Hakemusten arviointi ja päätöksenteko
Suomen Akatemia painottaa kaikessa tutkimusrahoituksessaan strategiansa mukaisesti tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista. Tavoitteena on tieteellisesti kunnianhimoisten hankkeiden mahdollistaminen. Korkeatasoinen kansainvälinen vertaisarviointi on Akatemian keskeisin työväline parhaiden ja lupaavimpien hankkeiden tunnistamisessa.
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa ratkaisukeskeistä ja ilmiölähtöistä tutkimusta. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla yhteiskunnallisesti merkittäviä ja vaikuttavia sekä tieteellisesti korkealaatuisia. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus hankkeiden rahoituskauden koko keston ajan on tärkeää. Hankkeiden tieteellisen laadun sekä yhteiskunnallisen merkittävyyden vertaisarviointiin osallistuu sekä kansainvälisiä että kotimaisia asiantuntijoita.
Haun päätyttyä Akatemian virkamiehet valmistelevat hakemusten arviointia. Samaan aikaan he tarkastavat hakemukset ja pyytävät niihin tarvittavat korjaukset. Akatemiaan saapuneet hakemukset käsitellään ja arvioidaan sen mukaan, onko haku yksi- vai kaksivaiheinen. Pääsääntöisesti hakemukset arvioidaan kansainvälisissä paneeleissa, mutta joissain tapauksissa pyydetään yksittäiset arvioinnit vähintään kahdelta ulkopuoliselta asiantuntijalta. Arviointipaneelit kokoontuvat keskustelemaan hakemuksista ja hakijoiden tieteellisistä ansioista sekä laativat kullekin hakemukselle paneelilausunnon. Lisäksi paneelit sijoittavat arvioinnissa parhaiten menestyneet hakemukset paremmuusjärjestykseen. Arvioinnin jälkeen luottamuselimen jäsenet tutustuvat arviointilausuntoihin ja hakemuksiin. Rahoituspäätökset perustuvat pääsääntöisesti hakemuksen vertaisarviointiin ja Akatemian tiedepoliittisiin tavoitteisiin.
Suomen Akatemian noudattaa kaikessa tutkimusrahoitustoiminnassa vastuullisia toimintatapoja huomioiden esteellisyydet ja luottamuksellisuuden sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, tieteen avoimuuden ja kestävän kehityksen periaatteet.
Kuva 1. Hakemusten arviointi- ja päätöksenteko Suomen Akatemiassa, esimerkkinä syyshaun hakemukset
Esteellisyys
Suomen Akatemian esteellisyyssäännökset koskevat luottamuselinten jäseniä (päätöksentekijät) ja koko hallintoviraston henkilökuntaa, mutta soveltuvin osin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Esteellisyyssäännöksillä pyritään varmistamaan henkilöiden puolueettomuus asioiden käsittelyssä. Esteellisyydestä riippuen henkilö voidaan jäävätä joko yksittäiseltä hakemukselta tai kaikilta tietyn rahoitusmuodon hakemuksilta. Esteellisyydestä viranomaistoiminnassa on säädetty hallintolaissa (434/2003).
Akatemian luottamuselimen jäsenen ja virkamiehen esteellisyys
Luottamuselimen jäsen ja virkamies ei saa käyttää valtaansa edistääkseen yksityisiä etujaan tai intressejään. Luottamuselimen jäsen ei myöskään voi käyttää valtaansa edistääkseen oman tutkimusryhmänsä tai laitoksensa erityisiä etuja ja intressejä. Päätöksen perusteena ei saa olla minkäänlainen subjektiivinen etu. Valtaa ei saa myöskään käyttää vahingoittaakseen jotakuta tai jotakin.
Esteellisyyssäännösten tavoitteena on edistää päätöksenteon puolueettomuutta ja estää epäasiallista vaikuttamista asioiden ratkaisuun. Harkinnan tulee perustua objektiivisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä.
