Entä jos asfaltin lisäksi betoni olisi valkoista?

Tutkija Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos: 

Idea on teoriassa oikea. Valkoinen pinta heijastaa suurimman osan auringon säteilyn energiasta pois. Musta pinta taas imee enimmän osan energiasta itseensä ja muuttaa sen lämmöksi. Betoni on jo alun alkaen melko vaaleaa, joten maalaaminen ei vaikuta yhtä paljon kuin asfalttipinnalla.

Valitettavasti koko maapallon lämpenemisen torjunnassa maalaustelan heiluttelu ei paljon auta.  Maapallon pinta-alasta 70 % on merta, ja maa-alueistakin kestopäällysteen peitossa on hyvin pieni osa. Näin tosiaan on, vaikka kaupunkilaisen näkökulmasta asfalttia näyttäisi olevan joka puolella. Teitä maalaamalla ei missään tapauksessa saataisi kumottua kuin hyvin pieni osa kasvihuonekaasujen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä.

Tarkat laskelmat vaatisivat paljon tutkimustyötä. Olisi selvitettävä, kuinka paljon asfaltin peittämää pintaa oikeasti on ja miten se sijaitsee eri leveysasteilla ja ilmastovyöhykkeillä. Näin on, koska runsaan pilvisyyden ilmastossa ja korkeilla leveysasteilla kuten Suomessa heijastusvaikutus jäisi paljon pienemmäksi kuin siellä, missä aurinko tosissaan paahtaa.

Paikallisesti valkoiseksi maalaamisen vaikutus voi olla isompi. Jos kaupungissa maalataan tiet ja lisäksi myös talojen seinät ja katot ja sen sellaiset vaaleiksi, voidaan kuumuutta ainakin hieman vilvoittaa. Monissa Välimeren alueen kaupungeissa taloja on värjätty kalkilla jo ammoisista ajoista, joten keino ei ole uusi.

Ilmastonmuutokseen voidaan yrittää vaikuttaa kahdella tavalla, vähentämällä päästöjä tai muokkaamalla ilmastoa. Valkoiseksi maalaaminen kuuluu ilmastonmuokkauksen kategoriaan. Kaikkein tehokkainta ilmastonmuokkausta olisi heijastaa säteilyä takaisin viemällä yläilmakerroksiin säteilyä heijastavia hiukkasia.

Tämän keinon ongelma ovat suuret riskit. Luultavasti sateiden jakautuminen muuttuisi ja maat, joita uhkaisi kuivuus, vastustaisivat menetelmän käyttöä.

Ja jos puuhaan silti ryhdyttäisiin, sillat takana olisivat poltetut. Koska hiilidioksidin määrä jatkuvasti kasvaisi, pitäisi heijastavia hiukkasia tuottaa ilmakehään vuosi vuodelta runsaammin. Muutoin jäädyttävä vaikutus haihtuisi muutamassa vuosikymmenessä, ja maapallo lämpiäisi kuin keinotekoista viilennystä ei olisi aloitettukaan. Tällainen nopea lämpenemispyrähdys aiheuttaisi luonnolle ja ihmiskunnalle paljon pahempaa vahinkoa kuin tasaisesti etenevä ilmastonmuutos. 

Toisaalta hiukkastehtailua tuskin edes voitaisiin kasvattaa loputtomiin - se veisi aina vaan enemmän voimavaroja ja ei-toivotut sivuvaikutukset kasvaisivat kestämättömiksi. Niinpä keino on syytä säästää käytettäväksi äärimmäisessä hädässä. Sen sijaan pitää panostaa pontevasti kasvihuonekaasujen vähentämiseen.