Siirry pääsisältöön
Facebook Twitter LinkedIn Email

Meri Back - Ekologian opinnot ovat vieneet Hangon Tvärminnen tutkimusasemalta aina Kenian Taitavuorille asti

Meri Back on viidennen vuoden maisteriopiskelija Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkinto-ohjelmassa sekä Suomen Akatemian Biotieteiden, terveyden ja ympäristön vastuualueen harjoittelija. Ekologian ja evoluutiobiologian opinnot ovat vieneet Merin Hangon Tvärminnen tutkimusasemalta aina Kenian Taitavuorille asti.

Kerro lisää opinnoistasi?

Opiskelen Helsingin yliopistossa ekologian ja evoluutiobiologian maisteriohjelmassa viidettä vuotta ja nyt työskentelen Suomen Akatemiassa Biotieteiden, terveyden ja ympäristön vastuualueen harjoittelijana koko kevään. Olen ollut kiinnostunut erityisesti ekologiasta jo lukion biologian tunneilta asti. Opintoni ovat sisältäneet kursseja laajasti biologian eri osa-alueilta pöllöjen ekologiasta ihmisen fysiologiaan.

Olen suuntautunut kandi- ja maisteriopinnoissani ekologiaan ja pyrkinyt käymään mahdollisimman monella kenttäkurssilla, sillä koen oppivani niillä parhaiten. Niiden ansiosta olen päässyt myös käymään Helsingin yliopiston tutkimusasemilla niin Tvärminnessä ja Lammilla kuin Kenian Taitavuorillakin. Kursseilla olen ollut muun muassa perhosentoukkavahtina, nähnyt kirahveja ja norsuja savannilla sekä ollut mukana merkitsemässä myyriä ja lepakoita. Kenttäkurssit ovat mielestäni ihmisen parasta aikaa!

Mitä kaupunkiekologian opinnoissa tutkitaan?

Kaupunkiekologia tutkii kaupungissa elävien lajien välisiä suhteita, monimuotoisuutta, sopeutumista rakennettuun ympäristöön sekä ihmisen vaikutusta kaupunkiekosysteemeissä. Kurssini ovat käsitelleet muun muassa ihmisen muokkaamia veden ja ravinteiden kiertoja kaupunkiekosysteemissä, millaiset lajit sopeutuvat kaupunkiympäristöön sekä miten maankäytön suunnittelulla lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta voidaan ylläpitää. Mielestäni kaupunkiekologian tutkimus ja sitä kautta kaupunkiympäristön suunnittelu ovat erittäin tärkeitä, sillä kaupungeissa asuu yhä enemmän ihmisiä ja kaupungin viheralueiden merkitys kasvaa niin elinympäristönä kuin vapaa-ajan ulkoilualueenakin. Kaupunkiympäristön ylläpito ja elinalueiden suojelu mahdollistavat viihtyisän asumisen jatkossakin.

Kerro gradun teosta ja tutkimusteemastasi?

Kun aloin ensimmäisenä maisterivuotenani etsimään sopivaa graduaihetta koin olevani hieman hukassa aiheen kanssa, sillä kaikista kiinnostavinta aihealuetta ei tuntunut löytyvän. Onneksi tulin ottaneeksi yhteyttä erääseen kaupunkiekologian professoriin ja hän tiesi ohjata minut nykyisen ohjaajani juttusille. Tätä kautta löysin graduohjaajan, juuri sopivan graduprojektin sekä hyvin kiinnostavia kaupunkiekologian kursseja. Oma maisteriohjelmani ei sisällä kaupunkiekologian opintoja, joten olen käynyt kursseja toisesta ohjelmasta (ympäristönmuutos ja globaali kestävyys) mutta onneksi kurssit löytyivät helposti samasta tiedekunnasta. Olen iloinen, että professorimme kannustivat meitä ottamaan yhteyttä kiinnostaviin tutkijoihin heti opintojen alussa! 

Graduaiheeni on paikallisten sekä alueellisten ympäristötekijöiden vaikutus lintujen monimuotoisuuteen Lahden kaupungin viheralueilla. Suoritin tutkimusryhmän kanssa koko Lahden kaupunkialueen kattavan lintulaskennan kesällä 2021 ja tutkin, vaikuttavatko esimerkiksi kasvillisuuden rakenne, puiden koko tai viheralueen sijainti lintujen monimuotoisuuteen ja mistä se voi johtua.

