Eläimet avustamaan tulevaisuuden vanhuksia?

Projektitutkija Jussi Lehtonen tutkii, miten eläimet voisivat helpottaa seniorikansalaisten elämää ja hoivaa 25 vuoden päästä 2040-luvulla.

"Uusi eläintutkimus on mullistanut käsityksemme eläinten älykkyydestä ja oppimisesta Tulevaisuudessa ne mullistuvat lisää, kun tutkimusmenetelmät yhä kehittyvät. Riippuu täysin arvomaailmastamme, mitä teemme uudella tiedolla. Ryhdymmekö hyödyntämään eläinten kykyjä ja taitoja. Robotisaation lisäksi tulevaisuudessa voi tapahtua animalisaatio", Jussi Lehtonen sanoo.

Hän viittaa biologi Helena Telkänrannan tietokirjaan "Millaista on olla eläin?", johon on koottu uusimpia tutkimustuloksia, jotka muun muassa romuttavat käsityksiä eläinten käyttäytymisen vaistonvaraisuudesta.

Kyse on siitäkin, olemmeko halukkaita ottamaan avuksemme koiran lisäksi muita eläimiä. 

"Kädelliset? Tai harakka ja varis, jotka selviävät joistakin tehtävistä nokkelammin kuin jotkut kädellisistä ja saattavat tietyssä mielessä olla 3-4 -vuotiaan tasolla. Myös papukaijat tai siat ovat kognitiivisesti älykkäitä. Lähtökohta on käsittää, että monilla eri eläimillä on kapasiteettia paljon nykyistä enempään."

Nuorten arvomaailma ratkaisee

Lehtosen "Animal in senior citizens’ nursing and rehabilitation centers in the 2040s" - tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Eläinten toimijuus yhteiskunnassa - hanketta (2014-2018), jonka toteuttavat Turun yliopiston kansatieteen ja yleisen historian oppiaineet yhdessä.

Lehtonen selvittää ensimmäiseksi, mitä ajatus eläimistä vanhusten avustajina tulevaisuuden kodeissa tai hoitolaitoksissa herättää. Hän on kansatieteilijä ja tulevaisuuden tutkija, joka hyödyntää menetelmiä molemmista tieteenaloista.

"Järjestän tulevaisuusverstaita, joihin kutsun muun muassa vanhuksia, hoitohenkilökuntaa ja eläinalan ammattilaisia. Ensimmäiseen verstaaseen osallistuneet halusivat pohtia, miten eläinten kasvatus järjestettäisiin ja kuka sitä valvoisi."

"Käytän myös asiantuntijapaneeleja ja teen runsaasti haastatteluja. Hoitohenkilökunnalta kysyn vanhustenhoidon tarpeista ja nuorilta heidän eläinkäsityksiään. Nuorten arvomaailmasta lopulta riippuu, onko animalisaatiolle edellytyksiä. Kokevatko he avustajaeläimet huonona ajatuksena."

Konsensusta tai yhtä näkemystä  Lehtonen ei odotakaan löytävänsä.

"Aikaisemmin suhde eläimiin oli hyvin selkeä. Nyt se on pirstaloitunut."

Eläintensuojelijoiden joukosta on jo kritisoitu Lehtosen tutkimusnäkökulmaa eläimiä alistavaksi.  Lehtonen vastaa, että tulee tuomaan esiin sekä animalisaation hyödyt että haitat.

"Kyseenalaistaminen on tervetullutta ja antaa uutta ajateltavaa. Otan kritiikin huomioon tulevaisuudenskenaarioita rakentaessani. On hyvä kysymys, voiko koira olla onnellinen suorittaessaan ihmisen antamia tehtäviä.  Oma havaintoni lemmikin omistajana on", että voi.

"On joka tapauksessa selvää, että jos eläimet avustavat senioreita, on luotava pelisäännöt, että kaikki tapahtuu eettisesti kestävällä tavalla eläintä liikaa rasittamatta ja eläintä palkitsemalla. Myös siihen tutkimukseni pyrkii."

Uutta teknologiaa tarvitaan

Tutkimuksen myötä syntyy kuva siitä, millaisia tehtäviä avustajaeläimillä voisi tulevaisuudessa olla.

"Lisää teknologiaa ja apuvälineitä kehitetään kovaa vauhtia, joten joku voi ihmetellä, miksi eläimiä tarvittaisiin. Mutta saattaa olla, että tulevaisuudessa tulee voimakasta teknologiavastaisuutta ja osa kokee eläimen paremmaksi vaihtoehdoksi."

"Itse näen, että teknologian kehittyminen ja animalisaatio eivät ole vastakkain vaan auttavat yhdessä meitä. Eläin voi tarjota sellaista henkistä hyvää tai yhteyden vanhukseen, mihin kone ei pysty. Hypo-koira pystyy haistamaan liian alhaisen verensokerin ja tämäntyyppisiä, eläinten aisteihin liittyviä tehtäviä voidaan kehittää lisää. Vanhustenhoidon ongelmia eläimet tuskin ratkaisevat, eikä siihen ole tarvettakaan."

Suurin haaste on ymmärtää kaikki teknologian mahdollisuudet. 

"Yritän hahmotella käytännön ratkaisuja sen perusteella, mitä saan selville asiantuntijoilta. Ehkä tulevaisuuden avustajaeläin hyödyntää mobiilisovelluksia. Uutta teknologiaa varmasti tarvitaan, myös valvomaan eläimen hyvinvointia."

Animalisaatiosta tärkeää keskustella

Tulevaisuutta tutkimalla tuodaan esiin vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja näytetään, mitkä teot ja valinnat johtavat mihinkin tulevaisuuteen.  

"Tulevaisuudentutkimus on keino yrittää hallita tulevaisuutta ja pyrkiä vaikuttamaan siihen. Siksi myös animalisaatiota on tutkittava ja siitä on keskusteltava ilman mustavalkoista ajattelua. Toivon vilkasta yhteiskunnallista keskustelua."

Yksi ajankohtainen, tärkeä kysymys tulee olemaan eläinten jalostaminen geeniteknologialla, toteaa Lehtonen.

"On selvää, että uusi tieto eläimistä saattaa houkutella tähän entistä voimakkaammin. En aio ottaa jalostamiseen suoranaista kantaa, mutta tulen näyttämään, mihin se voi johtaa. Tulen rakentamaan noin 4-7 skenaariota 2040-luvulle."

Vuonna 2000 kansatieteestä filosofian maisteriksi valmistunut Jussi Lehtonen on aiemmin tutkinut myymäläautojen historiaa. Kohta hän väittelee myymälä-, kirjasto- ja pankkiautopalveluista tulevaisuuden maaseudulla. Loppuvuodesta julkaistaan Lehtosen yhdessä toimitussihteeri Maria Vasenkarin kanssa toimittama historiikki Kakolan vankilasta.  

Teksti: Ulla Willberg

Kuvat: Niina Koskihaara ja Pond5.com