Strategisella tutkimuksella tarkoitetaan yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa tiedettä, jolla etsitään ratkaisuja konkreettisiin ongelmiin. Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on rahoittanut erilaisia tutkimushankkeita vuodesta 2015 lähtien. Kukin tutkimushanke kuuluu osaksi laajempaa ohjelmaa, jolla on oma teemansa. Eri ohjelmia on 11 ja jokaisen ohjelman alle kuuluu 2–6 tutkimushanketta, joilla on ohjelman teemaan oma lähestymistapansa ja kysymyksenasettelunsa. Tehtävä saattaa kuulostaa aluksi haastavalta. Mitä tutkimushankkeet siis tarkalleen ottaen tutkivat? Minkälaista on strateginen tutkimus konkreettisesti?

Uudet teknologiat ovat vahvasti läsnä ”Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot” ohjelman alla toimivissa hankkeissa, joiden tutkimusaiheita ovat muun muassa robotiikka, 3D-mallinnus, energiajärjestelmät ja teollisuuden digitalisaatio.  Keskenään selvästi eniten yhteisiä piirteitä on ”Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi” sekä ”Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä” ohjelmien hankkeilla, joista monet tutkivat biotaloutta ja metsänhoitoa, etsivät uusia proteiininlähteitä tai tutkivat vesistöjä. Yhtäläisyydet ”Teknologiamurrokset” ohjelman joihinkin hankkeisiin ovat myös ilmeisiä, erityisesti energiaan ja teollisuuteen keskittyvien hankkeiden kohdalla.

STN ei kuitenkaan rahoita ainoastaan teknologia- tai ympäristöpainotteisia hankkeita. Vuonna 2015 alkaneen ”Tasa-arvoinen yhteiskunta” ohjelman piiriin kuuluvat hankkeet pureutuvat esimerkiksi, lastenhoitoon, nuorten syrjäytymiseen ja tulevaisuuden työelämään. Työelämään keskittyy erityisesti ”Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat” ohjelman hankkeet, jotka lähestyvät aihetta alustatalouden, ammattirakenteen muutoksen ja koulutuksen kautta. Työelämää koskettaa myös ”Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat” ohjelmaan kuuluva hanke, jossa tutkitaan terveyden edistämistä työpaikoilla. Muut ohjelmaan kuuluvat hankkeet tutkivat puolestaan muun muassa diabetesta sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä.

Kokonaisvaltainen lähestyminen turvallisuuteen korostuu ”Turvallisuus verkottuneessa maailmassa” ohjelman kahdessa hankkeessa, mistä johtuen niillä on yhteisiä intressejä esimerkiksi energiajärjestelmiä tutkivien hankkeiden kanssa. ”Kaupungistuva yhteiskunta” ohjelman hankkeet puolestaan keskittyvät taas nimensä mukaisesti kaupungistumiseen monine eri ulottuvuuksineen, muun muassa maahanmuuton, mobiliteetin ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Tähän ohjelmaan kuuluvilla hankkeilla on samanlaisia tutkimuskohteita, kuin ”Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus” ohjelman hankkeilla, joissa tutkitaan kuplautumista, päätöksentekoon osallistumista, sekä ympäristöpäätöksentekoa.

Kuten erilaisista tutkimuskohteista voi ymmärtää, strateginen tutkimus ei siis rajoitu vain muutamaan tieteenalaan tai tutkimuskohteeseen. Jokaista strategisen tutkimuksen hanketta on mahdotonta kuvailla tämän mittaisessa blogitekstissä niiden lukumäärän, laaja-alaisuuden ja monitieteisen lähestymistavan vuoksi. Lähestulkoon jokainen hanke tutkii jollain tavalla globaalien megatrendien ja suurten kansainvälisten kehityskulkujen vaikutusta Suomeen, eikä olisi siten lainkaan yllättävää, että joidenkin hankkeiden tulokset tulisivat noteeratuiksi muualla maailmassa. Resurssitehokkuus, kiertotalous ja ylipäänsä kestävä kehitys korostuvat monissa hankkeissa, kuten myös ilmastonmuutoksen vaikutus. Monilla hankkeilla tulee myös olemaan merkittävä potentiaali liiketoiminnassa hyödyntämiseen. Ennen kaikkea hankkeet tulevat tarjoamaan merkittävää tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi ja niiden mahdollisuus yhteiskunnallinen vaikuttavuuteen on siten huomattava.

Lopullinen arvio tutkimushankkeiden vaikuttavuudesta saadaan kuitenkin vasta lähivuosina, kun ensimmäisen STN:n rahoituskauden hankkeet tulevat päätökseensä. Tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, minkälaisiin tuloksiin eri hankkeet päätyvät ja miten tulokset otetaan vastaan. Joku voikin perustellusti kysyä, onko strateginen tutkimus liian hidasta vastatakseen nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin? Itse uskon, että monitieteisen lähestymistavan ja eri alojen asiantuntijoista koostuvan rakenteen vuoksi hankkeet ovat tarpeeksi ketteriä pysyäkseen maailman muutoksen perässä. Toisaalta tuskin suuriin kysymyksiin olisikaan nopeita ratkaisuja tarjolla.  

Kirjoittaja:

Tapani Tamminen on strategisen tutkimuksen yksikön harjoittelija.

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.