Riitta Mäkelä ja Marja Engman ovat toimittaneet teoksen Naisten aika (Gaudeamus, 2015). Teoksessa on erillisiä artikkeleita, jotka kuitenkin muodostavat kokonaisuuden. Teos esittelee varhaisia vaikuttajanaisia, jotka Suomessa 1800-luvulla mursivat naisen kahleet hellan ja nyrkin välistä yliopistoihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Nämä oppineet naiset kuvataan ehkä hieman romantisoidustikin edelläkävijöinä, mikä varmasti pitää paikkansakin. On ensimmäinen naislääkäreitä, ensimmäisiä naistohtoreita, professoreita… Ainakaan minä en ollut kuullut näistä yhdestäkään ennen tätä, mitkä kertonee myös historian opetuksen patriarkaalisuudesta. Jollakin tavalla kiehtovin minusta oli kovan luokan feministi Hedvig Gebhard, josta voisin kuvitella saatavan vaikka hyvän elokuvan, tämä tietokirja käyttää sumeilemattomasti sellaisia ylistäviä sanoja kuin ”sankaritar” ja ”taistelija”. Ihan Hollywood-kamaa nämä naiset, jos saan sanoa.

Kiinnostavaa oli huomata, että jo yli sata vuotta sitten Suomi on tieteessä ollut varsin kansainvälinen. Naisten kielitaito oli ilman internetiäkin selvästikin loistava, ei tarvittu IB-lukiota, jotta opiskelu vieraalla kielellä onnistui, muita mahdollisuuksia kun ei kauheasti ollut. Artikkelit kuvaavat nämä tietoa janoavat naiset hyvin rohkeiksi, jopa uhmakkaiksi. Vähän väliä tulee esiin rakkaus kirjoihin, ei ihme, että äidinkielen opettaja suositteli tätä. Mutta niin suosittelen minäkin kaikille Suomen historiasta kiinnostuneille. Naisten aika muistuttaa, että historia on usein yhä ”his story”, miehen tarinaa, vaikka meitä naisia on aina ollut yhtä paljon.

Niina Lehtonen, Jyväskylän Lyseon lukio