Luottamuselimen jäsen ja virkamies on esteellinen
1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen
2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai läheiselleen
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
5) jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
6) jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Läheisellä tarkoitetaan:
1) puolisoa ja lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa
2) vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, sisarusten lapsia ja entistä puolisoa
3) puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä puolison sisarusten lapsia.
Ystävyys-, vihamies- tai poleeminen suhde muodostaa jääviysperusteen vain, mikäli se horjuttaa puolueettomuutta. Ratkaisevaa on, miten voimakas tämä suhde on. Metodiset ja koulukuntakysymykset eivät lähtökohtaisesti tee esteelliseksi. Ne ovat osa tieteellistä keskustelua.
Yhteisjulkaisujen osalta täytyy olla kysymys aidosta yhteistyöstä ja yhdessä tehdystä julkaisusta. Se, että sekä luottamuselimen jäsenen tai virkamiehen että hakijan artikkelit on esimerkiksi julkaistu samassa julkaisussa, ei muodosta jääviyttä.
Lisäksi Akatemian luottamuselinten jäsenien mahdollisuutta hakea tai saada Akatemian tutkimusrahoitusta toimikaudellaan on rajoitettu. Akatemian hallituksen, tieteellisen toimikunnan sekä strategisen tutkimuksen neuvoston jäsenen hakemuksesta ei hänen toimikautensa aikana myönnetä Akatemian tutkimusrahoitusta. Rajoitus ei koske niitä rahoitusmuotoja, joissa hakijana on organisaatio. Akatemiaohjelmasta ei myönnetä rahoitusta henkilölle, joka on osallistunut haettavana olevan akatemiaohjelman suunnitteluun tavalla, joka tuottaa hänelle kilpailuetua muihin hakijoihin nähden. Edellä tarkoitetussa asemassa ovat muiden ohella akatemiaohjelman valmistelu- tai johtoryhmän jäsenet tai pysyvät asiantuntijat. Myöskään Akatemian henkilöstöön kuuluville ei myönnetä tutkimusrahoitusta.
Asiantuntijan esteellisyys
Esteellisyyssäännöksiä noudatetaan soveltuvin osin myös ulkopuolisiin asiantuntijoihin.
Asiantuntija ei voi antaa lausuntoa:
- Jos hankkeen hyväksymisestä tai hylkäämisestä voi seurata hänelle hyötyä tai haittaa
- Hänellä on ollut yhteistyötä hakijan kanssa
- esimerkiksi yhteisiä julkaisuja hakijan kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana tai
- jos hän kuuluu samaan tutkimusryhmään kuin hakija tai on osallisena tulosten julkistamisessa tai soveltamisessa.
- hän on toiminut hakijan esimiehenä, alaisena tai työn ohjaajana viimeisen kolmen vuoden aikana.
- Hän hakee itse samaan tehtävään kuin hakija.
- Hän hakee itse rahoitusta Akatemialta samalla hakukierroksella.
- Hän on hakijan lähisukulainen. Lähisukulaisia ovat
- avio- tai avopuoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen henkilö (esimerkiksi kihlattu tai läheinen ystävä) sekä näiden avio- ja avopuolisot
- vanhemman sisarus tai tämän avio- tai avopuoliso, sisaruksen lapsi, henkilön ex-puoliso (avio- tai avoliitosta)
- avio- tai avopuolison tai tämän avio- tai avopuolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai puolison sisaruksen lapsi
- yllä mainittuihin verrattava puolisukulainen.
Asiantuntijan on jäävättävä itsensä arvioimasta hakemusta myös, jos hänen puolueettomuutensa saattaisi muutoin vaarantua tai mikäli hän kokee asiassa eturistiriidan.
Asiantuntijoille tiedotetaan heitä koskevista esteellisyyssäännöksistä tutkimushankkeiden arviointiohjeissa ja he sitoutuvat noudattamaan niitä hyväksyessään tehtävän.
Luottamuksellisuus
Asiakirjojen ja tietojen julkisuudesta on säädetty laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Edellä mainitun lain perusteella muun muassa aiesuunnitelmat, tutkimussuunnitelmat, abstraktit, raportit tutkimuksen etenemisestä ja asiantuntijalausunnot ovat salassa pidettäviä. Hakuasiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti ja luottamuksellisina.
Vaitiolovelvollisuus merkitsee muun muassa kieltoa ilmaista salassa pidettävä tieto. Vaitiolovelvollisuus koskee sekä Suomen Akatemiaan palvelussuhteessa olevia että luottamushenkilöasemassa olevia. Vaitiolovelvollisuus jatkuu vielä palvelussuhteen tai luottamushenkilöaseman päättymisen jälkeenkin mikäli asiakirjan tai tiedon salassapito ei ole päättynyt.
Asianosaisella on oikeus saada tieto myös salassa pidettävästä asiakirjasta, jos se voi tai on voinut vaikuttaa häntä koskevan asian käsittelyyn. Tämän perusteella hakijalla, mutta vain hakijalla, on oikeus saada tieto häntä koskevasta asiantuntijalausunnosta tai arviosta.
Arvioijat sitoutuvat salassapitoon toimiessaan asiantuntijana. He eivät saa antaa mitään tietoa hakuasiakirjoista ja asiantuntijalausunnosta ulkopuolisille eikä myöskään käyttää niistä saamaansa luottamuksellista tietoa omaksi hyödykseen tai kenenkään toisen henkilön hyödyksi tai haitaksi. Tämän vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluu tieto siitä, että arvioija on mukana arvioimassa tietyn tutkijan tutkimussuunnitelmaa. Arvioinnin jälkeen kaikki hakuasiakirjat ja niistä mahdollisesti otetut kopiot tulee tuhota tai palauttaa Akatemialle. Vaitiolovelvollisuus on voimassa arviointitehtävän päätyttyäkin.
Rahoituspäätösten jälkeen Suomen Akatemia julkistaa haussa hakemusten arviointiin osallistuneiden asiantuntijoiden nimet, tittelit ja instituutiot. Hakijat saavat arviointilausunnon omasta tutkimussuunnitelmastaan rahoituspäätöksen jälkeen. Lausunnosta hakija näkee arviointipaneelin jäsenten tai yksittäisten arvioijien nimet.
Kaikki hakuasiakirjoja tai arviointilausuntoja koskevat kysymykset tulee aina osoittaa Akatemian kirjaamoon (kirjaamo(at)aka.fi).
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Suomen Akatemian tutkimusrahoitustoiminnassa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta osana vastuullista tiedettä. Vastuullisen arvioinnin ja päätöksenteon turvaamiseksi Akatemia on sitoutunut tasa-arvo- ja- yhdenvertaisuussuunnitelmassaan 2019-2020 määrittelemään keinot, joilla tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista sekä naisten tutkijanuraa kaikissa rahoitusmuodoissa.
Akatemia lisää määrätietoisesti naisten osuutta hakemusten arviointipaneeleissa ja tavoittelee asiantuntijoiden tasapuolista sukupuolijakaumaa.
Akatemia edellyttää, että sen rahoittamassa tutkimuksessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Akatemian arvioinnissa ja päätöksenteossa huomioidaan edistääkö ehdotettu tutkimus tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta hankkeessa tai laajemmin yhteiskunnassa.
Akatemian tutkimusrahoituksen sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia seurataan tilastoinnin ja selvitysten avulla.
Tieteen avoimuus
Suomen Akatemia kiinnittää huomiota hakemusten arvioinnissa ja päätöksenteossa avoimen tieteen tavoitteisiin. Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate. Se parantaa tutkimuksen laatua muun muassa edistämällä tutkimustulosten toistettavuutta ja kriittistä arviointia. Se edistää tutkimuksen vaikuttavuutta mm. parantamalla tutkimustiedon ja -aineistojen saatavuutta ja sitä kautta myös aineistojen tehokkaampaa käyttöä. Akatemia on julkaisujen avointa saatavuutta edistävän rahoittajayhteisö cOAlition S:n jäsen ja edistää sen tavoitteita rahoittajien ja muiden toimijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä.
Akatemia edellyttää rahoittamiltaan hankkeilta sitoutumista tutkimustuloksistaan kertovien julkaisujen avoimeen saatavuuteen sekä hankkeen tuottamien tutkimusaineistojen avaamiseen. Aineistoilla voi kuitenkin perustelluista syistä olla erilaisia avoimuuden asteita vaihdellen kaikille täysin avoimesta salassa pidettävään.
Hakemuksen tutkimussuunnitelmassa hakijaa pyydetään jättämään julkaisusuunnitelma, joka ottaa huomioon Akatemian edellytyksen avoimen julkaisujen saatavuuden toteuttamisesta. Avoimuuden edellytys koskee erityisesti vertaisarvioituja artikkeleita, mutta Akatemia kannustaa avoimuuteen kaikessa julkaisutoiminnassa.
Akatemialle tehtävään hakemukseen tulee sisältyä tutkimushankkeen (tai tutkimusinfrastruktuurihankkeen) aineistonhallintasuunnitelma. Aineistonhallintasuunnitelma liitetään hakemukseen erillisenä liitteenä. Lisätietoa Akatemian avoimen tieteen periaatteista ja tavoitteista.
Milloin hakemusta ei käsitellä tai arvioida
Hakemusta ei käsitellä (jätetään tutkimatta), jos hakija tai hakemus ei täytä haulle asetettuja pätevyys- tai muita keskeisiä vaatimuksia tai jos muutoin ei ole edellytyksiä asian käsittelyyn. Tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi myöhästynyt hakemus, suorituspaikka ei anna sitoumusta hakemukselle tai Suomen Akatemiasta rahoitusta hakevan tutkijan on kolmen edellisen vuoden aikana todettu syyllistyneen tutkimusvilppiin. Hakemusten tutkimatta jättämispäätökset tekee tutkimusasioista vastaava ylijohtaja.
Toimikunta tai muu luottamuselin voi tehdä päätöksen ja jättää hakemuksen arvioimatta ja rahoittamatta tiedepoliittisiin syihin perustuen, tai jos on ilmeistä, ettei hakija jostain muusta syystä voi saada rahoitusta jätetyn hakemuksen perusteella.
Muita kuin edellä mainittuja syitä tutkimatta tai arvioimatta jättämiselle ovat esimerkiksi:
- hakemus on yhden täydennyspyynnön jälkeen olennaisilta osin puutteellinen
- hakemus kohdistuu tarkoitukseen, jota varten Akatemialla ei ole rahoitusmuotoa
- hakemus ei kuulu asianomaiseen hakuun
- akatemiaohjelmahakuun jätetty hakemus ei kuulu ohjelman piiriin
- hakija on jättänyt samassa haussa useamman kuin yhden hakemuksen, joka koskee jotain tai joitain seuraavista rahoitusmuodoista: akatemiatutkijan tehtävä, tutkijatohtorin tehtävä, akatemiahanke tai kliinisen tutkijan tehtävä; tällöin hakemuksista ensin saapunut arvioidaan
- hakija ei ole raportoinut ohjeiden mukaisesti Akatemian rahoituksella meneillään olevasta tai päättyneestä tutkimushankkeesta
- Suomen Akatemian hallituksen, tieteellisen toimikunnan sekä strategisen tutkimuksen neuvoston jäsen hakee Akatemian tutkimusrahoitusta toimikautensa aikana
- akatemiaohjelmarahoituksen hakija, joka on osallistunut ohjelman suunnitteluun tavalla, joka tuottaa hänelle kilpailuetua muihin hakijoihin nähden. Tässä asemassa ovat esimerkiksi akatemiaohjelman valmistelu- ja johtoryhmän jäsenet ja pysyvät asiantuntijat.
- jokin muu hakuilmoituksessa mainittu rajoite.
