Kulttuuri ja yhteiskunta

Kokemuksen historian huippuyksikön tutkijan Antti Malisen ja Tuomo Mannisen kirja Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa on valittu vuoden tiedekirjaksi. Lue Malisen viime vuonna tehty haastattelu, jossa hän kertoo tutkimuksestaan.

Puinen käärmeveistos yli 4000 vuoden takaa nousi arkeologisesta kosteikkokaivannosta, jota tutkijatohtori Satu Koivisto kaivaa Humppilassa kilpaa ajan kanssa. Löytö, lajinsa ainoa Fennoskandiassa, noteerattiin kesällä uutisissa kautta maailman. Monitieteinen arkeologia avaa silmät paitsi menneeseen, myös tulevaan. Suomen kosteikoissa lepää pitkälti hyödyntämätön tieto, joka on vaarassa kadota ulottuviltamme.

Uusia rahanpesuepäilyjä paljastuu ympäri maailman kiihtyvällä tahdilla, mutta rahanpesun sääntely vaihtelee kansainvälisesti. Tohtorikoulutettava Emilia Isolauri tutkii aihetta erityisesti Euroopan tasolla sekä tarkastelee millaisia vaikutuksia ilmiöllä on muun muassa lainsäädäntöön. 

Tutkija Minna Lehtosen tutkimuksen mukaan henkilöiden kaksikielisyys ei lisää toiminnanohjaukseen liittyviä älyllisiä taitoja, mutta tulokset eivät poista tai vähennä kaksikielisyyden muita etuja.

Puuta on tutkittu arkeologiassa varsin vähän, vaikka puu on yksi historian käytetyimmistä raaka-aineista. Professori Visa Immosen johtama Muutoksen veistäjät -tutkimushanke pureutuu syvälle puun käyttöön ja merkityksiin. Immonen kollegoineen on monella tapaa historiallisen puun käytön tutkimuksen pioneeri.

Johanna Kortessalo-Ainasoja otti selvää väitöskirjassaan, mitä siirtolaisuuskomission raportit, ja amerikansuomalainen aikakauslehti Koti kertovat suomalaisten sijoittumisesta yhteiskuntaan Amerikassa.

Somessa yksittäinen kokemus muuttuu helposti edustamaan myös laajemman ihmisryhmän kokemusta. Tällöin vaarana on, että valheellisiakin kertomuksia voidaan käyttää hyväksi esim. poliittisessa päätöksenteossa. Lue lisää tutkija Maria Mäkelän tutkimuksesta.

”Se, miltä alusta tuntuu juostessa, vaikuttaa monin tavoin kuntoilijoiden kokemuksiin ja rutiineihin. Se voi tehdä juoksemisesta miellyttävää, tylsää, haastavaa, kevyttä, raskasta ja niin edelleen”, kertoo tutkijatohtori Jarkko Bamberg, joka tutkii aihetta Suomen Akatemian rahoituksella.

Taija Kaarlenkaski tutkii, miten suomalainen karjanhoito on muuttunut 1800-luvun lopulta näihin päiviin. Kaikki muuttui, kun 1800-luvun lopulla alettiin tuottaa voita myyntiin.

Opettajien suurimmat ICT-taitojen puutteet liittyvät ohjelmoinnin taitoihin, jotka on sisällytetty uuteen opetussuunnitelmaan. Tämä paljastuu Digiajan peruskouluhankkeen alustavista tuloksista. Tulosten mukaan opettajat ja oppilaat hallitsevat parhaiten digitaalisen viestinnän ja verkostoitumisen.

Kun politiikan tutkija Mari Marttila aloittaa työpäivänsä, hän menee ensimmäiseksi sosiaaliseen mediaan. Marttilan ei tosin tarvitse keksiä tekosyitä uutisvirtojen selaamiselle, sillä hän tutkii väitöskirjassaan sosiaalista mediaa, poliittisia toimijoita ja digitaalista eriarvoisuutta.

Nuorena lukiolaisena, vaihto-oppilaana Michiganissa Markku Kilpeläinen ajautui sattumalta psykologian kurssille. Siellä hän perehtyi ensimmäistä kertaa havaintopsykologiaan, joka kolahti heti. Kilpeläinen vetää parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia, jossa selvitetään ihmisen silmänliikejärjestelmän toimintaa.

Professori Tapio Raunion tutkimushanke nostaa esiin pohjoismaisten parlamenttien toimintaan liittyviä ongelmia. Luottamus poliittisiin instituutioihin on laskenut ja ihmiset äänestävät harvemmin”, hän toteaa.

Tutkijatohtori Hanna Konttinen, 34, tutkii ihmisten syömiskäyttäytymistä ja painonmuutoksiin vaikuttavia psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja sitä, miten näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa.

Selvitysten mukaan jopa 4000 alaikäistä on vuosittain ulosoton asiakkaana. Nuoret ja velka on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on tutkia nuorten velkaantumisen syitä ja seurauksia.

”Kun taloudellinen tilanne on heikko, nuorella on vähemmän mahdollisuuksia harrastaa, vähemmän ystäviä ja enemmän yksinäisyyden kokemuksia”, kertoo Nuorisobarometrin toimittanut tilastotutkija Sami Myllyniemi.

Akatemiatutkija, professori Lauri Nummenmaa on kansainvälisesti arvostettu aivotutkija, joka yhdistää tutkimuksessaan lääketiedettä, psykologiaa ja tietojenkäsittelytiedettä uudella ja ainutlaatuisella tavalla. Hänen ryhmänsä tutkii tunteiden ja sosiaalisen kanssakäymisen taustalla olevia molekyylitason aivomekanismeja ja toiminnallisia hermoverkkoja.

Lapin kaivostoiminta herättää runsaasti keskustelua ja ristiriitoja liittyen niin luonnonsuojeluun kuin alkuperäiskansojen oikeuksiin. Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Herva tutkii tutkimusryhmänsä kanssa Lapin kaivostoiminnan kulttuurisia vaikutuksia ja kysymyksiä 1600-luvulta tähän päivään.

Kasvuiässä todettu jalkavika ja tuntuva lukihäiriö eivät estäneet – vaan ehkä jopa ohjasivat – Leena Rouhiaista elämässä, joka vei ammattitanssijaksi ja tanssin akatemiatutkijaksi. Häntä kiinnostaa, mitä kaikkea ruumis kertoo meille ihmisenä olemista. Mikäpä tarjoaisikaan paremman tavan ruumiin ilmaisuvoiman tarkastelulle kuin nykytanssia esittävä tanssija liikkeineen?

Internet on muuttanut lasten ja nuorten lukemistapoja. Tuore tutkimus osoittaa, että jo kuudesluokkalaiset eroavat merkittävästi nettilukutaidoiltaan. Syksyllä 2014 noin 160 kuudesluokkalaisen nettilukemisen taitoja arvioitiin avointa internetiä simuloivassa oppimisympäristössä.

Professori Lauri Nummenmaalta ilmestyi Tilastotieteen käsikirja syksyllä 2021: ”Halusin kirjoittaa suomeksi ja näin nostaa laskennallisten tutkimusmenetelmien profiilia. Tavallisella ihmisellä ei ole yleensä mitään mahdollisuuksia arvioida itse tilaston tai tilastollisen tutkimuksen luotettavuutta. Se on meidän tutkijoiden tehtävä ja siksi näistä asioista on puhuttava.”

FINIX – kestävät tekstiilisysteemit -tutkimushanke julkaisi huhtikuussa listan tekstiilialan toimijoista, joiden selviytyminen kriisistä vahvempina on elintärkeää tekstiilialan muutokselle kohti kiertotaloutta ja vastuullisuutta, mutta myös työllisyyden tukemiseksi Suomessa. Lue lisää.

Nuorten Tiedeakatemia on aloittanut Tutkija tavattavissa -tiedevideosarjan, jonka ensimmäinen jakso käsittelee pääsiäistä ja sen symboliikkaa. Käsikirjoitus on tehty opettajien yhteydenottojen ja tutkijahaastattelujen perusteella.

Vanhusten omaishoidon ja laitoshoidon välimaastossa on perhehoito. Se tarkoittaa ikääntyneen muuttoa asumaan perhehoitajan luo. Emilia Leinonen tuo kuuluviin perhehoitajien äänen.

Tutkitusti-kirjasarjan uusimmassa kirjassa Kiveen hakattu? Pyhät tekstit ja perinteet muutoksessa teologian tutkijat kumoavat käsityksiä pyhien tekstien muuttumattomuudesta.

Tutkija Minna Torppa tutkii lukivaikeuden syntyä ja sitä, miten luku- ja kirjoitustaidon kehitystä voidaan tukea.

Työkeskeisyys, ylityökulttuuri ja työn vaativuuden lisääntyminen asettavat työssäkäyville vanhemmille uudenlaisia haasteita. Akatemiatutkija Mia Tammelin tutkii ihmisten arkea, työelämää ja sen muutosta sekä yhteiskuntaa erityisesti perhe- ja työpolitiikan näkökulmasta.

Kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesosta kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti nuorten nukkuminen. Jopa 15 prosentilla nuorista on havaittu vakavia ongelmia vuorokausirytmin säätelyssä. Tarjoaisiko tutkimus tähän apua?

Tohtorikoulutettava Maria Vanha-Similä tutki väitöskirjassaan lapsiperheiden arkea Forssan tehdasyhteisössä 1950–1970-luvuilla muistitietotutkimuksen lähtökohdista. Tutkimus tuo esille uutta tietoa tehdasyhteisön lapsiperheistä sekä isien osuudesta arjen sujuvuudessa.

Matematiikan merkitys yhteiskunnassamme on kasvanut ja matemaattisia taitoja tarvitaan yhä useammassa työssä. Akatemiatutkija Kristian Kiili tutkii, miten oppimispelejä voidaan hyödyntää matematiikan opetuksessa ja sen suunnittelussa.

Valta huumaa, tietää pitkän linjan politiikan tutkija Heikki Paloheimo. "Poliitikon ura vaatii määrätyn persoonallisuuden. Politiikassa on jotakin, joka on vallankäytöstä kiinnostuneelle lähes huumetta. Vallasta tulee monille elämäntapa ja siihen syntyy riippuvuus."

Rakastumisen mysteeriä ratkottiin Suomen Akatemian ja Väestöliiton yhdessä järjestämässä Rakkaus mielessä -seminaarissa Svenska Klubbenilla Helsingissä.

Juulia Räikkönen työskenteli matkaoppaana ennen jatko-opintojaan ja matkailun parista löytyi kiinnostava väitöskirjan aihekin. Mutta miksi matkaoppaasta tuli tohtori?

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ollaan parhaillaan uudistamassa. Mervi Vähätalo tutkii väitöskirjassaan, miten modulaarista organisointitapaa ja siihen liittyvää johtamista voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Ovatko vanhempien ja lasten roolit perheissä muuttuneet, kun uudet tieto- ja viestintäteknologiat otettiin käyttöön? Luoko uusien teknologioiden yleistyminen ja käyttö esteitä sukupolvien väliselle vuorovaikutukselle? Tällaisia kysymyksiä pohtii akatemiatutkija Sakari Taipale Jyväskylän yliopistossa.

Akatemiatutkija, dosentti Tuuli Lähdesmäki palkittiin akatemiapalkinnolla tieteellisestä rohkeudesta. Lähdesmäki on tutkinut kulttuurin roolia erilaisten identiteettien ilmentämisessä ja tuottamisessa. Hänen viimeaikainen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti Euroopan unionin toimintaan kulttuurin alueella.

Lähes puolet 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti koulunkäyntiin. He kokevat merkityskatoa suhteessa kouluun ja koulunkäyntiin. Nämä nuoret myös kokevat, että heidän tapansa hyödyntää digitalisaatiota ja uutta tekniikkaa ei vastaa koulujen käytäntöjä. Tutkimuksessa on mukana professori Katariina Salmela-Aro.

Antti Häkkinen on tutkinut sukujen selviytymistä 10 sukupolven ajan kriisien keskellä – kuinka selvittiin, kuinka vaikeista ajoista kerrotaan ja mitkä ovat taloudellisten kriisien syvemmät vaikutukset yhteiskunnassamme. Näyttää siltä, että talouslamat toistavat itseään, jokaisessa on menetetty usko johonkin – säätyyn, hyvinvointivaltioon, uskontoon. Mitä kriiseistä voidaan oppia?