Taannoin uutisia selatessa vastaan tuli jälleen maanjäristysuutinen. Sulawesi Indonesiassa oli kohteena 6,8 magnitudin järistyksessä. Onko ilmastomuutoksen aiheuttamalla vedenpinnan nousulla tutkittuja vaikutuksia maankuoreen? Vesimassojen siirtyminen paikasta toiseen on kuitenkin aikamoinen tapahtuma. Voisivatko nykyiset maanjäristykset, joita tuntuu tulevan varsin tiheästi, olla seurausta paineen muutoksesta, jonka alkusyy ilmaston lämpeneminen?

Seismologi Tommi Vuorinen, Geotieteiden ja maatieteen osasto, Helsingin yliopisto:

Kuvitellaanpa, että napa-alueiden jäätiköt sulaisivat kokonaisuudessaan ilmaston lämpenemisen vuoksi. Se nostaisi merenpintaa koko maapallolla noin 50 metriä. Kallioperän paksuuteen verrattuna jopa näin valtava vesimassa on suhteellisen vähän. Esimerkiksi Suomen kallioperä on keskimäärin 40 kilometriä paksu. Ja koska vesipatja nousisi joka puolella suhteellisen tasaisesti, jännityserot eri alueiden välillä eivät kuitenkaan kasvaisi merkittävästi. Siksi voidaan olla melko varmoja siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu ei lisää maanjäristyksiä yleisesti eri puolilla maapalloa.

Varsinaista tutkimustietoa asiasta ei kuitenkaan hirveän paljon ole. Varman tiedon saaminen edellyttäisi lisää tutkimusta ja panostusta “ilmastonmuutosseismologiaan”.

Voidaan kuitenkin arvioida, että maanjäristysten riski voi kasvaa ilmastonmuutoksen vuoksi paikallisesti, niillä alueilla, joilla jäätiköt sulavat.  Kyse ei ole tässäkään tapauksessa vesimassoista. Kun jäätikön massa painaa maankuorta, se pitää sitä ikään kuin kasassa. Kun jäätikkö sitten sulaa, maankuori vapautuu ja ponnahtaa samankaltaisesti kuin jännitetty jousi joka vapautetaan. Tämä voi aiheuttaa maanjäristyksiä. Näin uskotaan tapahtuneen viime jääkauden lopulla, kun mannerjäätikön sulaminen aiheutti Pohjois-Skandinaviassa useita jopa magnitudin 8 maanjäristyksiä.

Nykyisten vuoristojäätiköiden sulaminen ei ole näin dramaattista, vaan aiheutuneiden (indusoituneiden) järistysten voi odottaa olevan hyvin pieniä. Suurin riski tämäntyyppisiin järistyksiin on muutoinkin hyvin jännitteisillä alueilla, joilla jäätiköitä sijaitsee mannerlaattojen saumakohdissa, kuten Himalajalla.

Jäätiköiden sulaminen voi lisäksi tuottaa muunlaista seismologista aktiivisuutta. Esimerkiksi Grönlannissa on mitattu tärinää, joka johtunee jään nopeutuneista liikkeistä ja jäätiköiden lisääntyneestä poikimisesta eli jäävuorten lohkeamisesta.

Kuvat: Mostphotos