Jos kaikki käyttäisivät pyykinpesuaineen sijaan pesuaineena ruoka-/puhallussoodaa 0.5 dl/8 kg pyykkiä ja etikkaa huuhteluaineena 3 korkillista/8 kg pyykkiä, mikä olisi vaikutus jätevedenpuhdistamoille ja vesistöille?

Jätevedenpuhdistuksen osastonhoitaja Mari Heinonen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä:

En näe, että soodan ja etikan käyttö pyykinpesuaineena olisi ongelma jätevedenpuhdistamoille. HSY käyttää myös itse prosesseissaan hyödyksi teollisuusmääriä soodaa. Etikka taas on orgaaninen aine, joka hajoaa jätevedenpuhdistuksen prosesseissa. Myös vesistöjen näkökulmasta sooda ja etikka ovat varsin haitattomia kemikaaleja, mikä on hyvä asia.

Lisääntyneistä ravinteista johtuva rehevöityminen on vesistöjen suurin ongelma. Se luo edellytykset muun muassa levien kasvulle. Jos pyykinpesussa siirryttäisiin täysin soodaan ja etikkaan, sillä ei olisi oleellisia vaikutuksia rehevöitymiseen, koska puhdistamot poistavat fosforin tehokkaasti kemiallisesti saostamalla. Tärkeimmät rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet ovat typpi ja fosfori ja merkittävimpänä päästölähteenä toimivat erilaiset hajakuormituslähteet kuten maatalous. Myös jätevedenpuhdistamoiden on pistekuormittajina jatkettava puhdistuksen kehittämistä, koska kaupungistuminen jatkuu ja kuormituksen vähentämisen talkoot kuuluvat kaikille.

Pyykinpesuaineissa ei ole ollut vuodesta 2013 lähtien enää sallittua käyttää fosfaatteja. Lisäksi jätevedenpuhdistamot pystyvät poistamaan fosforin lähes täydellisesti.

Kemikalisoitumisen näkökulmasta pyykinpesuaineen vaihtaminen soodaan ja etikkaan olisi pieni parannus. Luonnon kemikalisoitumisessa kodin kemikaaleilla on luultua suurempi rooli teollistuneissa yhteiskunnissa kuin usein ainoana pahiksena pidetyllä teollisuudella. Haitallisia aineita pääsee kuitenkin kulkeutumaan puhdistettujen jätevesien mukana vesistöihin kaikista muistakin kodin pesuaineista ja kemikaaleista kuten vaikkapa tekstiilien palonestoaineista ja muista pintakäsittelyaineista sekä lääkkeistä.

Nykyisiä jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu lukemattomien erilaisten haitallisten aineiden poistamiseen. Jätevedenpuhdistuksessa ollaan vasta tutkimassa haitallisten kemikaalien käsittelyyn soveltuvia menetelmiä, ja maailmassa on vain muutamia kymmeniä haitallisten kemikaalien poistomenetelmillä varustettuja puhdistamoita. Ongelmia on paljon ratkaistavaksi. Ei tiedetä, mihin yhdisteisiin tulisi erityisesti keskittyä, koska ei tunneta kemikaalien yhteisvaikutuksia luonnossa. Ensimmäiseksi on kehitetty aktiivihiiltä tai otsonointia hyödyntäviä prosesseja. Nekään eivät ole haitattomia. Ne vievät paljon energiaa, mikä ei ole ilmastonmuutoksen näkökulmasta suotavaa.

Kuluttajien on mahdollista vaikuttaa kemikalisoitumisen torjumiseen. Esimerkiksi kodin kemikaaleissa kannattaa siirtyä ympäristömerkittyihin tuotteisiin. Niitä löytää nykyään joka hintaluokasta. Ympäristömerkki tarkoittaa, että tuotteesta on karsittu pois ympäristön kannalta haitallisimmat kemikaalit sekä pesutuloksen kannalta turhan voimakkaat tai muutoin turhat kemikaalit. Esimerkiksi pyykin tai wc:n ei tarvitse tuoksua persikalta – jokainen hajuste on kemiallinen yhdiste. Myös kemikaalien annostelussa kannattaa noudattaa ohjeistuksia - valtaosin vedet ovat Suomessa pehmeitä ja pienin annostelumäärä riittää.

Klooripohjaiset valkaisuaineet voidaan pyykin pesussa korvata happipohjaisilla. Kodin puhdistukseen kloori on aivan turhan voimakas kemikaali - likaa ei tarvitse räjäyttää pois. Luonnossa klooriyhdisteet reagoivat orgaanisten ainesten kanssa ja muodostavat uusia, ympäristölle haitallisia yhdisteitä.