinne tyhjien kanisterien kanssa, ja ne täytetään juomakelpoiseksi puhdistetulla vesijohtovedellä. Slummien asukkaat saavat näin juomakelpoista vettä paljon edullisemmin kuin ostamalla kaupan pullovettä, joka siihen asti oli kaikkialla Meksikossa ainut vaihtoehto. Nykyään vastaavat pienet vedenpuhdistamot ovat yleistyneet myös keskiluokan asuinalueilla eri puolilla Meksikoa."

"Tutkimus toi esiin myös sen, millaisia kollektiivisia selviytymisstrategioita ihmisillä on tuhotulvien varalle. Monet ihmiset hahmottavat asiaa siten, että Kyse ei ole vain omasta selviämisestäni, vaan miten kaupunginosamme selviää, ja mitä voimme tehdä asioiden parantamiseksi?"

Työpajoissa etsitään ratkaisuja vesiongelmiin

"Olen viime vuosina ollut mukana järjestämässä Meksikossa tilaisuuksia, joita kutsumme institutionaalisiksi työpajoiksi, Nygren kertoi. – Työpajoihin olemme kutsuneet vesikysymyksiä ratkovia eri toimijaryhmiä ja niihin on osallistunut valtion virkamiehiä eri toimistoista ja ministeriöistä sekä yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen toimijoita. Työpajoissa on pohdittu kestävämpiä ja läpinäkyvämpiä keinoja vedenhallintaan."

"Työpajoilla ei ole ollut vesikysymyksiin päätösvaltaa, mutta palautteissa on kerrottu, kuinka voimaannuttavaa on ollut osallistua foorumiin, jossa yhdessä voidaan hakea ratkaisuja ongelmatilanteisiin!"

Teksti: Katri Pajusola
Kuvat: Anja Nygren ja Veikko Somerpuro