Teemaluonnokset esitellään torstaina 28.5.2026 klo 13.00–14.15 järjestettävässä verkkolähetyksenä toteutettavassa julkisessa kuulemisessa. Tilaisuudessa osallistujat voivat kuulla tarkemmin ehdotusten sisällöstä, kommentoida luonnoksia ja antaa palautetta ennen kuin STN viimeistelee teema-aloitteen ja luovuttaa sen valtioneuvostolle. Tilaisuus on suomenkielinen, mutta kuulemisessa esiteltävät teema-aloiteluonnokset ovat saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Tilaisuudessa esitettävä materiaali tulee saataville myös englanniksi.

Tilaisuudesta ei julkaista tallennetta. Ilmoittautuminen viimeistään 28.5. klo 12.

Teemat vastaavat keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin

Valmistelluissa teemaluonnoksissa Yhteinen turvallisuus eriytyvässä maailmassa ja Tulevaisuuden strategiset resurssit painottuvat eri näkökulmista yhteiskunnan toimivuuden ja turvaamisen keskeiset edellytykset. Ensimmäinen teema keskittyy turvallisuuteen ja henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Tavoitteena on ymmärtää turvallisuuden kokemukseen vaikuttavia sosiaalisia, institutionaalisia ja kulttuurisia mekanismeja sekä tunnistaa keinoja vahvistaa yhteiskunnan kykyä toimia muutosten ja epävarmuuden keskellä.  

Toinen teema puolestaan keskittyy tulevaisuuden kannalta strategisesti merkittävien materiaalisten ja digitaalisten resurssien turvaamiseen ja vastuulliseen käyttöön. Strategisilla resursseilla tarkoitetaan tässä materiaaleja ja dataa, joiden saatavuus on välttämätöntä suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle ja joihin liittyy merkittäviä toimitusvarmuuteen, ympäristöön, hallintaan tai geopolitiikkaan liittyviä riskejä. 

Valmistelu vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Teema-aloitteen valmistelussa on oleellista tunnistaa ajankohtaiset yhteiskunnalliset haasteet, jotka ovat mittakaavaltaan merkittäviä ja laadultaan sellaisia, että niiden ratkaiseminen edellyttää monitieteistä ja vuorovaikutteista tutkimusotetta. Kuusivuotisten tutkimusohjelmien pitkä kesto vaatii teemoilta myös kaukokatseisuutta.

Neuvoston teemavalmistelua tukee monivaiheinen vuorovaikutteinen prosessi, jonka myötä teemojen työstöön saadaan laajalti mukaan erilaisia näkökulmia niin eri tieteenaloilta kuin yhteiskunnan osa-alueilta. Avoin vuorovaikutus ja sidosryhmiltä saatava palaute ovat arvokas osa teemavalmistelua. Sekä tieteen ajankohtaisia kysymyksiä että suomalaista yhteiskuntaa tuntevat sidosryhmät tukevat neuvostoa valmistelun eri vaiheissa ja auttavat neuvostoa tunnistamaan oleellisia tutkimustarpeita. Neuvosto hyödyntää valmistelutyössään myös ajankohtaisia ennakointikatsauksia.

Lisätietoa tilaisuudesta ja ilmoittautuminen

Mielen kansanterveys (MIND) -tutkimusohjelmaan saatiin 51 hakemusta ja Arktinen alue murroksessa (ARCTIC) -tutkimusohjelmaan 44 hakemusta.

Seuraavaksi arviointipaneelit arvioivat hakemusten tieteellisen laadun, yhteiskunnallisen relevanssin, vaikuttavuuden sekä sopivuuden ohjelmiin. Strategisen tutkimuksen neuvosto tekee päätöksen toiseen hakuvaiheeseen kutsuttavista hankkeista maaliskuun puolivälin jälkeen (alustavan aikataulun mukaan 16.3.).

Ohjelmajohtajahaku aukeaa maaliskuussa

Ohjelmien vaikuttavuuden vahvistamiseksi jokaiselle STN-ohjelmalle valitaan alallaan tunnustettu ja verkostoitunut osa-aikainen ohjelmajohtaja. Ohjelmajohtajat työskentelevät täyspäiväisesti omassa taustaorganisaatiossaan ja keskittyvät STN-ohjelman johtamistehtävään 40 prosenttia työajastaan. Tehtävänä on tukea ohjelmakokonaisuuden rakentumista sekä edistää hanke- ja ohjelmarajat ylittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Rahoitushaku avataan maaliskuun lopussa (alustavasti 25.3.). Lisätietoja ohjelmajohtajahausta julkaistaan strategisen tutkimuksen verkkosivuilla maaliskuun aikana.

Ohjelmat ovat:

• Arktinen alue murroksessa (ARCTIC)

• Mielen kansanterveys (MIND).

STN varautuu rahoittamaan kahdessa ohjelmahaussa yhteensä 9–10 hanketta noin 24 miljoonalla eurolla ensimmäisen kolmivuotiskauden osalta. Ohjelmiin valittavien hankkeiden etenemistä tarkastellaan ohjelmakauden puolivälissä, ja neuvosto päättää rahoituksen jatkamisesta välitarkastelun perusteella.

Ohjelmien rahoitushaut ovat kaksivaiheisia. Aiehaut avautuvat 18.11.2025 ja sulkeutuvat 21.1.2026. Aiehaut ovat avoimia kaikille hakukelpoisille hakijoille. Toiseen hakuvaiheeseen kutsuttavat hankkeet valitaan alustavan tiedon mukaan maaliskuussa 2026. STN tekee päätökset jatkoon kutsuttavista hankkeista ensimmäisen vaiheen aiehakemusten kansainvälisen vertaisarvioinnin perusteella.

Strategisen tutkimuksen rahoitus on tarkoitettu laajoille, monitieteisille ja usean eri organisaation yhdessä muodostamille tutkimushankkeille eli konsortioille, joiden toiminnassa korostuu jatkuva vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa. Strateginen tutkimus vahvistaa yhteiskunnallista ongelmanratkaisukykyä ja parantaa päätöksenteon tietopohjaa. STN odottaa valittavilta hankkeilta korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen lisäksi aktiivista, koko tutkimuksen elinkaaren kattavaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja käyttäjien kesken aina hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen. STN kannustaa hakijoita suunnittelemaan myös kansainvälistä yhteistyötä, jolla edistetään hankkeen tieteellistä tutkimusta ja ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan kannalta toimivimmista ratkaisuista. Konsortion rakennetta, kokoonpanoa ja toimintaa koskevat kuvaukset, ehdot ja tarkemmat hakuohjeet hakuilmoituksissa.

Ohjelmien hakuneuvonta-webinaari järjestetään 27.11.2025, 10:00–11:30. Webinaari on suomenkielinen, mutta kysymyksiä voi esittää tarvittaessa myös englanniksi. Ilmoittautumislinkki -Ilmoittautuminen päättyy 26.11.2025, klo 16.00.

Huomaa myös ministeriöiden omat yhteistyötilaisuudet 9.12. Linkki ilmoittautumiseen ja keskustelutilaisuuden ohjelmaan.

• Arktinen alue murroksessa
• Mielen kansanterveys

Teemoista avattavien ohjelmien läpileikkaavana painopisteenä on Suomi globaalina suunnannäyttäjänä.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa pitkäjänteistä ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Lisäksi tutkimus palvelee elinkeinoelämän uudistumista ja kilpailukykyä sekä työelämän ja julkisen sektorin kehittämistä.

STN:n puheenjohtajan Mikael Fogelholmin mukaan neuvosto valmistautuu avaamaan kummastakin teemasta kuusivuotisen tutkimusohjelman viime vuosien tapaan.

”Uudet teemat keskittyvät kahteen hyvin erilaiseen aiheeseen ja muodostavat yhdessä suomalaisen yhteiskunnan kannalta varsin merkittävän kokonaisuuden. Ensimmäisessä teemassa haastamme tutkijoita tarkastelemaan arktisella alueella meneillään olevia muutoksia ja niiden vaikutuksia esimerkiksi talouteen, luontoon ja alueen ihmisiin. Toisessa teemassa puolestaan tarkastellaan hyvän mielenterveyden rakentumista. Tavoitteena on löytää uusia ja vaikuttavia keinoja mielenterveyden edistämiseen. Kummassakin teemassa on samalla oleellista tavoitella sellaisia uusia ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka rakentavat Suomeen kansainvälisen tason asiantuntemusta. Laaja-alaisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi on oleellista, että tutkijat tarttuvat teemoihin tieteidenvälisellä otteella.”

Strategisen tutkimuksen rahoitus on tarkoitettu laajoille tutkimushankkeille eli konsortioille, joiden toiminnassa korostuu tieteidenvälisyys ja jatkuva vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa. Strategisella tutkimuksella vahvistetaan yhteiskunnallista ongelmanratkaisukykyä ja parannetaan päätöksenteon tietopohjaa. STN odottaa ohjelmiin valittavilta hankkeilta aktiivista, koko tutkimuksen elinkaaren kattavaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kesken, jotta korkeatasoinen tutkimustieto tavoittaa tiedon hyödyntäjät.

Hakuilmoitus ja -ohjeet julkaistaan alustavan tiedon mukaan marraskuun alkupuolella Suomen Akatemian verkkosivuilla, ja aiehaku on avoinna tammikuun 2026 puoliväliin.

Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa (SKILLS) -ohjelmassa myönnettiin rahoitus viidelle konsortiolle. Ohjelmassa tutkitaan keinoja ja edellytyksiä suomalaisen yhteiskunnan suotuisalle kehitykselle varmistamalla tekijöiden ja osaamisen riittävyys tulevaisuudessa. Ohjelman konsortioissa on edustettuna yhteensä 11 eri tutkimusalaa ja hankekokonaisuuksissa mukana 16 eri organisaatiota.

Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella (WELEC) -ohjelmassa myönnettiin rahoitus viidelle konsortiolle. Ohjelmassa keskitytään siihen, miten ja millä keinoin talous kehittyy suotuisasti ja rakentaa hyvinvoinnin perustaa muuttuvissa olosuhteissa. WELEC-ohjelman konsortioissa tehdään tutkimusta 15 eri tutkimusalalla ja mukana on yhteensä 17 eri organisaatiota.

”Ohjelmissa luodaan uusia ratkaisuja tulevaisuuden talouskasvun, kilpailukyvyn ja tuottavuuden sekä osaamisen ja työllisyyden tueksi. Rahoitettavissa hankkeissa keskitytään niin väestöennusteisiin, inhimillisen pääoman kestävään integroimiseen, uudenlaisin näkökulmin terveys- ja hoivapalveluihin kuin järjestelmätason muutoksiin ja jopa avaruustalouteen. Niissä korostuvat STN-ohjelmille ominainen tieteidenvälisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä ohjelmien läpileikkaavan painopisteen, tekoälyn myötä myös teknologiset innovaatiot”, kuvaa STN:n puheenjohtaja, professori Mikael Fogelholm.

STN valitsi samassa yhteydessä myös ohjelmajohtajat kummallekin ohjelmalle. WELEC-ohjelman johtajaksi valittiin, dosentti Mika Nieminen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä ja SKILLS-ohjelman johtajaksi, tutkimusjohtaja, Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta. Ohjelmajohtajat aloittavat tehtävissään samaan aikaan tutkimushankkeiden kanssa ja keskittyvät ohjelmien yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen. 

• Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät, YOUNG (2022–2028)

• Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella, SHIELD (2022–2028)

YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana jatkaa kehitysjohtaja Marjo Kurki Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä, ja SHIELD-ohjelman ohjelmajohtajana jatkaa dosentti Karoliina Snell Helsingin yliopistosta.

Pitkissä STN-ohjelmissa rahoitettavien konsortioiden kesto on lähtökohtaisesti kuusi vuotta, mutta rahoitus myönnetään kahdessa kolmen vuoden jaksossa. Toinen rahoituskausi myönnetään jatkorahoitushakemuksen ja väliraportissa esitettyjen tietojen perusteella.

Nyt jatkorahoituksen saaneet konsortiot aloittivat toimintansa lokakuussa 2022, ja jatkorahoitus myönnettiin syyskuuhun 2028 saakka. Kukin konsortio sai hakea toiselle kaudelle alkuperäisen suunnitelman mukaiseen työhön enintään 70 prosenttia ensimmäisen kauden myöntösummasta. Rahoitusta myönnettiin kahdessa ohjelmassa yhteensä 19,5 miljoonaa euroa, keskimäärin 2,1 miljoonaa euroa konsortiota kohti.

Strategisen tutkimuksen neuvosto oli tyytyväinen hankkeiden edistymiseen ja jatkorahoitushakemusten tasoon. Hankkeiden jatkokaudelta neuvosto odottaa hankkeilta sekä tieteellisen että sidosryhmätyön tulosten valmistumista.

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) esittelee maanantaina 26.5. klo 13.00–14.15 luonnokset seuraavien tutkimusohjelmiensa teemoiksi. Tänä vuonna neuvosto on valmistellut kahta teemaa, joiden aiheina ovat Arktinen alue murroksessa sekä Mielen kansanterveys. Vuoden 2026 strategisen tutkimuksen ohjelmien läpileikkaavaksi painopisteeksi on valmisteltu Suomi globaalina suunnannäyttäjänä.

Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa korkeatasoista tutkimusta, jonka avulla ratkotaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Strategisen tutkimuksen rahoitus on ohjelmamuotoista ja temaattista. STN:n erityisenä tehtävänä on valmistella vuosittain valtioneuvostolle aloite seuraavien tutkimusohjelmien teemoiksi. Nyt valmistellaan teemoja vuonna 2026 käynnistyville kuusivuotisille strategisen tutkimuksen ohjelmille.

Ilmoittaudu mukaan teemakuulemiseen

Teemaluonnokset esitellään maanantaina 26.5. klo 13 julkisessa kuulemisessa, jossa osallistujilla on mahdollisuus kommentoida luonnoksia vielä ennen kuin STN viimeistelee teema-aloitteen ja luovuttaa sen valtioneuvostolle.

Verkon välityksellä järjestettävässä tilaisuudessa tiedeyhteisön jäsenet, tutkimustiedon käyttäjät sekä muut teemoista kiinnostuneet voivat esittää kysymyksiä ja huomioita teemaluonnoksista neuvoston edustajille. Tilaisuuteen voi ilmoittautua 26.5. klo 12 mennessä tapahtumasivun kautta. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta osallistumisohjeineen julkaistaan strategisen tutkimuksen verkkosivuilla ennen tilaisuutta sekä lähetetään jo ilmoittautuneille osallistujille.

Avoin vuorovaikutus ja sidosryhmien palaute arvokkaita

Teema-aloitteen valmistelussa on oleellista tunnistaa ajankohtaiset yhteiskunnalliset haasteet, jotka ovat mittakaavaltaan merkittäviä ja laadultaan sellaisia, että niiden ratkaiseminen edellyttää monitieteistä ja vuorovaikutteista tutkimusotetta. Kuusivuotisten tutkimusohjelmien pitkä kesto vaatii teemoilta myös kaukokatseisuutta.

Neuvoston teemavalmistelua tukee monivaiheinen vuorovaikutteinen prosessi, jonka myötä teemojen työstöön saadaan laajalti mukaan erilaisia näkökulmia niin eri tieteenaloilta kuin yhteiskunnan osa-alueilta. Avoin vuorovaikutus ja sidosryhmiltä saatava palaute ovat arvokas osa teemavalmistelua. Sekä tieteen ajankohtaisia kysymyksiä että suomalaista yhteiskuntaa tuntevat sidosryhmät tukevat neuvostoa valmistelun eri vaiheissa ja auttavat neuvostoa tunnistamaan oleellisia tutkimustarpeita. Neuvosto hyödyntää valmistelutyössään myös ajankohtaisimpia ennakointikatsauksia.

Neuvosto toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi kuulemistilaisuuteen kommentoimaan teemaluonnoksia. Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä

Lisätietoja

Tutustu teema-aloiteluonnoksiin (pdf)

Lisätietoja strategisen tutkimuksen neuvoston teemavalmistelusta

Blogi: Strategisen tutkimuksen ohjelmien teemat rakennetaan yhteisvoimin tulevaa ennakoiden

Julkista teemakuulemistilaisuutta koskevat kysymykset: strateginentutkimus(at)aka.fi

Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa (SKILLS) -ohjelmaan tuli 34 hakemusta, ja varsinaiseen hakuun kutsun saa 15 hanketta. Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella (WELEC) -ohjelmaan hakemuksia tuli 21, joista 13 kutsutaan toiseen vaiheiseen.

Yhteiskunnallisesti merkittävät aiheet

Syksyllä 2025 aloittavien kuusivuotisten tutkimusohjelmien lähtökohtana on kaksi yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusteemaa. Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa -ohjelma tarkastelee keinoja ja edellytyksiä varmistaa tekijöiden ja osaamisen riittävyys tulevaisuudessa. Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella -ohjelma keskittyy siihen, millä keinoin talous kehittyy ja rakentaa yhteiskuntamme hyvinvoinnin perustaa.

Varsinaiseen hakuun kutsutut hakemukset arvioidaan kahdessa eri paneelissa, joista toinen keskittyy hakemusten tieteelliseen merkitykseen ja laatuun ja toinen niiden yhteiskunnalliseen relevanssiin sekä vaikuttavuuteen. Alustavan tiedon mukaan strategisen tutkimuksen neuvosto päättää ohjelmiin otettavista hankkeista syyskuussa.

STN hakee kumpaankin ohjelmaan myös osa-aikaista ohjelmajohtajaa, jonka tehtävänä on tukea ohjelmakokonaisuuden rakentumista sekä edistää hanke- ja ohjelmarajat ylittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisätietoja ohjelmajohtajahausta julkaistaan maaliskuun aikana strategisen tutkimuksen verkkosivuilla. Ohjelmajohtajan tehtävää koskeva rahoitushaku avataan 18. maaliskuuta.

34 hakemusta Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa (SKILLS) -tutkimusohjelmaan

21 hakemusta Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella (WELEC) -tutkimusohjelmaan

Seuraavaksi arviointipaneelit arvioivat hakemusten tieteellisen laadun, yhteiskunnallisen relevanssin, vaikuttavuuden sekä sopivuuden ohjelmiin. Strategisen tutkimuksen neuvosto tekee päätöksen toiseen hakuvaiheeseen kutsuttavista hankkeista alustavan aikataulun mukaan maaliskuussa.

STN rahoittaa kummallekin ohjelmalle osa-aikaisen ohjelmajohtajan, jonka tehtävänä on tukea ohjelmakokonaisuuden rakentumista sekä edistää hanke- ja ohjelmarajat ylittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisätietoja ohjelmajohtajahausta julkaistaan maaliskuun aikana strategisen tutkimuksen verkkosivuilla, rahoitushaku avataan maaliskuussa.

Demokratian tulevaisuus (DEMOC) -ohjelmassa myönnettiin rahoitus viidelle konsortiolle. Ohjelmassa keskitytään demokratian nykyisiin ja tuleviin haasteisiin Suomessa ja kansainvälisesti. Ohjelman konsortioissa on edustettuna yhteensä 14 eri tutkimusalaa ja hankekokonaisuuksissa mukana 15 organisaatiota.

Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä (WAWE) -ohjelmassa myönnettiin rahoitus viidelle konsortiolle. Ohjelmassa keskitytään veteen ja vesivaroihin yhteiskunnallisena kysymyksenä kansallisesti ja globaalisti. Suomessa on merkittävää vesiosaamista, joka luo vahvan perustan veteen liittyvien uusien ratkaisujen kehittämiselle. WAWE-ohjelman konsortioissa tehdään tutkimusta 13 eri tutkimusalalla ja mukana on yhteensä 17 eri organisaatiota.

STN valitsi rahoitettavien hankkeiden yhteydessä myös ohjelmajohtajat. WAWE-ohjelman johtajaksi valittiin ohjelmajohtaja, erikoistutkija Meri Kallasvuo Luonnonvarakeskuksesta ja DEMOC-ohjelman johtajaksi tutkija, VTT Heidi Härkönen Helsingin yliopistosta.

”Saimme WAWE-ohjelmaan erittäin monitieteisiä, veteen liittyvää turvallisuutta, hyvinvointia ja rauhaa moniulotteisesti tutkivia hankkeita. DEMOC-ohjelman osalta tutkimusyhteisöllä oli tavallista lyhyempi valmistautumisaika, mutta saimme siitä huolimatta erinomaisista hakemuksista koostuvan, erittäin ajankohtaisen, demokratian tulevaisuuden kehityssuuntiin pureutuvan ohjelman. Pääsimme myös valitsemaan uudet ohjelmajohtajat huippuosaajien joukosta”, kertoo strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Anu Kaukovirta.

Kiitämme lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita uusista teemaideoista sekä niiden edelleen kehittämiseksi käydystä rakentavasta keskustelusta. Aktiivinen osallistuminen prosessiin tukee laadukkaiden teemaehdotusten valmistelua, ja ideoiden puntarointi monista eri näkökulmista auttaa syventämään ja rikastamaan niitä.

Kaikki ehdotukset ja kommentit käydään läpi osana STN:n teemavalmistelua. Teemojen työstäminen jatkuu seuraavaksi neuvoston voimin sekä alkuvuodesta 2025 sidosryhmätyöpajalla. Lisäksi neuvosto järjestää toukokuussa 2025 jo perinteeksi muodostuneen avoimen teemakuulemistilaisuuden, jossa kiinnostuneilla on mahdollisuus kuulla neuvoston näkemyksiä teemaluonnoksen elementeistä ja kommentoida teemaehdotusluonnoksia. Tilaisuuden jälkeen STN tekee päätöksen teema-aloitteesta, joka luovutetaan valtioneuvostolle. Valtioneuvoston teemapäätöksen perusteella STN valmistelee syksyllä 2025 strategisen tutkimuksen vuonna 2026 käynnistyvät ohjelmat sekä niiden rahoitushaut.

Ohjelmat ovat:

• Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella
• Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa

STN varautuu rahoittamaan kahdessa ohjelmahaussa yhteensä 9–10 hanketta noin 28 miljoonalla eurolla ensimmäisen kolmivuotiskauden osalta. Näihin ohjelmiin valittavien hankkeiden etenemistä tarkastellaan ohjelmakauden puolivälissä, ja neuvosto päättää rahoituksen jatkamisesta välitarkastelun perusteella.

Ohjelmien rahoitushaut ovat kaksivaiheisia. Aiehaut avautuvat 5.11.2024 ja sulkeutuvat 22.1.2025. Aiehaut ovat avoimia kaikille hakukelpoisille hakijoille. Toiseen hakuvaiheeseen kutsuttavat hankkeet valitaan alustavan tiedon mukaan maaliskuussa 2025. STN tekee päätökset jatkoon kutsuttavista hankkeista ensimmäisen vaiheen aiehakemusten kansainvälisen vertaisarvioinnin perusteella.

Strategisen tutkimuksen rahoitus on tarkoitettu laajoille, monitieteisille ja usean eri organisaation yhdessä muodostamille tutkimushankkeille eli konsortioille, joiden toiminnassa korostuu jatkuva vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa. Strateginen tutkimus vahvistaa yhteiskunnallista ongelmanratkaisukykyä ja parantaa päätöksenteon tietopohjaa. STN odottaa valittavilta hankkeilta korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen lisäksi aktiivista, koko tutkimuksen elinkaaren kattavaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja käyttäjien kesken aina hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen. STN kannustaa hakijoita suunnittelemaan myös kansainvälistä yhteistyötä, jolla edistetään hankkeen tieteellistä tutkimusta ja ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan kannalta toimivimmista ratkaisuista. Konsortion rakennetta, kokoonpanoa ja toimintaa koskevat kuvaukset, ehdot ja tarkemmat hakuohjeet ovat hakuilmoituksissa.

STN:n puheenjohtaja Anu Kaukovirta kannustaa hakijoita tieteenalarajat ylittävään ja vuorovaikutteiseen lähestymistapaan sekä yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa.

”Molemmat tämänvuotiset ohjelmat pureutuvat elinvoimaisen ja uudistuvan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen, mutta haastavat syventymään aiheeseen eri kulmista. Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella -ohjelma pohtii valtion kyvykkyyttä ylläpitää hyvinvointia. Tässä ajassa pelkästään luonnonvarat eivät enää määrittele valtion taloudellista menestystä. Keskiössä ovat kyvykkyys resurssien tehokkaaseen käyttöön, osaaminen ja oikeanlaiset globaalit verkostot. Näihin linkittyvät Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa -ohjelman keskeiset teemat eli niiden keinojen etsiminen, joilla varmistetaan tekijöiden ja osaamisen riittävyys tulevaisuudessa.”

”Lisäksi ohjelmien poikkileikkaavana teema, tekoäly – talouden uudistamisen ja osaamisen varmistamisen merkittävänä tukipilarina – vaatii myös kriittistä pohdintaa sen soveltamisen laajuudesta, aikajänteestä ja mahdollisista haastekohdista,” Kaukovirta jatkaa.

Ohjelmien hakuneuvonta-webinaari järjestetään torstaina 28.11. klo 10–11.30. Webinaari on suomenkielinen, mutta kysymyksiä voi esittää tarvittaessa myös englanniksi.

Webinaarin ilmoittautumislinkki

Huomaa myös ministeriöiden omat yhteistyötilaisuudet 3.12.: Linkki ilmoittautumiseen ja keskustelutilaisuuden ohjelmaan.

Teemakysely on avoinna 24.10.–14.11.2024.

Millainen on hyvä teema?

Kyselyllä pyritään tunnistamaan teemoja, jotka

• käsittelevät Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita
• edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta
• ovat horisontaalisia ja koskettavat laajasti yhteiskunnan eri osa-alueita palvellen niin työelämän ja julkisen sektorin kehittämistä kuin elinkeinoelämän uudistumista
• ovat riittävän erilaisia suhteessa aiempien vuosien teemoihin.

Lisäksi teemavalmistelussa tavoitellaan uusien, ennakoivien osaamis- ja tutkimusyhdistelmien kehittämistä sekä pitkäjänteisyyttä, joka kantaa koko kuuden vuoden ohjelmakauden loppuun saakka. Teemakyselyllä ei haeta yksittäisiä tutkimusaiheita vaan monitieteisiä kokonaisuuksia, jotka täyttävät edellä mainitut hyvän teeman tunnusmerkit. Teemoja ehdotettaessa on myös hyvä ottaa huomioon, millaisiin kysymyksiin pureutuvaa tutkimusta on jo rahoitettu käynnissä olevissa STN-ohjelmissa.

Teemavalmistelussa on kyse myös ennakoinnista. Tavoitteena on tunnistaa pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia yhteiskunnallisia tietotarpeita ja teemoja, joista tarvittaisiin uutta monitieteellistä ja vaikuttavaa tutkimusta paremman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Jätä ehdotuksesi 14.11. mennessä

STN pyytää jättämään ehdotuksia vuonna 2026 käynnistyvien strategisen tutkimuksen ohjelmien teemoiksi 14.11. mennessä Viima-kyselyalustan kautta.

Viima-kyselyalusta mahdollistaa omien ehdotusten jättämisen lisäksi myös muiden ehdotusten kommentoinnin ja niistä keskustelun. Parhaimmillaan keskustelun toivotaan johtavan tulevaisuuden haasteita tunnistaviin ehdotuksiin, jotka yhdistävät ennakkoluulottomasti erilaisia näkökulmia sekä tieteenaloja. Ehdotuksiin voi lisätä myös aihetunnisteita, mikä mahdollistaa jo alustalle jätettyjen ehdotusten tarkastelun aihepiireittäin.

STN hyödyntää nyt kerättäviä ehdotuksia tulevien ohjelmien teemavalmistelussa. Kerättyjä ehdotuksia voidaan käyttää myös STN:n ja Suomen Akatemian tulevien vuosien ohjelmasuunnittelussa. Kyselyaineisto säilytetään Suomen Akatemiassa mahdollista jatkokäyttöä varten. Suomen Akatemialla ja strategisen tutkimuksen neuvostolla on oikeus muokata ja/ tai poistaa ehdotuksia.

Kyselyyn osallistuminen edellyttää joko omien Viima-tunnusten luomista tai kirjautumista esimerkiksi LinkedIn- tai Google-tunnuksilla.

Teemakysely

Siirry teemakyselyyn

• Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella
• Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa

Teemoista avattavien ohjelmien läpileikkaava painopiste: tekoäly.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa pitkäjänteistä ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. Lisäksi tutkimus palvelee elinkeinoelämän uudistumista ja kilpailukykyä sekä työelämän ja julkisen sektorin kehittämistä.

STN:n puheenjohtaja Anu Kaukovirta kertoo, että neuvosto valmistautuu avaamaan kummastakin teemasta kuusivuotisen tutkimusohjelman viime vuosien tapaan.

”Tämän vuoden kaksi teemaa muodostavat suomalaisen yhteiskunnan kannalta varsin merkittävän kokonaisuuden, ja teemat hakevat eri suunnista ratkaisuja talouden ja työelämän haasteisiin.”

”Tulevaisuutemme hyvinvointi rakentuu Suomen kestävän talouden sekä vaurautta tuottavan työelämän päälle. Ensimmäisessä teemassa haastammekin tutkijoita etsimään uusia ja tehokkaita keinoja, joilla voidaan tukea talouden suotuisaa kehitystä ja siten hyvinvointia strategisen kilpailun aikakaudella. Toisessa teemassa puolestaan keskitytään työelämään: Miten varmistamme jo lähitulevaisuudessa, että meillä on monipuolista, muuntuvaa osaamista ja riittävästi työntekijöitä? Entä miten maahanmuutto nivoutuu näihin kysymyksiin? Molempien teemojen kannalta on lisäksi oleellista tarkastella sitä, minkälaista tukea tekoäly voi tuoda talouden ja työelämän haasteiden ratkaisemiseen”, Kaukovirta jatkaa.

Strategisen tutkimuksen rahoitus on tarkoitettu laajoille, monitieteisille tutkimushankkeille eli konsortioille, joiden toiminnassa korostuu jatkuva vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa. Strategisella tutkimuksella vahvistetaan yhteiskunnallista ongelmanratkaisukykyä ja parannetaan päätöksenteon tietopohjaa. STN odottaa ohjelmiin valittavilta hankkeilta aktiivista, koko tutkimuksen elinkaaren kattavaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kesken, jotta korkeatasoinen tutkimustieto tavoittaa tiedon hyödyntäjät.

”Tutkimuksen kohteena olevien yhteiskunnallisten haasteiden monimutkaisuuden vuoksi on myös ensiarvoisen tärkeää, että tieteentekijät tarttuvat teemoihin ennakkoluulottoman monitieteellisellä otteella”, Kaukovirta painottaa.

Hakuilmoitus ja -ohjeet julkaistaan alustavan tiedon mukaan marraskuun alussa Suomen Akatemian verkkosivuilla, ja aiehaku on avoinna tammikuun 2025 puoliväliin.

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on itsenäinen tiederahoittaja, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä ja jonka jäseninä on arvostettuja tieteen, tiedon hyödyntäjien ja elinkeinoelämän edustajia. Syksyllä 2024 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) perustamisesta.

Juhlavuoden käynnisti torstaina 13.6.2024 avoin tilaisuus, joka järjestettiin osana kansainvälistä Sustainability Research and Innovation -konferenssia Helsingissä sekä verkkolähetyksenä. Tilaisuuden teemana oli ”Transforming Society—How Strategic Research Impacts Thinking and Practices”. Tapahtuma tarjosi katsauksen STN-rahoituksen keskeisiin tuloksiin sekä niihin lukuisiin tapoihin, joilla monitieteinen strategisen tutkimus on jo tukenut suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja edistänyt korkeatasoisen tieteen vaikuttavuutta.

Aktiivista vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja hyödyntäjien välillä

Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen vaatii tutkimuksen lisäksi vaikuttavuuteen tähtäävää aktiivista vuorovaikutusta tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien välillä. Siksi strategisen tutkimuksen yksi erityispiirre on aktiivinen yhteistyö ja jatkuva vuoropuhelu tutkitun tiedon tuottajien ja käyttäjien, kuten päätöksentekijöiden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden, välillä.

Strategisella tutkimuksella on tuettu päätöksentekoa, lainvalmistelua sekä kansallisten ja kansainvälisten strategioiden valmistelua. Hankkeiden tuottaman tiedon onkin kiitetty muun muassa turvaavan päätöksenteon ja lainvalmistelun laatua.

Teemaprosessi kartoittaa yhteiskunnallisia haasteita

Yksi STN:n merkittävimmistä tehtävistä on tehdä valtioneuvostolle vuosittain teema-aloite. Vuorovaikutteisella teemaprosessilla varmistetaan, että STN:n rahoittama tutkimus käsittelee Suomen yhteiskunnan keskeisiä haasteita myös poliittisten päättäjien näkökulmasta. Teemavalmistelun keskiössä on sellaisten yhteiskunnallisten haasteiden ennakointi ja tunnistaminen, joiden ratkaiseminen edellyttää monitieteistä ja vuorovaikutteista tutkimusotetta.

Vuonna 2025 käynnistettäville, kuusivuotisille strategisen tutkimuksen ohjelmille strategisen tutkimuksen neuvosto ehdottaa valtioneuvostolle kahta teemaa: Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella sekä Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa. Tutkimusteemoja läpileikkaavaksi painopisteeksi ehdotetaan tekoälyä.

Strateginen tutkimus on vaikuttavaa monella mittarilla arvioituna

Strateginen tutkimus on ollut tieteellisesti erittäin vaikuttavaa, ja se on saanut selvästi enemmän huomiota kansainvälisessä tiedeyhteisössä kuin maailman ja Suomen tutkimus keskimäärin. Strategisen tutkimuksen julkaisujen saama huomio top 10 -indeksillä mitattuna on korkeampi (1,65) kuin maailman (1,00) ja Suomen (1,10) keskiarvo. Top 10 -indeksi kuvaa maailman eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tutkimusjulkaisujen suhteellista osuutta tietyllä tieteenalalla ja aikavälillä. Tulokset ilmenevät yhteistyössä CSC:n kanssa syksyllä 2023 toteutetusta bibliometrisestä analyysistä.

Ulkopuolisten arviointien mukaan STN:n rahoittama tutkimus on ollut myös yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Tätä havainnollistaa Strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin arviointi (TIETOVA), jossa tunnistetaan strategisen tutkimuksen edelläkävijyys muun muassa yhteiskehittämisessä. Strategisella tutkimuksella on ollut yhteiskunnallista vaikuttavuutta etenkin valtionhallinnon politiikkatoimien ja lakien valmistelun tukemisessa sekä tietopohjaisen päätöksenteon edistämisessä.

STN-rahoitteiset hankkeet ovat myös kotiuttaneet kiitettävästi EU-rahoitusta Suomeen jo rahoituskautensa aikana. Menestymistä kilpailluissa EU-rahoitushauissa on edesauttanut se, että STN-rahoitus on luonut uudenlaista tutkimuskulttuuria ja vahvistanut konsortio- ja vuorovaikutusosaamista. Ensimmäisten päättyneiden STN-ohjelmien Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH), Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) sekä Tasa-arvoinen yhteiskunta (EQUA) hankkeet saivat EU:lta rahoitusta yhteensä 56,2 M€.

Strategisen tutkimuksen rahoitusmalli on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Virossa Estonian Research Council on jo soveltanut STN:n toimintamallia, ja sitä on hyödynnetty myös Ruotsin tutkimusrahoituskokonaisuuden tarkastelussa.

Tutkittua tietoa, konkreettisia sovelluksia ja ajattelun herättelyä

STN-rahoituksen avulla on tuotettu konkreettisia, kestäviä ratkaisuja myös teollisuuden ja liike-elämän käyttöön. Lukuisien suositusten lisäksi STN-hankkeet ovat tuottaneet käytännön sovelluksia, kuten laskureita, ja sosiaalisia innovaatioita. Esimerkiksi Package-Heroes-hankkeessa kehitettiin uusia pakkausmateriaaleja ja CloseLoop-hanke loi perustan kansalliselle akkustrategialle ja akkuekosysteemille.

Tähän mennessä STN-ohjelmat ovat tuottaneet tietoa aina nuorten hyvinvoinnista terveyttä edistäviin ruokajärjestelmiin ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä energiaratkaisuihin osana oikeudenmukaista vihreää siirtymää. Tehdyn tutkimuksen myötä on kehittynyt uusi tutkijoiden sukupolvi, joka yhdistää työssään kunnianhimoisella tavalla tieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen.

Strategisen tutkimuksen avulla on kerätty arvokasta kokemusta uudenlaisten toimintamallien ja tiedonvälittämisen käytänteiden kehittämisestä tutkimuksen ja päätöksenteon välille. Tästä esimerkkinä on ollut tietokumppanuustoimintamalli, jolla on vahvistettu vuoropuhelua tutkijoiden ja tiedon käyttäjien välillä. Tietokumppanuudessa pitkän ja monialaisen yhteistyön lopputuloksena on syntynyt koottua tietoa yhdessä sovitusta aihepiiristä. Tuorein tietokooste ”Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva” julkaistiin maaliskuussa 2024 strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuus-yhteistyön tuloksena.

Strategisen tutkimuksen hankkeet ovat myös tehneet uudenlaista yhteistyötä taiteilijoiden ja taiteen tutkijoiden kanssa. Konferenssin yhteydessä tästä esimerkkinä nähtiin performanssi "Resilience", joka kuvasi kykyä selviytyä muuttuvissa olosuhteissa. Esitys oli syntynyt osana strategisen tutkimuksen Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä (ADAPT) -ohjelman ja Taideyliopiston välistä yhteistyötä.

Strategisen tutkimuksen seuraavat vuosikymmenet

Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Anu Kaukovirta totesi juhlavuoden aloitustilaisuudessa puheenvuorossaan, että lähtökohdat STN:n toiminnan seuraavalle vuosikymmenelle ovat erinomaiset. Vaikka strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentti on jo osoittautunut menestykselliseksi, neuvosto uskoo, että potentiaalia hyödynnettäväksi tulevina vuosina on vielä runsaasti. Esimerkiksi elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä on vielä mahdollista syventää ja hankkeissa syntyneen tiedon ja sovellusten käytön jatkuvuutta parantaa.

Strategisen tutkimuksen merkkivuosi tulee näkymään verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissamme esimerkiksi STN:n ensimmäistä vuosikymmentä sekä strategisen tutkimuksen vaikuttavuutta käsittelevien sisältöjen muodossa.

• Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella
• Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa

Tutkimusteemoja läpileikkaavaksi painopisteeksi ehdotetaan tekoälyä.

Teemaehdotuksissa keskitytään talouteen ja tulevaisuuden työelämään

Ensimmäisessä teemaehdotuksessa pureudutaan talouteen hyvinvoinnin perustana. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen vakaus sekä resilientit toimintamallit korostuvat strategisen kilpailun aikakaudella. Aineettoman pääoman merkitys kasvaa ja kilpailu luonnonvaroista kiristyy globaalisti. Talouden uudistamiseksi sekä tuottavuuden tueksi tarvitaan monitieteistä tutkimustietoa ja uusia ratkaisuja. Miten vahvistaa kilpailukykyä, houkutella investointeja sekä rakentaa kestävää ja lisäarvoa tuottavaa taloutta? Entä kuinka kehittää taloutta pitkäjänteisesti ja turvata hyvinvointipalvelut tuleville sukupolville?

Toisessa teemaehdotuksessa paneudutaan osaamisen ja työvoiman riittävyyteen tulevaisuuden Suomessa. Yhteiskunnan suotuisa kehitys Suomessa edellyttää monipuolista, muuntuvaa osaamista ja riittävää määrää työntekijöitä. Monia aloja vaivaa kasvava työvoima- ja osaamisvaje, jota väestön ikärakenteen muutosten arvioidaan lisäävän. Koulutus-, työvoima- ja maahanmuuttopolitiikka ovat avainasemassa osaamisen ja työvoiman riittävyyden turvaamisessa. Uudistumistarve koskettaa niin työmarkkinoita, koulutusjärjestelmää kuin elinkeinoelämää. STN näkee, että monitieteinen ja pitkäjänteinen tutkimus on oleellista osaamiseen, työvoiman riittävyyteen ja maahanmuuttoon liittyvien kompleksisten kysymysten ja haasteiden ratkaisemisessa.

Tekoäly määrittää ja uudistaa tulevaisuuden yhteiskuntaa ja toimintamallejamme

STN ehdottaa vuonna 2025 käynnistyvien kahden uuden ohjelman läpileikkaavaksi painopisteeksi tekoälyä. Tietojenkäsittelyteknologian kehitys ja tekoälyperusteiset ratkaisut tarjoavat niin talouden kuin tulevaisuuden työelämän kannalta mitä kiinnostavimpia mahdollisuuksia. Samalla algoritmisten päätöksentekojärjestelmien käyttöön liittyy myös merkittäviä riskejä ja monimutkaisia oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Painopistevalinnalla STN korostaa, miten oleellista on tarkastella kummankin teemaehdotuksen aihepiiriä käsittelevässä tutkimuksessa relevantteja tekoälypohjaisiin ratkaisuihin liittyviä mahdollisuuksia, haasteita ja avoimia kysymyksiä.

Strategisessa tutkimuksessa keskitytään monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin

Strategisen tutkimuksen avulla uudistetaan ja kehitetään suomalaista yhteiskuntaa pitkäjänteisesti sekä tuetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti. Yhteiskunnalliset haasteet ovat usein monimutkaisia ja vaativat yhteistyötä. Strategisen tutkimuksen keskeinen erityispiirre on tiivis vuorovaikutus eri alojen tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välillä. Strategisen tutkimuksen neuvosto toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Kukin strategisen tutkimuksen ohjelma perustuu tiettyyn teemaan. Valtioneuvostolle vuosittain tehtävän teema-aloitteen valmistelussa tunnistetaan Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää uutta, tieteenalarajat ylittäen tuotettua tutkimustietoa.

Vuorovaikutteisuus korostuu teematyöskentelyssä

Tiedeyhteisöllä ja tiedon hyödyntäjillä on avainrooli teemojen kehittämisessä. Tämänkertaisten teemojen valmistelu käynnistyi lokakuussa 2023 ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita luotaavalla avoimella verkkokyselyllä. Valikoituja teema-aihioita kehitettiin edelleen helmikuussa 2024 sidosryhmien kanssa. Sidosryhmäpalaute tuki neuvoston teemavalintaa ja valittujen teemojen jatkovalmistelua. Ennen aloitteen viimeistelyä ja luovutusta valtioneuvostolle teema- ja painopisteluonnoksista keskusteltiin 20.5.2024 STN:n järjestämässä julkisessa kuulemistilaisuudessa. Lisäksi valmistelussa on hyödynnetty ajankohtaista ennakointitietoa.

Valtioneuvosto käsittelee STN:n aloitteen ja tekee teemapäätöksen, minkä jälkeen STN vastaa tutkimusohjelmien käynnistämisestä ja rahoitushakujen avaamisesta. Ohjelmien rahoitushaut avataan tyypillisesti loppusyksystä. Tämän jälkeen on tieteentekijöiden vuoro arvioida yhdessä tiedon hyödyntäjien kanssa, miten teeman haasteeseen voisi parhaiten vastata monitieteellisen tutkimuksen keinoin ja luoda uusia suomalaiseen yhteiskuntaan räätälöityjä ratkaisuja.

• Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut, DEMOGRAPHY (2021–2027)
• Elonkirjon köyhtymisen ympäristölliset ja yhteiskunnalliset yhteydet, BIOD (2021–2027)

DEMOGRAPHY-ohjelman ohjelmajohtajana jatkaa dosentti Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta, ja BIOD-ohjelman ohjelmajohtajana jatkaa tutkimusprofessori Juha Hiedanpää Luonnonvarakeskuksesta.

Pitkissä STN-ohjelmissa rahoitettavien konsortioiden kesto on lähtökohtaisesti kuusi vuotta, mutta rahoitus myönnetään kahdessa kolmen vuoden jaksossa. Toinen rahoituskausi myönnetään jatkorahoitushakemuksen ja väliraportissa esitettyjen tietojen perusteella.

Nyt jatkorahoituksen saaneet konsortiot aloittivat toimintansa lokakuussa 2021, ja jatkorahoitus myönnettiin syyskuuhun 2027 saakka. Kukin konsortio sai hakea toiselle kaudelle alkuperäisen suunnitelman mukaiseen työhön enintään 75 prosenttia ensimmäisen kauden myöntösummasta. Lisäksi STN tarjosi konsortioille ja ohjelmajohtajille mahdollisuuden hakea lisärahoitusta uuteen, ohjelman yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävään toimintaan. Rahoitusta myönnettiin kahdessa ohjelmassa yhteensä 26 miljoonaa euroa, keskimäärin 3,2 miljoonaa euroa konsortiota kohti.

Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Anu Kaukovirran mukaan neuvosto on tyytyväinen hankkeiden edistymiseen ja jatkorahoitushakemusten tasoon: ”Konsortioiden työ on hyvässä vauhdissa. Osa hankkeista on tuottanut jo merkittävän määrän tutkimusjulkaisuja ja politiikkasuosituksia, kun taas osa on lähtenyt ruohonjuuritason vuorovaikutuksen kautta keräämään tutkimusaineistoa ja tekemään muutosta. Jatkokaudelta odotetaan sekä tieteellisen että sidosryhmätyön tulosten valmistumista.”

Kaukovirran mukaan neuvosto on tyytyväinen myös lisärahoituksella toteutettaviin uusiin toimintakokonaisuuksiin: ”Ne ovat juuri sitä mitä haettiinkin. Uusissa toiminnoissa hyödynnetään tutkimusohjelmassa kehitettävää tietoa, osaamista ja yhteistyöverkostoja hallituksen ja ministeriöiden tunnistamiin tarpeisiin, parhaimmillaan useamman konsortion tai koko ohjelman yhteistyönä. Olen iloinen, että pystyimme rahoittamaan nämä erinomaiset lisäsuunnitelmat joko kokonaan tai osittain.”

Demokratian tulevaisuus (DEMOC) -ohjelmaan tuli 37 hakemusta, ja varsinaiseen hakuun kutsun saa 15 hanketta. Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä (WAWE) -ohjelmaan hakemuksia tuli 22, joista 14 kutsutaan toiseen vaiheiseen.

Ohjelmissa kaksi yhteiskunnallisesti merkittävää aihepiiriä

Vuoden 2024 lopulla aloittavien kuusivuotisten tutkimusohjelmien lähtökohtana on kaksi yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusaihetta. Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä -tutkimusohjelmassa keskitytään veteen ja vesivaroihin yhteiskunnallisena kysymyksenä. Vesi on olennainen osa hyvinvointia, huoltovarmuutta ja kestävää kehitystä. Demokratian tulevaisuus -tutkimusohjelman keskeisenä tavoitteena on vahvistaa demokratiaa, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa.

Varsinaiseen hakuun kutsutut hakemukset arvioidaan kahdessa eri paneelissa, joista toinen keskittyy hakemusten tieteelliseen merkitykseen ja laatuun ja toinen niiden yhteiskunnalliseen relevanssiin sekä vaikuttavuuteen. Alustavan tiedon mukaan strategisen tutkimuksen neuvosto päättää ohjelmiin otettavista hankkeista marraskuussa.

STN rahoittaa kummallekin ohjelmalle osa-aikaisen ohjelmajohtajan, jonka tehtävänä on tukea ohjelmakokonaisuuden rakentumista sekä edistää hanke- ja ohjelmarajat ylittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisätietoja ohjelmajohtajahausta julkaistaan toukokuun aikana strategisen tutkimuksen verkkosivuilla, ja ohjelmajohtajan tehtävää koskeva rahoitushaku avataan kesäkuussa.

Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa korkeatasoista tutkimusta, jonka avulla ratkotaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Strategisen tutkimuksen rahoitus on ohjelmamuotoista ja temaattista. STN:n erityisenä tehtävänä on valmistella vuosittain valtioneuvostolle aloite seuraavien tutkimusohjelmien teemoiksi. Nyt valmistellaan teemoja vuonna 2025 käynnistyville kuusivuotisille strategisen tutkimuksen ohjelmille.

Ilmoittaudu mukaan teemakuulemiseen

Teemaluonnokset esitellään maanantaina 20.5. klo 13 julkisessa kuulemisessa, jossa osallistujilla on mahdollisuus kommentoida luonnoksia vielä ennen kuin STN viimeistelee teema-aloitteen ja luovuttaa sen valtioneuvostolle.

Verkon välityksellä järjestettävässä tilaisuudessa tiedeyhteisön jäsenet, tutkimustiedon käyttäjät sekä muut teemoista kiinnostuneet voivat esittää kysymyksiä ja huomioita teemaluonnoksista neuvoston edustajille. Tilaisuuteen voi ilmoittautua perjantaihin 17.5. saakka tapahtumasivun kautta. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta osallistumisohjeineen julkaistaan strategisen tutkimuksen verkkosivuilla ennen tilaisuutta sekä lähetetään jo ilmoittautuneille osallistujille. 

Avoin vuorovaikutus ja sidosryhmien palaute arvokkaita

Teema-aloitteen valmistelussa on oleellista tunnistaa ajankohtaiset yhteiskunnalliset haasteet, jotka ovat mittakaavaltaan merkittäviä ja laadultaan sellaisia, että niiden ratkaiseminen edellyttää monitieteistä ja vuorovaikutteista tutkimusotetta. Kuusivuotisten tutkimusohjelmien pitkä kesto vaatii teemoilta myös kaukokatseisuutta.

Neuvoston teemavalmistelua tukee monivaiheinen vuorovaikutteinen prosessi, jonka myötä teemojen työstöön saadaan laajalti mukaan erilaisia näkökulmia niin eri tieteenaloilta kuin yhteiskunnan osa-alueilta. Avoin vuorovaikutus ja sidosryhmiltä saatava palaute ovat arvokas osa teemavalmistelua. Sekä tieteen ajankohtaisia kysymyksiä että suomalaista yhteiskuntaa tuntevat sidosryhmät tukevat neuvostoa valmistelun eri vaiheissa ja auttavat neuvostoa tunnistamaan oleellisia tutkimustarpeita. Neuvosto hyödyntää valmistelutyössään myös ajankohtaisimpia ennakointikatsauksia.

Neuvosto toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi kuulemistilaisuuteen kommentoimaan teemaluonnoksia.

Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä

Tietokumppanuus-yhteistyö on strategisen tutkimuksen toimintamalli, jolla vahvistetaan yhteistyötä ja vuoropuhelua tutkimuksen ja päätöksenteon välillä ja jonka lopputuloksena syntyy koottua tietoa yhdessä sovitusta aihepiiristä. Tietokoosteet pohjautuvat olemassa oleviin, jo julkaistuihin tai työn alla oleviin tuloksiin. Strategisen tutkimuksen hankkeet ja ohjelmajohtajat ovat tehneet tietokumppanuus-yhteistyötä sosiaaliturvakomitean kanssa vuodesta 2020 alkaen.

Taustalla laaja asiantuntijajoukko

Tuoreen tietokoosteen laatimiseen osallistui 15 tutkijaa, joista 11 toimii strategisen tutkimuksen hankkeissa ja 3 ohjelmajohtajina. Tietokoosteen laatimista koordinoivat ohjelmajohtajat Minna Lammi (Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa, CULT-ohjelma) ja Jarmo Viteli (Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko, LITERACY-ohjelma). Lisäksi ohjelmajohtaja Karoliina Snell (Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella, SHIELD-ohjelma) osallistui tietokoosteen kirjoittamiseen. Koordinaatio- ja julkaisemistukea on saatu myös strategisen tutkimuksen vastuualueelta Suomen Akatemiasta.

Tietokooste toteutettiin yhteiskirjoittamisella, jonka aikana alkoi piirtyä esiin strategisen tutkimuksen hanke- ja ohjelmarajat ylittäviä yhteisiä teknologiseen kehitykseen liittyviä teemoja. Näitä olivat esimerkiksi luottamuksen merkitys digitalisaatiossa ja yhdenvertaisuuden turvaamisen tärkeys. Tietokoosteessa tutkijat ovat muotoilleet tutkimuksensa tuloksia myös ratkaisujen ja politiikkasuositusten muotoon.

”On ollut palkitsevaa olla mukana mahdollistamassa vuoropuhelua sekä tutkijoiden että tiedon hyödyntäjien välillä”, työtä koordinoinut ohjelmajohtaja Minna Lammi toteaa.

Tutkittua tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi

Sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio pitää Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva -tietokoostetta tärkeänä tietopakettina digitalisaatioon ja työn murrokseen liittyen. ”Digitalisaatioon liittyvät kysymykset ovat sosiaaliturvauudistuksen suunnittelun ja toteutuksen kannalta erittäin keskeisiä asioita. Tekoäly kehittyy huimaavaa vauhtia, ja sen mahdollisuudet ja riskit on pystyttävä ennakoimaan, kun sosiaaliturvan uudistamista pohditaan. Sosiaaliturvakomitea ottaa tietokoosteen tutkijoilta kiittäen vastaan ja hyödyntää sitä työskentelyssään”, Moisio sanoo.

Ainutlaatuinen ja merkityksellinen toimintamalli

Tietokoosteen laatimiseen osallistunut sosiaalipolitiikan professori Minna van Gerven haluaa tuoda esille tietokumppanuuden hyötyjä myös tutkijoille. Van Gervenin mielestä Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva -tietokoosteen laatimiseen osallistuminen on ollut hieno mahdollisuus tuoda esille omaa tutkimusalaa päättäjille ja valmistelijoille. Tällainen suora vaikuttavuus, jonka vuoropuhelu tutkimuksen ja päätöksenteon välillä mahdollistaa, on tutkijallekin erittäin tärkeää. ”Suomalaisten kannattaa arvostaa poliittista kulttuuriaan, jossa tällainen vuoropuhelu päättäjien ja tutkijoiden välillä on luontevaa ja hedelmällistä”, van Gerven toteaa.

Strategisen tutkimuksen vastuualueen johtaja Päivi Tikka kiittää lämpimästi tietokoosteen laatimista koordinoineita ohjelmajohtajia, tutkijoita ja sosiaaliturvakomiteaa. Kolme tietokoostetta tuottanut tietokumppanuus on tarjonnut strategiselle tutkimukselle arvokasta kokemusta siitä, miten uudenlaisia tiedonvälittämisen rakenteita, työkaluja ja käytänteitä voidaan kehittää eri toimijoiden välisessä yhteistyössä.

Tuoretta tietokoostetta on edeltänyt kaksi strategisen tutkimuksen hankkeiden ja sosiaaliturvakomitean yhteistyössä toteutettua tietokoostetta. Näistä ensimmäinen oli Suomen väestörakenne ja sosiaaliturva (2021) ja toinen Elonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva (2022).

• 37 hakemusta Demokratian tulevaisuus (DEMOC) -tutkimusohjelmaan
• 22 hakemusta Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä (WAWE) -tutkimusohjelmaan

Seuraavaksi arviointipaneelit arvioivat hakemusten tieteellisen laadun, yhteiskunnallisen relevanssin, vaikuttavuuden sekä sopivuuden ohjelmiin. Strategisen tutkimuksen neuvosto tekee päätöksen toiseen hakuvaiheeseen kutsuttavista hankkeista alustavan aikataulun mukaan toukokuussa.

Kuulemisessa esitellään tietokoosteen keskeisimmät tulokset ja niistä käydään yhteistä keskustelua.

Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä. Tilaisuudesta julkaistaan myös tallenne. 

Seuraa suoraa verkkolähetystä ke 20.3. klo 9 alkaen

Tutustu Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva -tietokoosteeseen

Ohjelmat ovat

• Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä
• Demokratian tulevaisuus

STN varautuu rahoittamaan kahdessa ohjelmahaussa yhteensä 9–10 hanketta noin 28 miljoonalla eurolla ensimmäisen kolmivuotiskauden osalta. Näihin ohjelmiin valittavien hankkeiden etenemistä tarkastellaan ohjelmakauden puolivälissä, ja neuvosto päättää rahoituksen jatkamisesta välitarkastelun perusteella.

Ohjelmien rahoitushaut ovat kaksivaiheisia. Aiehaut on avattu 18.1.2024 ja ne päättyvät 21.3.2024. Aiehaut ovat avoimia kaikille hakukelpoisille hakijoille. Toiseen vaiheeseen kutsuttavat hankkeet valitaan alustavan tiedon mukaan toukokuussa 2024. STN tekee päätökset jatkoon kutsuttavista hankkeista ensimmäisen vaiheen aiehakemusten kansainvälisen vertaisarvioinnin perusteella.

Strategisen tutkimuksen rahoitus on tarkoitettu laajoille, monitieteisille ja usean organisaation yhteisille tutkimushankkeille eli konsortioille, joiden toiminnassa korostuu jatkuva vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa. Strateginen tutkimus vahvistaa yhteiskunnallista ongelmanratkaisukykyä ja parantaa päätöksenteon tietopohjaa. STN odottaa valittavilta hankkeilta korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen lisäksi aktiivista, koko tutkimuksen elinkaaren kattavaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja käyttäjien kesken, jotta tutkimustieto tavoittaa tiedonhyödyntäjät. Konsortion rakennetta, kokoonpanoa ja toimintaa koskevat kuvaukset, ehdot ja tarkemmat hakuohjeet ovat hakuilmoituksissa.

Aikaisemmista vuosista poiketen rahoitusta ei enää myönnetä uusien ohjelmien hauissa ulkomaisiin suorituspaikkoihin. Kotimaiset suorituspaikat voivat kuitenkin hakea strategisen tutkimuksen hankkeissa rahoitusta kansainväliseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen Suomen Akatemian rahoitusehtojen mukaisesti. STN kannustaa hakijoita suunnittelemaan kansainvälistä yhteistyötä, jonka avulla edistetään parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuvaa ymmärrystä ja yhteiskunnallisia ratkaisuja Suomessa.

Ohjelmissa kaksi yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusaihetta

Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä -tutkimusohjelmassa keskitytään veteen ja vesivaroihin yhteiskunnallisena kysymyksenä. Vesi on olennainen osa hyvinvointia, huoltovarmuutta ja kestävää kehitystä. Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtajan Anu Kaukovirran mukaan vesi on elämän perusedellytys ja tulevaisuudessa mahdollisesti iso vallankäytön väline. ”Teema avaa mahdollisuuden tutkia veden merkitystä monipuolisesti, globaalissa ja kansallisessa kontekstissa, erilaisissa häiriötilanteissa ja vakaissa olosuhteissa. Neuvostossa odotamme mielenkiinnolla tutkijayhteisön näkökulmia aiheeseen”.

Demokratian tulevaisuus -tutkimusohjelman keskeisenä tavoitteena on vahvistaa demokratiaa, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. ” Tulemme rahoittamaan hankkeita, joiden avulla voimme rakentaa tietoperustaa demokratian vahvistamiseen ja demokratian kohtaamien haasteiden ratkomiseen”, kertoo Kaukovirta.

Demokratian tulevaisuus -teema sai lopullisen muotonsa vasta vuoden 2023 lopussa tehdyssä teemapäätöksessä. ”Ymmärrämme neuvostossa, että tilanne on hakijoiden näkökulmasta haastava ja että konsortioilla on niukasti aikaa valmistautua hakuun. Uskomme kuitenkin aiheen ajankohtaisuuden ja painoarvon puhuttelevan tutkimusyhteisöä ja innostavan hakemaan rahoitusta yhteiskunnallisesti merkittävään tutkimukseen”, toteaa Kaukovirta.

Hakuilmoitukset on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Hakuihin liittyvä hakuneuvontawebinaari järjestetään tiistaina 30.1. klo 10–11.30. Webinaari on suomenkielinen, mutta kysymykset voi esittää tarvittaessa myös englanniksi.

Webinaarin ilmoittautuminen 

• Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä
• Demokratian tulevaisuus

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa pitkäjänteistä ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. STN valmistelee vuosittain valtioneuvostolle päätösaloitteen seuraaviksi tutkimusohjelmien teemoiksi monivaiheisen, vuorovaikutteisen prosessin myötä. Valtioneuvoston kanslia puolestaan koordinoi valtioneuvoston päätöksen valmistelun aloitteen pohjalta.

