Blogit

Meri Back viimeistelee tällä hetkellä graduaan sekä Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian maisteriopintojaan. Hän on myös Suomen Akatemiassa BTY-vastuualueen harjoittelijana keväällä 2022. Lue lisää

Lappeenranta Junior University eli Uniori on Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston yhteinen tiedekasvatuksen toteuttamismalli. Uniori-toiminnan lähtökohtana on tasa-arvon edistäminen: koulutus, tiede ja tutkiminen kuuluvat kaikille. Lue Laura Jouhkimon ja Vesa Raasumaan blogiteksti.

Helsingin yliopiston tiedekasvatusverkoston johtaja Maaria Linko toteaa, että tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille. Mitä tämä tarkoittaa tiedekasvatuksen kannalta?

Opettajien on tärkeä päästä uusimman tutkimustiedon äärelle ja päivittää tietojaan yhteisöllisesti. LUMA2020-ohjelma on mainio esimerkki monialaisen tiedekasvatuksen edistämisestä Suomessa. Projektisuunnittelija Oona Kiviluoto kirjoittaa aiheesta blogissa.

Lue viestintäasiantuntija Elisa Lautalan ajatuksia Tutkitun tiedon teemavuodesta 2021. Teemavuoden tavoitteena on tuoda tutkittu tieto kaikkien ulottuville.

Maailma globaalistuu ja tutkimus kansainvälistyy. Onko jokin syy kannustaa tutkijoita kirjoittamaan suomeksi tai muilla ”pienillä” kielillä? Eikö tämä ole pyörän kääntämistä taaksepäin? Helsingin Sanomain Säätiö kannustaa viestinnän tutkijoita julkaisemaan tutkimusta myös suomen kielellä. Tähän tarkoitukseen se perusti Tiedettä suomeksi -palkinnon. Lue professori Pirjo Hiidenmaan blogikirjoitus.

Ursan tiedottaja Anne Liljeström toteaa tähtitieteen olevan tiedeviestijälle kiitollinen aihe. ”Ei tarvitse liioitella kovin paljoa, jotta voi vakavalla naamalla väittää, että kaikkia lapsia kiinnostaa jossain vaiheessa kaksi asiaa: dinosaurukset ja avaruus. Avaruushommat jättävät harvan aikuisenkaan kylmäksi.”

Mitä tieteessä tapahtuu? Tämä selviää Tampereella Tiedon valoa -tapahtumassa 25.1. Tarjolla on kiinnostavia asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja ja työpajoja: pääsevätpä osallistujat tutustumaan aiheisiin myös omin käsin. Lue lisää Minna Puntilan blogikirjoituksesta.

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa puolustetaan rohkeasti tieteen arvomaailmaa. Lavalle tuodaan vain oikeita asiantuntijoita, haastetaan huuhaa ja läpivalaistaan pintakohut. Myös voimakkaita intohimoja herättäviä ajankohtaisia aiheita käsitellään, moniäänisyyttä unohtamatta. Näin summaa Tiedekulman tuottaja Antti Asumaa blogitekstissään.

Tiedekeskus Tuorla kertoo tieteestä suurelle yleisölle, mutta toimii myös linkkinä Turun yliopiston, koulujen ja suuren yleisön välillä. Lue lisää Pasi Nurmen blogikirjoituksessa.

Tiede ja teknologia ovat avainasemassa globaaleissa haasteissa. Ratkaisuja ei löydetä ilman tutkimusta, työtä ja laatikon ulkopuolista ajattelua. Millennium Youth Prize -kisassa nuoret pääsevät ideoimaan uusia, toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Lue lisää Veli-Matti Ikävalkon blogista.

SciFest-tiedefestivaali haluaa motivoida etenkin lapsia ja nuoria ihmettelemään ja kyseenalaistamaan vallitsevia totuuksia ja etsimään niihin vastauksia itsenäisesti tai yhdessä muiden kanssa. Lue lisää Pauliina Korhosen blogitekstistä

Miltä Suomi näyttää viidenkymmenen vuoden päästä? Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttelyn tarkoitus on saada ihmiset pohtimaan tulevaisuutta ja miettimään, miten tulevaisuuteen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Elämysjohtaja Mikko Myllykoski kertoo näyttelystä, joka on esillä Heurekassa Suomen 100- ja Sitran 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Arkeologia ja kielitieteen osa-alue sanastohistoria tutkivat molemmat menneisyyttä tutkivia. Usein arkeologien ja sanastontutkijoiden käsitykset esihistorian kulusta ja ilmiöistä poikkeavat kuitenkin toisistaan. Tohtorikoulutettava Minerva Pihan mukaan yhteisen sävelen löytäminen on silti mahdollista, esimerkkinä hän mainitsee lampaan.

