STN:n Demokratiakorjaamolla keskusteltiin tutkitusta tiedosta, politiikasta ja tiedekritiikin haasteista
Jo seitsemättä kertaa järjestetyllä strategisen tutkimuksen ohjelmien Demokratiakorjaamolla keskusteltiin 18.9.2025 tieteen vapaudesta ja asiantuntijuuden kriisistä.
Nykykeskustelussa tieteen vapautta ja tutkijoiden osaamista kyseenalaistetaan yhä useammin sekä populaareissa keskusteluissa että politiikassa. Tutkijoiden ammatillista integriteettiä epäillään, ja erityisesti ilmastoon, tasa-arvoon tai siirtolaisuuteen liittyvät aiheet leimataan helposti poliittisiksi. Tutkimus nähdään usein ideologisena, ja tiedon epävarmuutta käytetään perusteluna tieteen arvon vähättelylle.
Samalla maallikkotieto ja arkikokemukset ovat nousseet uudella tavalla tieteellisen tiedon rinnalle tiedon lähteeksi ja toisinaan myös haastajiksi. Ihmisten henkilökohtaiset havainnot, sosiaalisen median tulkinnat ja populistiset viestit ohittavat usein tutkittuun tietoon perustuvan ymmärryksen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja sukupuolentutkimuksen kaltaisista teemoista tulee näin helposti poliittisia kiistakapuloita, vaikka ne perustuisivat vahvaan tutkimusnäyttöön. Tällainen kehitys korostaa tarvetta kriittiselle tiedon- ja medialukutaidolle.
Tutkijoiden asema julkisuudessa on usein ristiriitainen. Heiltä odotetaan aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta samalla näkyvyys altistaa heidät myös hyökkäyksille ja vääristelylle, jonka kohteeksi joutuvat erityisesti naiset ja vähemmistöt. Myös tutkimusrahoituksen jakautumista ja yliopistojen roolia arvostellaan usein virheellisin tai puutteellisin perustein, mikä heikentää luottamusta tieteeseen.
Poliittisessa päätöksenteossa tutkimustietoa ei aina hyödynnetä, vaikka tietoa ja ratkaisuja olisi tarjolla. Taloudelliset intressit ja lobbareiden vaikutus nousevat toisinaan merkittävimmiksi kuin tutkittu tieto. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja virkamiesten mahdollisuus hyödyntää tieteellisiä näkökulmia päätösvalmistelussa ovat keskeisiä elementtejä yhteiskunnallisen luottamuksen rakentamisessa.
Tiedeviestintä kohtaa uudenlaisia haasteita nykyisessä viihteellistyneessä ja huomiotalouden kyllästämässä maailmassa. Tutkijat saattavat joutua kilpailemaan huomiosta ja pohtimaan, tulisiko heidän olla myös vaikuttajia tai aktivisteja. Tiedon välittäminen vaatii uusia muotoja ja oivaltavaa viestintää sosiaalisen median alustoilla.
Monessa mielessä kyse on arvoista ja vallasta: siitä, kenen tietoa pidetään luotettavana ja mitä asioita pidetään yhteiskunnallisesti merkittävinä. Tiede ei ole yksimielistä, mutta sen tehtävä on tarjota laajamittaista ymmärrystä maailmasta ja avata uusia, vielä täysin ajattelemattomissa olevia näkökulmia. Tämän mahdollistamiseksi tieteen vapaus on ensisijaisen tärkeää. Tutkijoiden on pysyttävä kriittisinä ja rohkeina löytäen samalla uusia tapoja tehdä tieteestä ymmärrettävää ja merkityksellistä ihmisten arjessa.
STN:n Demokratiakorjaamo
Nyky-yhteiskunnassa demokratiaa uhataan monelta taholta: polarisaatio jakaa kansalaisia toisiaan vastustaviin blokkeihin, popularistiset valtionjohtajat purkavat kansainvälisten sopimusten sidoksia ja luovat maailmanpoliittista myllerrystä, tekoäly haastaa käsityksiämme tiedon luotettavuudesta ja autoritaarisen ajattelun kannatus lisääntyy maailmassa globaalisti: onko demokratia siis kriisissä? Mitkä kehityskulut rapauttavat kansalaisten tukea demokratialle ja mitkä vahvistavat demokraattisen ajattelun kannatusta sekä demokraattista osallistumista ja osallisuuden kokemusta? Mikä rooli tieteellä ja tutkimuksella on demokratian kriisissä?
Demokratiakorjaamo on strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmien yhteinen tapahtuma, jossa esitellään uusinta tutkimusta ja keskustellaan näkökulmista suomalaisen demokratian kehittämiseksi. Yhteiskunnallista keskustelua ja työpajoja sisältävissä tilaisuuksissa pohditaan kriittisesti demokratian tilaa nyky-Suomessa ja laajemmin maailmassa. Kaikille avoimiin tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki suomalaisen demokratian tilasta ja kehittämisestä kiinnostuneet.
