Olen aloittanut Strategisen tutkimuksen vastuualueen johtajana vuoden alussa. Ensimmäiset viikot ovat olleet työntäyteisiä, hauskoja, avartavia ja toki hiukan uuvuttaviakin – positiivisessa mielessä kuitenkin. Olen vaikuttunut henkilöstön asiantuntijuudesta, sitoutuneisuudesta ja yhteen hiileen puhaltamisen hengestä. Jokainen tekee työtä suurella sydämellä ja omaa persoonallisuuttaan hyödyntäen. Täällä on positiivista pöhinää ja tekemisen meininkiä!        

Hain strategisen tutkimuksen vastuualueen johtajaksi, koska tutkimustiedon käytettävyys ja sovellettavuus aikamme yhteiskunnallisten haasteiden ja sotkuisten ongelmien ratkaisemisessa ovat minulle tärkeitä ja motivoivia teemoja. On myös erittäin kiinnostavaa päästä tutustumaan Suomen suurimman tutkimusrahoittajan toimintaan sisältä päin. Olen itsekin aikanani nauttinut Suomen Akatemialta saatua rahoitusta ja aiemmista työpaikoistani käsin olen tehnyt Akatemian kanssa yhteistyötä mm. osallistumalla yhteisrahoitteisen ohjelmatoiminnan ohjaamiseen ja tutkijoiden mentorointipilotin toteuttamiseen.

Taustaltani olen ekologi ja ympäristötieteilijä. Jyväskylän yliopistossa tekemäni väitöskirja käsitteli uhanalaisiin luontotyyppeihin lukeutuvien perinnebiotooppien tilaa ja niille tyypillisen kasvilajiston selviytymistä korvaavissa elinympäristöissä. Väittelyn jälkeen siirryin Helsingin yliopistoon, jossa laajensin tarkastelunäkökulmaani luonnonsuojelupolitiikkaan: miten vapaaehtoiseen luonnonsuojeluun kannustavat keinot toimivat ja millä tavalla kansalliset metsiensuojelu- tai hakkuuratkaisut vaikuttavat metsien käsittelyyn yli valtioiden rajojen. Saatuani mahdollisuuden hoitaa vuoden verran Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVIn (nykyisen Kestävyystieteen instituutti HELSUSin edeltäjä) tutkimuskoordinaattorin tehtävää huomasin viihtyväni tutkimuksen teon mahdollistajan ja suurempien kokonaisuuksien suunnittelijan roolissa. Tämän herättelevän kokemuksen jälkeen pääsin maamme merkittävimpiin yksityisiin ympäristötutkimuksen rahoittajiin kuuluvan Maj ja Tor Nesslingin Säätiön tutkimuspäällikön tehtävään. Nesslingin Säätiön aikanani perustin yhdessä ympäristötutkimuksesta ja tutkimusviestinnästä kiinnostuneiden kollegoideni kanssa Ympäristötiedon foorumin, josta on kehittynyt tunnustettu tutkimustiedon välittäjä ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistäjä.

Apurahasäätiöiden maailmaan olen päässyt tutustumaan muutenkin monipuolisesti, sillä olen myös palvellut nykyisin nimellä Säätiöt ja rahastot ry tunnetun säätiöiden yhteistyöjärjestön hallituksen jäsenenä ja myöhemmin vt. toimitusjohtajanakin. Ennen strategisen tutkimuksen vastuualueelle tuloani työskentelin tiedeakatemioiden yhteistyöelimen Suomen Tiedeakatemiat sihteeristön johdossa. Tiedeakatemiat ovat ansioituneita tutkijoita jäsenikseen kutsuvia yksityisiä yhdistyksiä, jotka tukevat tiedettä ja tutkimuspohjaista päätöksentekoa mm. tapahtuma-, apuraha- ja julkaisutoiminnoillaan. Keskeisiin tehtäviini Suomen Tiedeakatemiain palveluksessa kuului kansainvälisten tiedejärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö, merkittävimpinä kumppaneina esim. International Science Council ISC ja European Academies’ Science Advisory Council EASAC. Kaikilla järjestöillä on omat painotuksensa, mutta niitä yhdistää tavoite saattaa tiede palvelemaan ihmiskuntaa ja maailmaa.

Tätä taustaa vasten strategisen tutkimuksen vastuualue tuntuu minulle juuri oikealta työpaikalta. Strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin perusteisiin on kirjattu, että tavoitteena on rahoittaa ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, jolla etsitään ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. Arvostan suuresti myös avointa ja osallistavaa tapaa, jolla rahoitettavaksi avattavien ohjelmien teemoja valmistellaan. Strategisen tutkimuksen neuvosto esittää teemoja valtioneuvoston päätettäväksi perusteellisen ja monipuolisen kuulemis- ja valmisteluprosessin jälkeen, johon osallistuu niin tutkijoita kuin virkamiehiä ja muitakin asiantuntijoita. Näin pyritään varmistamaan, että valittavilla teemoilla on sellaista yhteiskunnallista relevanssia ja tieteellistä uutuusarvoa, joiden avulla yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa voidaan aidosti kuljettaa eteenpäin. Itse uskon pystyväni vahvistamaan strategisen tutkimuksen ja muun yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta entisestään monipuolisten verkostojeni ja luottamustehtävieni avulla. Suomen Unesco-toimikunnan jäsenenä olen tietoinen koko maailmaa yhdistävistä koulutus-, tiede- ja kulttuuritavoitteista ja vaikuttamismahdollisuuksista. Lisäksi toimin Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkaksen hallituksessa, jonka kautta olen halukas kehittämään strategisen tutkimuksen ja eduskunnan välistä vuoropuhelua. Odotan innolla kaikkia mahdollisuuksia lisätä tutkimustiedon käyttöä yhteiseksi hyväksi.