Ihmisen Mieli on kirjoittajakollektiivi Riitta Harin, Jaakko Järvisen, Johannes Lehtosen, Kirsti Lonkan, Anssi Peräkylän, Ilkka Pyysiäisen, Stephan Saleniuksen, Mikko Samsin ja Petri Ylikosken 205-sivuinen yhteistuotos. Teos pohjautuu Suomen kulttuurirahaston tukemaan Mieli-forumiin ja siellä käytyihin asiantuntijakeskusteluihin mielen kehityksestä ja toiminnasta. Kirjan on kustantanut Gaudeamus ja se on julkaistu vuonna 2015.

Olemme varmasti jokainen joskus pohtineet, ovatko havaintomme elämästä ja ympäröivästä maailmasta todellisia vai ovatko kokemuksemme ainoastaan ihmismielen tuotteita. Mistä luovuutemme, tietoisuutemme, kykymme ajatella ja tehdä päätöksiä ovat peräisin? Ihmismieltä on tutkittu ja sen toimintoja on yritetty selittää vuosikymmenestä toiseen eri tieteenhaarojen ja lähestymistapojen kautta. Lukuisten erikoisalojen näkemyksiä samasta aiheesta on kuitenkin haastavaa yhdistää. Eri tieteenhaarat käyttävät aloilleen ominaisia tutkimusmetodeja ja terminologiaa, mitkä saattavat olla ristiriidassa toisten tieteenalojen metodien kanssa.

Vuonna 2007-2008 pidetyssä Mieli-forumissa sata tutkijaa, systeemiteoreetikoista uskontotieteilijöihin ja psykiatreihin keskustelivat mielen ulottuvuuksista yhdistämällä humanistisia ja luonnontieteellisiä näkökulmia. Nämä asiantuntevat keskustelut ovat jalostettu lukijaystävälliseksi tietokirjaksi yhdeksänhenkisen johtoryhmän toimesta. Ihmisen mieli on teos, joka kannustaa tieteidenväliseen, monialaiseen tutkimukseen ja yhteistyöhön.

Kirja on rakenteellisesti erittäin nerokas, vaikka tehtävä ei ole voinut olla helppo ottaen huomioon ihmismielen ymmärtämisen puutteellisuuden ja erilaisten näkökulmien runsauden. Kirjassa on johdannon lisäksi viisi päälukua sekä loppusanat ja hakemisto. Pitkin kirjaa on myös ripoteltu kolmetoista tietoiskuosiota, jotka tuovat lukijalle vaihtelua pohdinnantäyteisiin ja ajatuksia herättäviin päälukuihin. Näissä tietoiskuissa tuodaan esiin kompaktisti päälukujen aihepiirejä tukevia faktoja, kuten aivojen rakenteesta, tutkimustuloksista, sekä muista aiheeseen liittyvistä kulttuurillisista kytköksistä. Näihin selkeästi merkittyihin osioihin viitataan pääluvuissa ja ne voi lukea myös satunnaisessa järjestyksessä. Tämä helpottaa lukijaa muodostamaan teoksesta vankemman kokonaiskuvan, sillä tietoiskuihin on helppo tarvittaessa palata.

Kirjan loppuun on listattu päälukujen lähdeviitteet, jotka löytyvät tarkemmin teoksen kirjallisuuslistasta. Jokaisen pääluvun lopussa on myös lista aiheeseen liittyvistä tuoreista tutkimuksista sekä muista teoksista, joiden sisältöä kuvataan yhdellä virkkeellä. Näin tiedonhaluisen on helppo saada lisäperehdytystä pääluvussa mainittuihin asioihin.  

Itseäni kiehtoi teoksen kirjoitusasu, joka on puhutteleva ja informatiivinen, mutta ytimekäs. Mielen prosesseja käsitellään arkisten kokemusten kautta, mikä saa lukijan pistämään kirjan hetkeksi sivuun ja ajattelemaan omaa arkeaan uusin mielin. Moniulotteisten pohdintojen täyttämät pääluvut eivät edes aina tunnu olevan tietokirjalle tyypillistä tekstiä niin helposti seurattavaa kirjoitusasun vuoksi. Vakuuttavaa oli myös teoksen objektiivisuus, jonka myötä tarkastellaan mielen vinoumia, tutkimusmenetelmiä ja mielen arkiteorioita kriittisestä näkökulmasta. Myös teoksessa ehdotettavia kirjoittajien omia päätelmiä tarkastellaan ihailtavan kriittisesti ja tämä antaa sisällöstä luotettavan vaikutelman.

Muutaman mustavalkokuvan ja taulukon lisäksi muita kuvia ei ole, vaikka kirjan värikäs kansi geometrisine asetelmineen saattaa antaa ymmärtää muuta. Kaaviot, kuvaajat ja taulukot ovat keskeisiä tekstin ymmärtämisen kannalta, sillä ne visualisoivat tekstissä kerrottuja monimutkaisia prosesseja, kuten esimerkiksi ihmisen peilisolujärjestelmää.  Kirjan mosaiikkinen ja kuvantäyteinen kansi on kuitenkin houkutteleva ja erottuu edukseen.

Lukiessani kirjaa koin, että teosta voi ymmärtää monella eri tasolla. Paikoin aivojen toimintamekanismeja kuvaillaan niinkin yksityiskohtaisesti, että vähemmän aivojen toimintoihin perehtyneet lukijat voivat kokea ymmärtämisen hankalaksi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä haittaa, sillä kirjoittajien monialaisen, objektiivisen ja kriittisen lähestymistavan myötä lukija voi ainakin treenata omaa mieltään. Runsas analogioiden käyttö, kuten mielen tietoisten ja tiedostamattomien toimintojen suora vertaus esimerkiksi yrityksen johtamiseen tekee abstraktien käsitteiden sekä mielen teorioiden ymmärtämisestä mielekästä ja vangitsevaa. Siksipä teoksen kohderyhmäksi sopiikin laaja lukijakunta, johon kuuluvat sekä ihmisen mielestä ja aivoista kiinnostuneet ihan tavalliset lukijat että siihen opinnoissaan tai ammatissaan erikoistuneet henkilöt.

Kevyttä luettavaa hakevaa kirja ei palvele, mutta jos tähtäimessä on syvällistä pohdintaa synnyttävä ja älyllisesti stimuloiva teos, Ihmisen mieli onnistuu tässä erinomaisesti.  

Teksti: Kiara Homil
Kuva: Gaudeamus