Vanessa Kairulahden ja Karolina Kouvolan teos Helsingin henget – Opas aaveiden pääkaupunkiin (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2018) ei ole perinteinen kummituskirja. Tämä 128-sivuinen teos sisältää tarinoita ihmiskohtaloista ja niiden kytköksistä Helsingin kaupunkihistoriaan. Yli kaksikymmentä tositapahtumiin perustuvaa kummitustarinaa pitää lukijaa jännityksessä läpi kirjan. 

Perustelu kirjan kirjoittamiselle mainitaan jo alussa: ”Kummitustarinoita jopa kiehtovampaa ovat niiden syntyyn liittyvät syyt. Miksi jossain paikassa kummittelee ja miksi tarinoita ylipäätään kerrotaan sukupolvesta toiseen?” Tämä herättää lukuhalut jo alkumetreillä. Se myös tekee teoksesta yksilöllisen ja avaa mahdollisuuden käsitellä kummitustarinoita faktuaalisesta näkökulmasta. 

Teos ”on saanut alkunsa tavoitteesta yhdistää Helsingin kaupunginmuseon kummituskävelyillä kerrottuja ja kuultuja tarinoita kaupunkihistoriaan.” Siinä se on onnistunut hyvin – kirja pitää sisällään tunnettuja lokaatioita ja henkilöitä Suomenlinnasta Kansallisteatteriin ja Matti Haapojasta Tauno Paloon. Kirjoittajat ovat perehtyneet kummitustarinoiden taustoihin perin pohjin ja etsineet tietoa siitä, millaisia ihmiskohtaloita tarinoiden taustalla on. 

Helsingin henget ei ole vain tietokirja vaan siinä yhdistyy kummituskirja, kaupunkiopas ja läpileikkaus Helsingin historiaan. Kirja pohjautuu kummitustarinoihin, mutta samalla se esittelee kaupungin historiaa kietomalla jännittävät tarinat todellisiin henkilöihin. Kirjan kansista löytyvä aavekartta viimeistelee jännittävän kokonaisuuden esittelemällä pääkaupunkimme historiaa päättömien sotamiesten, hyväntahtoisten huolenpitäjien, surevien rouvien, kummituskartanoiden ja -teattereiden kautta. 

Kirjan rakenne on selkeä, luvut ovat hyvin jaksotettuja ja eri kummituksia käsittelevät kappaleet on pidetty ytimekkäinä. Tarinoita on myös elävöitetty kuvilla paikoista tai historiallisista henkilöistä. Tutut paikat ja henkilöt herättävät mielenkiinnon historiaan. Jokainen tarinoista tuntuu ansaitsevan paikkansa kirjassa. 

Teoksesta löytyy jotain kiinnostaa jokaiselle. Sitä voi suositella niin kummitustarinoiden ystävälle, vannoutuneelle skeptikolle kuin historiasta kiinnostuneelle. Teos sai myös kaltaiseni historiasta kiinnostumattoman innostumaan historiaan liittyvistä tarinoista, koska se tarjosi muutakin kuin luettelomaista tietoa siitä, milloin jotain on tapahtunut. Todelliset ihmiset tarinoiden taustalla herättävät myös skeptikon mielenkiinnon, sillä kirjan lähtökohta ei ole se, että kummitukset ovat todellisia – se jätetään lukijan päätettäväksi. ”On mahdotonta sanoa, onko kummituksia olemassa, mutta kokemukset niistä tai niiden toiminnasta ovat hyvin todellisia kummallisia tilanteita tai tuntemuksia kokeneille”.

Katso lisää:

Stina Virkamäki

Kuvat: Stina Virkamäki ja Pixabay