"Suomi on maailman kärkeä tiedekasvatuksessa ja se on luonteva osa kaikkien lasten ja nuorten oppimista niin kouluissa kuin niiden ulkopuolellakin", kirjoittaa opetus- ja kulttuuriministeriössä opetusneuvoksena työskentelevä Paavo-Petri Ahonen.

Tutkijatohtori Ulla Koskinen kertoo blogissaan Satakunnan maakuntahistoriasta näkökulmasta, joka kattaa ulkomaalaiset Satakunnassa
kuin satakuntalaiset ulkomaailmassa sekä ne ilmiöt, jotka saivat
ihmiset liikkeeseen.

Nuoren aikuisväestön velkaantumisen ongelmat nousivat näyttävästi uutisotsikoihin Helsingin Sanomissa vuoden vaihteessa 2016–2017.
Tutkijatohtori Tiina Hemminki kirjoittaa, miten historian tutkiminen, opettaminen, oppiminen ja ymmärtäminen on tärkeää velkaantumisen kulttuurin ymmärtämiseksi.

Historiaa on ollut mahdollista opiskella peruskoulusta tohtoriksi asti ilman, että sukupuolen merkityksestä menneisyyden tapahtumissa ja ilmiöissä keskusteltaisiin. "Pakollinen kurssi tarjoaa kaikille perusopintojen opiskelijoille saman mahdollisuuden historian näkemiseen mahdollisimman moniulotteisesti", kertoo Pirita Frigren.

Matematiikkakilpailuissa merkittävintä ei ole ikäluokan parhaan poimiminen vaan se, että niiden avulla voidaan innostaa suuria massoja ja tarjota haasteita myös niille, joille koulutehtävät ovat liian helppoja. Matematiikkakilpailuharrastus antaakin loistavan pohjan matemaattisten aineiden opiskelulle, kirjoittaa apulaisprofessori Anne-Maria Ernvall-Hytönen.

Tieteen yleistajuistaminen vaatii aidosti opettelua ja harjaantumista. Kukaan ei osaa sitä synnynnäisesti, vaan kerta kerralta esiintymisestä tulee hieman helpompaa. Näin lohdullisesti kirjoittaa blogitekstissään Ulla Järvi, joka toimii Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteerinä.

Marianna Karttunen kertoo blogikirjoituksessaan, että Tekniikan museossa toteutettava teknologiakasvatus avaa yleisölle uusia näkökulmia eli nostaa esiin esineiden toimintaa ja taustoja sekä yhteiskunnallisia ilmiöitä, joista ne kertovat.

Kiinnostaako videoiden tekeminen, mutta et tiedä, miten lähteä liikkeelle? Suosittuja #Tiedepaukku-videoita tuottava Jaakko Lamminpää Turun yliopistosta kertoo omat vinkkinsä. Tärkein niistä lienee tämä: unohda turha itsekriittisyys ja ole rohkeasti oma itsesi!

Perjantaina 28.9. järjestettävä Tutkijoiden yö ulottuu Suomessa 11 paikkakunnalle. Tarjolla on kiinnostavaa ohjelmaa kaikenikäisille. Voit lainata tutkijan illaksi,
tutustua hämähäkkien K-16-seksielämään tai seikkailla tiesi ulos pakohuoneesta.
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula kertoo blogitekstissään, mistä tässä Euroopan
laajuisessa tapahtumassa on kysymys.

Turun yliopiston tohtorikoulutettava Joonas Kinnunen tutkii keskiajan kaukokaupan kehittymistä, mitä esineitä on tuotu mistäkin, kuinka paljon ja milloin. Häntä kiinnostaa eri kaupunkien esineprofiilien väliset erot ja niiden taustalla olevat syyt.

Milla Airosalmi on arkeologian maisterivaiheen opiskelija Turun yliopistosta ja viimeistelee graduaan historiallisten hylkyjen suojelun kehittämisestä.  

Suomalaiset yliopistot laajentavat kandidaatintutkintojaan yhdistämällä pieniä aineita suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja ylittämällä tiedekuntien rajoja. Laura Hollstenin mukaan moniosaajia arvostettiin myös 1700-luvulla, esimerkkinä Kuninkaallisen Turun akatemian kasvatti Pehr Stenberg.

Tutkijatohtori Heikki Kokko kirjoittaa blogissaan ”Pentinkulman tirkistysaukosta”. Kokko käsittelee kirjoituksessaan Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -romaania ja sen vaikutuksia historiatulkintoihin.

Antti Malinen tarkastelee tutkimuksessaan muistitiedon ja viranomaisasioinnin tuottamien aineistojen avulla muun muassa sitä, miten perheiden eri jäsenet, niin miehet itse kuin vaimot, lapset ja lähiomaiset ymmärsivät miesten sotakokemuksiin liittyvän oireilun.

Silloin tällöin joku tarttuu lapioon juuri oikeassa paikassa ja löytää maahan haudatun rahakätkön. Kätketyssä hopeassa on jotain kiehtovaa, eikä se kaipaa tutkijaa selittämään löydön merkityksellisyyttä.

Eläkeikää koskenut keskustelu ja erimielisyydet ovat jatkuneet yli sadan vuoden ajan. Viimeksi se nähtiin syksyllä 2014, kun työmarkkinajärjestöt sopivat eläkeuudistuksesta.

13.12. vietetään Lucian päivää, jolloin valkopukuinen kynttiläkruunua kantava nuori tyttö tuo valoa talven pimeyteen. Lucia oli uskonsa puolesta kuollut neitsyt, marttyyri 300-luvun Sisiliasta. Lucia oli keskiajalla suosittu pyhimys, jonka juhlapäivä osui käytössä olleen juliaanisen kalenterin mukaan talven pisimpään yöhön. Tämän jälkeen päivät alkoivat taas pidentyä ja Lucia oli konkreettisesti valon tuoja.

Pietarsaaressa järjestettiin ensimmäistä kertaa Jeppis Pride. Tapahtuma herätti kiivasta keskustelua paikallismediassa. Tutkija Ann-Catrin
Östman kertoo, että ihmisten tarinoihin tutustuminen voisi hälventää
homouteen liittyviä ennakkoluuloja.

EU pyrkii vahvistamaan yhteistä eurooppalaista arvoperustaa aktiivisella kulttuuriperintöpolitiikallaan. Unescon maailmanperintösopimus on yksi tunnetuimpia kansainvälisiä sopimuksia. Tanja Vahtikari pohtii kirjoituksessaan, kuka omistaa maailmanperinnön ja tarjoaako se vaihtoehdon kansalliseen kulttuuriperintöön usein kytkeytyvälle nationalismille.

Jos yhdet populaarikulttuurin lemmikeistä eli fiktiiviset sankariarkeologit unohdetaan, näyttäytyy muinaistiede laajalle yleisölle ennen kaikkea suurten ja näyttävien asioiden muodossa. Klassisia esimerkkejä tästä ovat Stonehenge, Machu Picchun inkakaupunki, Egyptin pyramidit, antiikin Kreikan ja Rooman rakennukset sekä Kaksoisvirranmaan ja maya-arkkitehtuurit.

Alan tärkeydestä ja mahdollisuuksista huolimatta vain pieni osa nuorista innostuu kemiasta niin paljon, että hakeutuu korkeakouluopintoihin. Oppiaine ei kiinnosta nuoria, mikä on yksi alan suurimmista haasteista. Mikä neuvoksi? Kemian yliopistonlehtori Johannes Pernaa Helsingin yliopistosta kertoo.

iGEM eli International Genetically Engineered Machine on kansainvälinen kilpailu, jonka tavoitteena on tieteen ja tutkimuksen valjastaminen globaalisti hyödyllisiksi ratkaisuiksi sekä synteettisen biologian tunnetuksi tekeminen.

Mikä tekee tiedetapahtumasta helposti lähestyttävän? Suosituista tiedeklubeista vastaava tapahtumatuottaja Mandi Vermilä Tieteellisten seurain valtuuskunnasta kertoo blogissa omat vinkkinsä.

Juupajoen kouluissa panostetaan tiedekasvatukseen tekemällä yhteistyötä Hyytiälän metsäaseman kanssa. Oppilaat suorittavat erilaisia tehtäviä, joissa kaikissa on tärkeässä roolissa tekemällä oppiminen. Aiheesta lisää Pauliina Schiestl-Aallon blogikirjoituksessa.

Kyky kysyä on edellytys elinikäiselle oppimiselle - siksi on ensiarvoisen tärkeää
vaalia lapsen luontaista uteliaisuutta ja auttaa lasta oppimaan, miten asioista
voi ottaa selvää. Kide-tiedekerhot tarjoavat tähän oivan mahdollisuuden. Jenni Vartiaisen Helsingin yliopistossa kehittämä innovaatio laajentuu myös
ulkomaille, Malesiassa on jo avattu ensimmäinen Kide-tiedekeskus.

Tiedekahvilatoiminta rantautui aikoinaan Suomeen Englannista. Tampereella tiedekahviloita on järjestetty menestyksekkäästi jo kymmenen vuotta. Tampereen lyseon lukion lehtori Kaarina Ojasti kertoo blogikirjoituksessaan, miten kaikkea näihin vuosiin on mahtunut.

Yhteiskunnan historian huippuyksikön blogisarjan päättää professori Pertti Haapalan kirjoitus. Haapala muistuttaa, että menneet muutokset tarjoavat hyvän perspektiivin siihen, miten pitkälle ja miten väärin voi nähdä. Historiantutkimuksesta saamme eväitä tulevaisuuteen.

"Tiedekasvatuksen avulla edistämme lasten ja nuorten tutkijakuvaa ja tuomme esiin tutkijan työn yhteiskunnallista merkitystä", kirjoittaa Maija Aksela blogissaan.

Tutkijatohtori Johanna Wassholm kirjoittaa Suomen toisesta satavuotisjuhlasta, jota vietettiin vuonna 1909 Suomen oltua liitettynä Venäjän valtakuntaan vuosisadan verran.

"Suomen väestönlaskenta alkoi kategorisoida ihmisiä kielen mukaan vuonna 1880. Jokaisen oli kuuluttava jompaankumpaan ryhmään: äidinkieli oli joko suomi tai ruotsi – ja se siitä. Sellaiset ilmaisut kuin ’finlandssvensk’, ’finne’ ja ’finländare’ ovat peräisin vasta 1900-luvun alkupuolelta ja nationalismin tuote", kirjoittaa Atina Nihtinen.

Kuinka moni tietää kansainvälisen tyttöjen päivän, jota vietetään 11. lokakuuta? Viime vuoden lokakuussa katujen varsilla näkyi julisteita, jotka pakottivat katsomaan kehitysmaiden tyttöjen arkea. Mitä elämältä on odotettavissa, ”koska olen tyttö”. Julisteet olivat karuja, mutta muistuttivat, että jo vuosikymmeniä on tiedetty, miten tyttöjä kouluttamalla maailma tulee paremmaksi. Tyttöjen ja naisten koulutus tuo edistystä perheelle ja koko yhteiskunnalle. Tämä on toteutunut Suomessakin.

Tehokkain tiedon säilyttämistapa on kirjoitus. Se vaatii alustansa. Arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen kertoo blogissaan paperin historiasta.

Selfiekepin ajan Suomesta muodostuu harmaa ja ankea kuva: talous luhistuu, hyvinvointi säröilee, poliitikot eivät koskaan lunasta lupauksiaan ja huippu-urheilijat eivät kaikesta ”reenaamisestaan” huolimatta vakuuta tiukan paikan tullen.

Olavi Paavolainen (1903-1964) ja Peter von Bagh (1943-2014) ovat nousseet kulttuurin tietokirjallisuuden merkkihenkilöiksi.

”Hyvällä elämällä” on kaksoismerkitys.  Se merkitsee toisaalta nuhteetonta, uskonnolliset normit täyttävää elämää, mutta se on myös helppoa, onnellista, autuasta, täyttä elämää. Kumpaa näistä tarkoitetaan, näyttää olevan sukupolvikysymys, kirjoittaa akatemiatutkija Antti Häkkinen.

Pertti Haapala kirjoittaa blogissa historiantutkimuksen merkityksestä. "Historiantutkimus on hyödyllinen tiede, tosin ei siksi, että se kertoisi totuuden menneestä, vaan siksi, että se auttaa ymmärtämään mahdollisia tulevaisuuksia."