Siirry pääsisältöön
10.6.2021

Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana

Väitöskirjani tavoitteena oli selvittää, miten suomalainen varhaiskasvatus tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta ja oppimista. Tutkimusaineistona olivat Helsingin yliopiston Orientaatioprojektissa kerätyt lasten taitojen arviot, systemaattiset havainnot ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristön arviointiaineisto. Orientaatioprojektissa mukana olleista noin kahdestatuhannesta lapsesta 16,5 prosenttia oli eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. Orientaatioprojektin tutkimuksen tavoitteena oli kehittää välineitä lasten varhaiskasvatuksen arjen tarkasteluun ja sitä kautta varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Tämän tutkimuksen pääpaino oli monikulttuurisen varhaiskasvatusympäristön tarkastelussa, kuvaamisessa ja ymmärtämisessä. 

Lapsia istumassa yhdessä

Lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen toimintoihin kiinnittymiseen

Meillä on kansallisesti vielä vähän tutkimustietoa siitä, millaista on kulttuurisesti monimuotoisen varhaiskasvatuksen arki Suomessa. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on tällä hetkellä noin seitsemän prosenttia koko väestöstämme. Tilastokeskuksesta tätä tutkimusta varten saadun tiedon mukaan varhaiskasvatusikäisiä lapsia, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat muuta kuin suomalaista syntyperää, oli Suomessa vuonna 2016 yhteensä 10,9 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä. Määrän ennustetaan kasvavan.

Tutkimustulokseni osoittavat, että eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen arkeen kiinnittymiseen sosiaalisissa tilanteissa, toisen kielen sekä oppimaan oppimisen taitoihin. Tuloksissa korostui yhteys leikkiin, erityisesti mielikuvaleikkiin.

Tulosten mukaan lasten osallisuus näkyykin erityisesti roolileikkitilanteissa ja kaverisuhteissa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuus on tulosten perusteella kantaväestön lasten osallisuutta vähäisempää ja etenkin leikkiin pääsy on ajoittain haastavaa. Kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen oppimisympäristön mahdollistavia tekijöitä ovat perheiden kanssa tehtävä yhteistyö, leikki- ja lukutilanteet, projektit ja pedagogisen johtamisen huomiointi.

Väitäskirjan kannessa piirrettyjä lapsia

Varhaiskasvatushenkilöstön leikkipedagoginen osaaminen tärkeää

Väitöstyöni tärkeimpänä tavoitteena on palvella varhaiskasvatuksen käytäntöjen kehittämistä. Varhaiskasvatuksessa luodaan merkittävä pohja, joka parhaimmillaan kantaa pitkälle eri koulutusasteille. Kasvattajien, jotka toimivat osana näitä ympäristöjä, tulee haastaa omaa toimintaansa ja käyttäytymistään. Arjessa tuleekin luoda siltoja aiemmin hyvin tiedetystä kohti uutta normaalia. Varhaiskasvatushenkilöstön leikkipedagoginen osaaminen käytännön työssä on se avain, jonka avulla lasten osallisuus mahdollistuu. Se luo perustan lapsen laaja-alaiselle oppimiselle, kehitykselle ja kehittyvälle identiteetille.

Toivon työni osaltaan edistävän varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista kehittymistä ja lisäävän yhteistä vuorovaikutteista ymmärrystä kulttuuriselle moninaisuudelle suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tämä on tärkeää siksi, että kaikki lapset eri kieli- ja kulttuuritaustoineen voisivat olla ja jakaa yhteistä todellisuutta. Yhä moninaistuvammassa kasvatus- ja koulutusjärjestelmässämme ammattikasvattajilla tulee olla vastavuoroista kokemuksellista ymmärrystä niille hetkille, jolloin jaetaan yhteistä todellisuutta ja edistetään kulttuurista kiinnittymistä globaalisti kestävästi.

Teksti: Outi Arvola, Tohtorikoulutettava, Kasvatuksen, elinikäisen oppimisen ja vertailevan koulutustutkimuksen ohjelma, Turun yliopisto, kasvatustieteen laitos

Kuvat: Outi Arvolan arkisto ja Anni Arvola

Kirjoitus on osa Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja Turun yliopiston verkkosivuilta.

Viimeksi muokattu 14.6.2021

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS