Siirry pääsisältöön
Facebook Twitter LinkedIn Email
4.4.2022

Demokratiarobotin kehittäminen nuorten kanssa

Miten nuoret haluavat parantaa vaikutusmahdollisuuksiaan yhteiskunnassa? Voisiko sosiaalinen robotti auttaa tässä? Tätä selvitämme toisen asteen opiskelijoille ja yhdeksäsluokkalaisille tarkoitetulla ”Demokratiarobotin kehittäminen” -kurssilla Tampereen yliopistolla.

Nuoret pääsevät kurssilla itse kokemaan, millaista työskentely voi olla robotiikan tuotekehitysprosessin alkuvaiheessa, jossa kehitetään ensin ideaa ja sitten toteutetaan ja kokeillaan robotin ensimmäistä prototyyppiä. Me tutkijat puolestaan opimme nuorilta, missä sosiaalisista roboteista voisi olla hyötyä – ja mihin niitä ei ainakaan kannata käyttää. Vedämme kurssin osana RoboCivics-tutkimusprojektia ja keräämme kurssilta tutkimustietoa, mutta tutkimukseen osallistuminen on tietenkin kurssilaisille vapaaehtoista.

kuva1_robotit460.jpg

Kurssilla aloitetaan ideoinnista, josta edetään kohti idean toteutusta oikeaan robottiin. Osana idean kehittämistä arvioidaan myös, millainen robotti olisi sopiva toteutusalusta. (Kuva: Hilma Toivonen)

Mihin ”demokratiarobotteja” tarvitaan?

Voiko sosiaalisilla roboteilla tukea nuorten osallistumista ja vaikuttamista? Ensin on hahmotettava, missä asioissa nuorten vaikutusmahdollisuudet eivät ole riittävät. Kurssi aloitetaankin tämän pohtimisesta. Robotteja tai teknologiaa yleensäkään ei tule kehittää vain siksi, että voidaan, vaan niille täytyy tunnistaa todellinen tarkoitus. Esimerkiksi Nuorisobarometrin 2021 mukaan nuoret kokevat, että ympäristöasioissa vaikuttavimpia keinoja ovat äänestäminen, ostopäätökset, vapaaehtoistyö ympäristöjärjestöissä ja keskusteluun osallistuminen päättäjien kanssa (Kiilakoski, toim. 2021). Mutta mitä jos tällaiset keinot eivät ole mahdollisia jollekulle? Voisiko muita keinoja löytyä tai voisiko vaikkapa keskustelu päättäjien kanssa mahdollistua teknologian avulla?

Robotin voi määritellä koneeksi, joka on ohjelmoitu toimimaan melko itsenäisesti fyysisessä maailmassa. Sosiaalisen robotin erityispiirre on, että se toimii ihmisten kanssa ensisijaisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen keinoin. Ihminen voi vaikkapa puhua tai elehtiä robotille ja robotti voi puhua tai äännellä takaisin, nyökkäillä tai elehtiä, vilkutella valoja tai näyttää tekstiä tai kuvia ruudulla.

kuva2_Kirsikka-Aino-ja-Pepper460.jpg

Sosiaalinen robotti Pepper on 120-senttinen humanoidirobotti, joka on suunniteltu vuorovaikuttamaan ihmisten kanssa puheen, eleiden ja tabletin avulla. (Kuva: Hanna Porrassalmi)

 

Eräs RoboCivicsissä esille tullut idea on, että sosiaalisia robotteja voisi käyttää väittelytaitojen harjoittelussa, koska niistä on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi kieltenopetuksessa. Kurssilla nuoret määrittävät kuitenkin itse, mihin tarpeeseen robotti voisi vastata. Pidämme myös tärkeänä, että roboteilla ei pyritä korvaamaan ihmisiä, vaan robotti laitetaan tekemään vain sellaisia asioita, joita ihminen ei syystä tai toisesta pysty tekemään.

kuva3_skenaario-vaittely460.jpg

Osa skenaariosta, jossa robotteja käytetään väittelyn harjoittelussa koulutunnilla. Skenaarioita eli ideoita robotin toiminnasta voi suunnittelun alkuvaiheessa esittää esimerkiksi sarjakuvamuodossa. Idean kelvollisuuden arvioinnissa sarjakuva on yksi hyvä keino, koska sitä on helppo näyttää ihmisille, joilta halutaan kerätä palautetta. (Kuva: Nancy Nilsson)

 

Ideoista konkretiaan yhdessä kehittäen

Olemme aiemmin järjestäneet parin tunnin työpajoja, joissa nuoret ovat ideoineet erilaisia robotteja esimerkiksi opolle ohjaamiseen tai sosiaalisen tuen tarjoamiseen. Ideat ovat kuitenkin jääneet piirrosten ja tekstikuvausten tasolle aikarajoitteiden takia. Sen sijaan tällä pidemmällä kurssilla nuoret pääsevät oikeasti toteuttamaan ideoitaan ja testaamaan robotin toimintaa ihmisten kanssa. Kurssilta saa näin myös kokemusta robottiohjelmoinnista ja tutkimuksen tekemisestä.

Odotamme kovasti, millaisia tuotoksia ja kokemuksia kurssilta kertyy keväällä 2022. Toiveena on, että tällaista kurssia voisi järjestää jatkossa uudelleenkin mainion yhteistyökumppanimme Juniversityn kautta.

 

LÄHTEET:

Tomi Kiilakoski (toim.) (2022) Kestävää tekoa – nuorisobarometri 2021. Valtion nuorisoneuvosto Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022. https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2021/

Viimeksi muokattu 9.5.2022

KaipainenKirsikka2022 200.jpg

Kirsikka Kaipainen

Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistolla Ihmiskeskeisen teknologian tutkimusryhmässä nuorten osallistumiseen, sosiaaliseen robotiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvien teemojen parissa.

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS