Liiketoimintamalli määrittää, miten arvoa luodaan ja jaetaan.

Alustajätit luovat arvoa yhdistämällä toimijoita toisiinsa (kuten LinkedIn), luomalla vaihdannan kannustejärjestelmiä (esim. AirBnB), ja optimoimalla alustaratkaisuihin perustuvaa toimintaa (esim. Uber).

Alustayritykset myöntävät julkisesti, että osaaminen ja resurssit sijaitsevat yhteisöissä, eivät alustoissa. Tässä mielessä ne käyttävät hyväkseen yhdistelemiään toimijoita. Nämä suostuvat tähän, koska alustat hyödyttävät niitä resurssien löytämisessä ja käyttämisessä. 

Alustajätit ovat saaneet keskeisen aseman arvonluonnissa. Siten niillä on paljon valtaa ja ne voivat paljolti sanella, miten syntynyt arvo jaetaan.

Suuret alustat parantavat suomalaisten yritysten tuottavuutta. Samalla ne antavat mahdollisuuksia kehittää alustoja yhdisteleviä innovaatioita. Mutta harva suomalainen yritys toistaiseksi uskoo, että täältä voi syntyä globaalisti merkittäviä alustoja.

Toimimmeko siis arvon jakamisen suhteen jatkossa amerikkalaisilla ja kiinalaisilla säännöillä?

**

Vallalla oleva alustatalouden malli ei välttämättä kuitenkaan ole ainut vaihtoehto. Resurssien löytäminen, vaihdanta ja käytön optimointi voi onnistua myös toisin.

Tutkimusalueemme yksi kiinnostavimmista haaroista tarkastelee itseohjautuvia, hajautettuja alustoja. Näissä toimijat organisoituvat ilman, että valta keskittyy keskustoimijalle.

Malli hajautetuille alustoille on haettu luonnon parvista (swarms). Sitä on sovellettu eniten voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä esimerkiksi avoimen lähdekoodin sovelluskehityksessä ja kolmannella sektorilla.

Tähänastisissa ”parviliiketoimintamalleissa” on kuitenkin ollut puutteita arvon jakamisessa. Ei ole voitu luotettavasti sopia, miten investoinneista syntyvät hyödyt jaetaan. On oltu hyviä innovoimaan, mutta huonoja tekemään rahaa.

Tämä kuitenkin saattaa olla muuttumassa. 

Jo nyt on kehitetty esimerkiksi hajautettuja pilvitallennuspalveluita, joissa levytila- tai tietoliikennekapasiteettia voi vuokrata turvallisesti toisten käyttöön, kerryttää näin omalle käyttäjätililleen mitattavaa arvoa, ja myymällä tätä arvoa edelleen. Vaihdannan taloudellisia ehtoja ei sanele keskustoimija.

Provenance.org puolestaan tarjoaa pääsyn tietoihin mm. elintarvikkeiden elinkaaren ajalta. Elinkaaren eri toimijat voivat kartuttaa näitä tietoja ja hyödyntää niitä. Provenance ei halua omistaa dataa. Sen sijaan se haluaa luoda hajautetun tietovaihdantamallin läpinäkyville toimitusketjuille.

Näissä parissa esimerkissä voittojen jakamisesta ei päätä mikään yksittäinen toimija. Arvo jaetaan käytön ja tehdyn työn suhteessa: kyseessä on eräänlainen peli-innovaatio. Yhdessä hyväksytyt säännöt ja teknologia takaavat, että kannattaa taloudellisestikin olla tuottelias ja panostaa.

**

Esimerkit soveltavat lohkoketjuteknologiaa. Valitettavan usein lohkoketjukeskustelu ajautuu Bitcoinin anonymiteetin mahdollistaman harmaan talouden uhkakuviin. Silti lähes kymmenvuotias Bitcoin ei ole aihepiirimme kannalta relevantein lohkoketjujen ilmentymä.

Tulevaisuuden kannalta tärkeätä on, että lohkoketjut mahdollistavat yhteiskunnallisesti merkittäviä hajautettuja palveluita, vaikkapa vertaistaksin ilman Uberia ja pilvipalvelut ilman Dropboxia.

Valtapeleissä Suomen mahdollisuudet ovat rajatut. Mittakaavaetujen sijasta vahvuutenamme on, että pystymme neuvottelemaan ja sopimaan epävarmoista asioista. Lohkoketjuratkaisujen rakentaminen edellyttää juurikin tällaista pelisääntöjen linjaamista. Siten suomalaisyrityksillä voi olla paljon potentiaalia hajautettujen alustojen pääkehittäjinä ja pelisuunnittelijoina.

Meihin suomalaisiin luotetaan. On harhaa luulla, että lohkoketjuteknologiassa ei tarvitsisi luottaa kehenkään. Totta kai tarvitsee: nimittäin teknologiainfrastruktuuriin, sen pääkehittäjiin ja toiminnan varmentajiin.

**

Lohkoketjuperustaiset liiketoimintamallit eivät tietenkään ole Suomen ainut vaihtoehto. Mutta mielestämme ne tarjoavat alustatalouskeskusteluun tähdellisen haaran.

**

Kirjoittajat: Kirjoittajat tutkivat ja opettavat alustoihin ja lohkoketjuihin pohjautuvia liiketoimintamalleja Aalto-yliopistossa. Ville Eloranta toimii strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Platform Value Now -tutkimusohjelmassa tutkijatohtorina, ja yhdistää vajaan parinkymmenen vuoden palvelusuunnittelukokemustaan alustatutkimukseen. Esko Hakanen viimeistelee DIMECC:n Design for Value -ohjelmassa väitöskirjaansa, jossa yhdistetään materiaalitekniikan osaamista kiertotalousliiketoimintaan. Systeemianalyysin professori Ahti Salo on Platform Value Now -hankkeen johtaja. Lisätietoa kirjoittajista löydät Villen, Eskon ja Ahdin LinkedIn-profiileista. Tutkimuksesta voit lukea lisää ohjelman verkkosivuilta.

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.