Gradun teko on ollut erittäin opettavaista ja siinä on iso vastuu omasta työstä. Oli mahtavaa päästä itse kenttätöihin keräämään aineisto sitä varten ja olla mukana suunnittelemassa projektia alusta alkaen. Sain tutustua uuteen kaupunkiin ja seurata kansainvälisen tutkimusryhmän toimintaa. Kehityin valtavasti lintujen äänten tunnistamisessa sekä tekemään ekologista tutkimusta kaupungin vilskeessä. Kenttäpäivät alkoivat aamuöisin ennen kello neljää huristelemalla pitkin tyhjiä Lahden katuja sähköpotkulaudalla ja päättyivät aamuyhdeksältä esimerkiksi Fazer-leipomon myymälään hakemaan tuoretta aamuleipää.

Projektiin on mahtunut myös paljon epävarmuutta omista taidoista niin kenttätyössä kuin tuloksia analysoidessa ja kirjoittaessa, mutta onneksi olen saanut ohjaajaltani paljon tukea.  

Miten päädyit Suomen Akatemiaan harjoittelijaksi?

Akatemian työpaikkailmoitus osui silmiini sattumalta, kun selailin mahdollisia työ- ja harjoittelupaikkoja. Aloin viime syksynä kaipaamaan kokemusta erityisesti hallinnollisista tehtävistä, sillä haluan täydentää osaamistani opintojeni ohella. Akatemia tarjoaa mahdollisuuden tutustua suomalaisen huippututkimuksen rahoitukseen, mikä on tähän asti pysynyt vielä mysteerinä. Tieteessä ja tutkimuksessa minua kiinnostaa erityisesti sen innovatiivisuus ja kuinka uusia ideoita sekä menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Paneelikeskusteluissa sai hyvän kuvan ajankohtaisesta tutkimuksesta ja oppi paljon uutta itselle vieraammistakin tieteenaloista.

Kerro millainen on Suomen Akatemian Biotieteiden, terveyden ja ympäristön vastuualueen harjoittelu?

Harjoitteluni alkoi tammikuussa ja kestää heinäkuun alkuun asti. Aluksi tärkeimpänä hommanani oli osallistua syyshaun paneelikeskusteluihin suunnittelijan roolissa eli auttaa paneelivastaavaa ja esittelijää paneelin järjestämisessä sekä toimia teknisenä apuna panelisteille, jos ilmeni vaikeuksia SARA:n tai Teamsin käytössä. Olen myös päässyt seuraamaan BTY-toimikunnan valmistelevaa kokousta, missä keskustellaan näistä parhaimman arvosanan saaneista hakemuksista. Panelistien ja toimikunnan keskustelujen seuraaminen on opettanut paljon siitä, mitä huipputasoisen tutkimuksen suunnittelulta vaaditaan ja kokemus antaa itselleni hyvät valmiudet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen, jos se tulee eteen jonain päivänä.

Syyshakuun liittyvien työtehtävien lisäksi teen selvityksiä suomalaisten tutkijoiden ja organisaatioiden kansainvälisestä yhteistyöstä sekä heidän menestymisestänsä eri tutkimusohjelmissa EU-tasolla esimerkiksi jo päättyneessä Itämeren tutkimuksen ja kehityksen ohjelmassa (BONUS Art. 185).

Hybridikokousten myötä olen päässyt myös tutustumaan kokousjärjestelyihin ihan Hakaniemenranta kuutosessakin.

Meidät BTY-harjoittelijat otettiin todella hyvin vastaan Akatemiassa ja olemme saaneet erinomaisen perehdytyksen, vaikka harjoittelun alku sujui lähes kokonaan etänä. Taloon sopeutuminen on mennyt mutkattomasti myös harjoittelijaparini Niinan ansiosta!

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Tulevaisuuden suunnitelmani ovat vielä melko auki. Toivoisin pääseväni työskentelemään kaupunkiekologian parissa jossain vaiheessa ja mahdollisesti ympäristösuunnittelijana. Myös valtiolla olisi kiva päästä työskentelemään uudestaan. Lähitulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu kuitenkin ensin gradun sekä viimeisten opintojen viimeistely ja maisteriksi valmistuminen.

 

 

Viimeksi muokattu 5.7.2022

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
viestinta@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS