Siirry pääsisältöön
Facebook Twitter LinkedIn Email
30.8.2022

Onko Suomessa tutkittu miten suolan vähentäminen ruoasta vähentää verisuonisairauksia?

Onko Suomessa tehty satunnaistettu tutkimus siitä, miten suolan vähentäminen ruoasta vähentää verisuonisairauksia? Missä ja milloin se tehtiin?

Pekka Jousilahti, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:

Satunnaistetussa tutkimuksessa (RCT eli randomized controlled trial) koehenkilöt jaetaan kahteen ryhmään. Jos kyseessä on lääketutkimus, toinen tutkimusryhmä saa tutkittavaa lääkettä ja toinen lumelääkettä. Osallistujat eivät tiedä kumpaan ryhmään kuuluvat. Tätä kutsutaan sokkouttamiseksi. 

Elintapojen ja niistä johtuvien sairauksien yhteyksien tutkiminen satunnaistetulla tutkimusjärjestelyllä on vaikeaa ja erittäin kallista. Esimerkiksi suolan käyttöä on seurattava vuosia, koska verisuonisairaudet kehittyvät hitaasti. Suomessa ei tällaista satunnaistettua tutkimusta ole tietääkseni tehty. 

Suolan saannin seurantatutkimuksia on tehty ja olen tehnyt niitä itsekin osana kansallista laajaa Finriski-väestötutkimusta 2000-luvun taitteessa. 

Ihmisen suolan saannin selvittäminen ei ole aivan helppoa, sillä se ei selviä kysymällä - itse lisätyn suolan osuus on päivittäisestä saannista Suomessa vain 10 prosenttia. Eli valtaosa tulee teollisista elintarvikkeista. Kyselyn lisäksi on siis mitattava suolan määrää virtsasta. Objektiiviseen tulokseen tarvitaan kaikki eritetty virtsa vähintään vuorokauden ajalta, mutta mielellään 3–4 vuorokaudelta.  

2000-luvun taitteessa tällaisen suolan saannin seurantatutkimukseen kutsuttiin 1000 suomalaista, joista 80 prosenttia osallistui. Heidän terveyttään seurattiin tämän jälkeen terveydenhuollon rekisteritietojen avulla (Finriski Tuomilehto J, Jousilahti P, Rastanyte D, Moltchanov V, Tanskanen A, Pietinen P, Nissinen A. Urinary sodium excretion and cardiovascular mortality in Finland – a prospective study. Lancet 2001; 357:848-851). 

Maailmalla myös satunnaistettuja tutkimuksia on tehty. Yhteenvetona voidaan todeta, että tiedemaailma on hyvin yksimielinen siitä, että runsaan suolan käytön ja verisuonisairauksien haitallisesta yhteydestä on eri tutkimuksin saatu vahva näyttö. 

Tässä muutamia arvoistetuissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa julkaistuja tuloksia viime vuosilta: Suolan vähentäminen laski systolista ja diastolista verenpainetta riippumatta verenpaineen lähtötasosta, lääketieteen julkaisu BMJ, 2020 (https://dx.doi.org/10.1136/bmj.m315). Mineraalisuola, jossa osa natriumista on korvattu kaliumilla, auttoi laskemaan verenpainetta ja pienensi riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja sydän- ja verisuonitauteihin, The New England Journal of Medicine, 2021(https://doi.org/10.1056/NEJMoa2105675). 

Enää keskustellaan siitä, mikä on haitallisen suolan käytön raja vuorokaudessa. Tiedetään, että yksilölliset vaihtelut voivat olla suuria ja osa ihmistä on muita suolaherkempiä. Mihin ryhmään kukin kuuluu, selviää vain yksilöllisillä tutkimuksilla. Siksi yleiset turvarajat pyritään asettamaan mieluummin hiukan liian alas kuin ylös. Vähäsuolaisuudestahan ei ole mitään haittaa. Suomessa saantisuositus on tällä hetkellä enintään viisi grammaa suolaa päivässä eli yksi teelusikallinen.

Viimeksi muokattu 30.8.2022

jousilahtisuola200.jpg

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS