Miksi tutkittu tieto on mutua ihmeellisempää?

Tänään käynnistyvä #mutuaihmeellisempää-kampanja kutsuu pohtimaan, miten tutkittu tieto syntyy ja mikä erottaa sen mielipiteistä ja uskomuksista. Kampanja on osa Tutkitun tiedon teemavuotta.

Tutkittu tieto haastaa tutut käsityksemme. Se on punnittu tarkasti, ja sen taustalla on paljon pitkäjänteistä tieteellistä työtä. Tutkittua tietoa saa arvioida ja kritisoida, sillä tutkitun tiedon luonteeseen kuuluu avoin keskustelu. Tutkittu tieto päivittyy, kun saamme uutta tutkimustietoa.

Tutkitun tiedon luonteeseen pääsee nyt tutustumaan viiden tutkimusalan organisaation yhteisessä #mutuaihmeellisempää-kampanjassa. Kampanja koostuu sosiaalisessa mediassa jaettavasta animaatiosta ja verkkosivusta, joka esittelee, miten tutkittu tieto syntyy.

"Tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta tutkimustyön käytännöistä ja innostaa ihmiset pohtimaan, mikä erottaa tieteen mutusta. Kummallekin on oma paikkansa arkielämässä. Tutkitusta tiedosta on hyötyä esimerkiksi silloin, kun tekee tärkeitä päätöksiä tai yrittää ymmärtää elämän eri ilmiöitä", toteaa toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen Tieteellisten seurain valtuuskunnasta.

"Tahdomme kiinnittää huomiota siihen, että tutkittu tieto ei koskaan synny tyhjän päälle. Sen takana on suuri määrä aiempia tutkimuksia ja kriittistä keskustelua. Tiede myös korjaa itse itseään sitä mukaa, kun ymmärryksemme lisääntyy", toteaa toiminnanjohtaja Tanja Risikko Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifista.

#Mutuaihmeellisempää-kampanja on osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021, jota koordinoivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.

"Teemavuosi innosti meitä käynnistämään tämän yhteisen kampanjan, jossa voimme kertoa tutkimustiedon syntyprosessista. Teemavuoden tavoitteena on tuoda tutkittu tieto kaikkien ulottuville. Ohjelmaan kuuluu myös monia muita kiinnostavia kampanjoita ja tapahtumia", kertoo Suomen Akatemian ylijohtaja ja teemavuoden ohjausryhmän puheenjohtaja Riitta Maijala.

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat varsin tiedemyönteistä kansaa. Esimerkiksi Tiedebarometrin mukaan 70 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut tieteestä, tutkimuksesta ja teknologiasta. Sitran teettämä kysely puolestaan paljastaa, että yli puolet suomalaisista uskoo tieteen ja asiantuntijuuden merkityksen kasvavan koronakriisin jälkeen.

"Tämä on myönteinen viesti. Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut tuottavat tälläkin hetkellä erittäin laaja-alaisesti tutkittua tietoa päättäjien, elinkeinoelämän ja kansalaisten käyttöön", toteaa Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetin puheenjohtaja Arvo Kokkonen.

"Odotamme, että jatkossa tutkimustiedon rooli yhteiskunnassa vain vahvistuu. Toivottavasti myös yhä useampi suomalainen löytää tieteen äärelle ja innostuu hyödyntämään sitä arjessaan", sanoo rehtori Vesa Taatila, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen TKI-valiokunnan puheenjohtaja.

#mutuaihmeellisempää-kampanjaa voi seurata Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa. Keskusteluun voi osallistua jakamalla omia ajatuksiaan siitä, miksi tutkittu tieto on ihmeellisempää kuin mutu.

Kampanjan toteuttavat yhdessä Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.

Lisätietoja

• #mutuaihmeellisempää-kampanjasivusto
• Lea Ryynänen-Karjalainen, toiminnanjohtaja, Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV, lea.ryynanen-karjalainen(at)tsv.fi, p. 09 228 69 222
• Tanja Risikko, toiminnanjohtaja, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, tanja.risikko(at)unifi.fi, p. 040 1952 037
• Riitta Maijala, ylijohtaja, Suomen Akatemia, riitta.maijala(at)aka.fi, p. 029 533 5002
• Sanna Marttinen, toiminnanjohtaja, Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet, sanna.marttinen(at)tulanet.fi, p. 029 5326 356
• Vesa Taatila, TKI-valiokunnan puheenjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, vesa.taatila(at)turkuamk.fi, p. 050 598 5761