Kykenisivätkö ihmiset elämään planeetalla, missä päivän pituus olisi 48 tuntia ja painovoima olisi matalampi kuin Maassa?
Kysymys: Kykenisivätkö ihmiset elämään planeetalla, missä päivän pituus olisi 48 tuntia ja painovoima olisi matalampi kuin Maassa?
Yliopisto-opettaja Kirsi Lehto, Turun yliopiston luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta:
Jos olosuhteet ovat tuollaiset, monet muutkin asiat ovat toisin kuin Maassa, esimerkiksi ilmakehä, säteilytasot, eliökunta, koko ekosysteemi, jonka varassa elämä on. Mutta pohditaanpa kysyjän antamaa kahta parametria tarkemmin. Ei ole olemassa tutkimustietoa siitä, miten ihminen sopeutuu 48 tunnin vuorokauteen tai alhaiseen painovoimaan, sillä niitä ei ole missään testattu.
Vuorokausirytmi ei välttämättä aiheuttaisi suurta haittaa. Kysyjän antama tuntimäärä on jaollinen 24:llä eli Maan vuorokauden pituudella, joten päivärytmi olisi sovitettavissa nykyiseen rytmiin. Se olisi fyysisesti rasittavaa, mutta ihmiset selviytyisivät ja sopeutuisivat kuten vuorotyöntekijät nyt.
Matala painovoima on paljon vaikeampi ongelma ja erittäin kiintoisa kysymys. Elämä Maassa on kaikin tavoin sopeutunut vallitsevaan painovoimaan solutasolta lähtien. Esimerkiksi kasvien osalta on havaittu, että kasvisolujen osaset reagoivat Maan painovoimaan painumalla alaspäin, mikä ohjaa kasvun suuntaa.
Miten monin eri tavoin alhaisempi painovoima vaikuttaisi kasveihin, eläimiin ja ihmiseen? Tätä on Maassa erittäin vaikea tutkia, koska painovoimaa voidaan kyllä lisätä, mutta sitä ei voida poistaa. Ihmisille tehdyissä selviytymiskokeissa on vähennetty painovoiman vaikutusta värväämällä koehenkilöitä, jotka viettävät pari kuukautta makuuasennossa liikkumatta. Painottomuuden vaikutuksista on saatu tietoa avaruuslennoilta ja –asemilta. Tähän mennessä pisin ihmisen viettämä yhtäjaksoinen aika avaruudessa on ollut 437 päivää.
Painovoima on perusrasitusta, joka stimuloi lihaksia, verenkiertoelimistöä, nestekiertoa ja luita. Tätä taustarasitusta ei voi täysin korvata liikunnalla, joten elimistö alkaa painottomuudessa rappeutua ja sairastua monin tavoin. Haitallisimpana seurauksena pidetään luukatoa, kun kalsium alkaa paeta luista. Avaruusasemilla tehdyissä kokeissa havaittiin, että painottomuus vaikeuttaa myös monisoluisten eliöiden kehittymistä: kun tutkittiin kalojen ja viiriäisten alkioita, huomattiin, että painottomuus sekoittaa niiden erilaistumista.
Minkä verran painovoimaa tarvittaisiin, että haittavaikutuksilta vältyttäisiin? Ihmiselle liian alhaisen painovoiman raja-arvo ei ole tiedossa. Emme myöskään tiedä, miten ihminen reagoi alhaiseen painovoimaan solutasolla tai pitkän ajan kuluessa ja sopeutuisiko elimistö lopulta. Kuun painovoima on vain noin 15 prosenttia Maan painovoimasta ja Marsin 39 prosenttia. Tällä hetkellä ratkotaan, miten näille taivaankappaleille voitaisiin rakentaa asuintiloja ja miten tuotettaisiin ruokaa. Saattaa olla, että Kuun ja Marsin alhainen painovoima osoittautuukin vaikeimmin ratkaistavaksi esteeksi pysyvälle asutukselle.