Strategisen tutkimuksen neuvoston kesäkuisessa aloitteessa esitettiin valtioneuvostolle kahta teemaa: Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä sekä Maahanmuuton, työn ja hyvinvoinnin vuorovaikutukset tulevaisuuden Suomessa. Strategisen tutkimuksen neuvostolta pyydettiin marraskuussa valtioneuvoston päätösvalmistelun tueksi näkemystä teemasta Demokratian tulevaisuus. Demokratia oli STN:n valmisteluprosessissa aiemmin esillä vahvana teemaehdokkaana ja eteni valtioneuvostolle kesäkuussa jätettyyn aloitteeseen läpileikkaavana painopisteenä.

STN:n puheenjohtaja Anu Kaukovirta kertoo, että neuvosto valmistautuu avaamaan kummastakin nyt päätetystä teemasta kuusivuotisen tutkimusohjelman. "Uskomme neuvostossa, että saamme päätetyistä teemoista aikaan erittäin kiinnostavat ja monimuotoiset ohjelmat, joissa tehtävä tutkimus auttaa suomalaista yhteiskuntaa vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin ja vahvistaa myös tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään.” Neuvosto ymmärtää, että tilanne on haastava demokratia-ohjelmaan rakennettavien konsortioiden kannalta, sillä valmisteluaika jää tavanomaista lyhyemmäksi. Varsinaista hakuaikaa varataan kuitenkin kahden kuukauden verran.

Strategisen tutkimuksen rahoitus on tarkoitettu laajoille, monitieteisille tutkimushankkeille eli konsortioille, joiden toiminnassa korostuu jatkuva vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa. Strategisella tutkimuksella vahvistetaan yhteiskunnallista ongelmanratkaisukykyä ja parannetaan päätöksenteon tietopohjaa. STN odottaa ohjelmiin valittavilta hankkeilta aktiivista, koko tutkimuksen elinkaaren kattavaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kesken, jotta korkeatasoinen tutkimustieto tavoittaa tiedon hyödyntäjät.

Hakuilmoitus ja -ohjeet julkaistaan alustavan tiedon mukaan tammikuun puolivälissä Suomen Akatemian verkkosivuilla, ja aiehaku on avoinna tammikuun puolivälistä noin maaliskuun 2024 puoliväliin asti.

STN julkaisee aiehaun ohjeistuksen mahdollisimman pian valtioneuvoston teemapäätöksen valmistuttua. Aiehakemusvaiheeseen varataan teemapäätöksen jälkeen noin kaksi kuukautta aikaa, eli saman verran kuin aiempina vuosina.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Strategisen tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä koko hankkeen ajan on tärkeää.  

Kiitämme lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita uusista teemaideoista sekä ideoiden edelleen kehittämiseksi käydystä rakentavasta keskustelusta. Aktiivinen osallistuminen prosessiin tukee laadukkaiden teemaehdotusten valmistelua, ja ideoiden puntarointi monista eri näkökulmista auttaa syventämään ja rikastamaan niitä.

Kaikki ehdotukset ja kommentit käydään läpi osana STN:n teemavalmistelua. Teemojen työstäminen jatkuu seuraavaksi neuvoston voimin sekä alkuvuodesta 2024 sidosryhmätyöpajalla. Lisäksi neuvosto järjestää toukokuussa 2024 jo perinteeksi muodostuneen avoimen teemakuulemistilaisuuden, jossa kiinnostuneilla on mahdollisuus kuulla neuvoston näkemyksiä teemaluonnoksen elementeistä ja kommentoida teemaehdotusluonnosta. Tilaisuuden jälkeen STN tekee päätöksen teema-aloitteesta, joka luovutetaan valtioneuvostolle. Valtioneuvoston teemapäätöksen perusteella STN valmistelee syksyllä 2024 strategisen tutkimuksen vuonna 2025 käynnistyvät ohjelmat sekä niiden rahoitushaut.

Teemakysely on avoinna 10.10.–2.11.2023.

Millainen on hyvä teema?

Kyselyllä pyritään tunnistamaan teemoja, jotka

• käsittelevät Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita
• edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta
• ovat horisontaalisia ja koskettavat laajasti yhteiskunnan eri osa-alueita palvellen niin työelämän ja julkisen sektorin kehittämistä kuin elinkeinoelämän uudistumista
• ovat riittävän erilaisia suhteessa aiempien vuosien teemoihin.

Lisäksi teemavalmistelussa tavoitellaan uusien, ennakoivien osaamis- ja tutkimusyhdistelmien kehittämistä sekä pitkäjänteisyyttä, joka kantaa koko kuuden vuoden ohjelmakauden loppuun saakka. Teemakyselyllä ei haeta yksittäisiä tutkimusaiheita vaan monitieteisiä kokonaisuuksia, jotka täyttävät edellä mainitut hyvän teeman tunnusmerkit. Teemoja ehdotettaessa on myös hyvä ottaa huomioon, millaisiin kysymyksiin pureutuvaa tutkimusta on jo rahoitettu käynnissä olevissa STN-ohjelmissa.

Teemavalmistelussa on kyse myös ennakoinnista. Tavoitteena on tunnistaa pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia yhteiskunnallisia tietotarpeita ja teemoja, joista tarvittaisiin uutta monitieteellistä ja vaikuttavaa tutkimusta paremman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Jätä ehdotuksesi 2.11. mennessä

STN pyytää jättämään ehdotuksia vuonna 2025 käynnistyvien strategisen tutkimuksen ohjelmien teemoiksi 2.11. mennessä Viima-kyselyalustan kautta.

Viima-kyselyalusta mahdollistaa omien ehdotusten jättämisen lisäksi myös muiden ehdotusten kommentoinnin ja niistä keskustelun. Parhaimmillaan keskustelun toivotaan johtavan tulevaisuuden haasteita tunnistaviin ehdotuksiin, jotka yhdistävät ennakkoluulottomasti erilaisia näkökulmia sekä tieteenaloja. Ehdotuksiin voi lisätä myös aihetunnisteita, mikä mahdollistaa jo alustalle jätettyjen ehdotusten tarkastelun aihepiireittäin.

STN hyödyntää nyt kerättäviä ehdotuksia tulevien ohjelmien teemavalmistelussa. Kerättyjä ehdotuksia voidaan käyttää myös STN:n ja Suomen Akatemian tulevien vuosien ohjelmasuunnittelussa. Kyselyaineisto säilytetään Suomen Akatemiassa mahdollista jatkokäyttöä varten. Suomen Akatemialla ja strategisen tutkimuksen neuvostolla on oikeus muokata ja/ tai poistaa ehdotuksia.

Kyselyyn osallistuminen edellyttää joko omien Viima-tunnusten luomista tai kirjautumista esimerkiksi LinkedIn- tai Google-tunnuksilla.

Teemakysely

Siirry teemakyselyyn

• Tasa-arvoinen yhteiskunta, EQUA (2015–2021)
• Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi, PIHI (2015–2021)
• Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot, TECH (2015–2021)
• Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus, CITIZEN (2017–2021)

Ohjelmakohtaiset arviointiraportit ovat saatavilla Tietoaineistot -sivullamme.

Ohjelmissa rahoitettiin yhteensä 20 konsortiohanketta. Yhden kuusivuotisen hankkeen keskimääräinen budjetti oli noin 6 miljoonaa euroa.

Arvioinnin toteutus

Kunkin ohjelman toimintaa, tuloksia ja vaikutuksia arvioitiin omassa asiantuntijapaneelissaan. Paneelit koostuivat kansainvälisistä ja kotimaisista asiantuntijoista, joista vähintään yksi oli aikoinaan osallistunut kyseisen ohjelmahaun hakemusten arviointiin. Paneelit arvioivat hankkeiden toiminnan lisäksi ohjelmajohtajan tekemää työtä sekä ohjelman tuottamaa lisäarvoa.

Strategisen tutkimuksen vaikuttavuuden arviointi kuuluu STN:n lakisääteisiin tehtäviin (Laki Suomen Akatemiasta, 5 b §). Ohjelmien arviointikriteerit perustuvat strategisen tutkimuksen rahoituksen päätavoitteisiin, jotka ovat:

• korkeatasoisen, monitieteisen tutkimuksen edistäminen ohjelman teema-alueen ongelmista ja tarpeista
• konkreettisten toimien luominen näiden ongelmien ja tarpeiden ratkaisemiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa
• tutkimus- ja sidosryhmäyhteisöjen sekä niiden välisten yhteyksien vahvistaminen ohjelman teema-alueella.

Ohjelma-arviointi toteutettiin vuosina 2022–2023 strategisen tutkimuksen vastuualueen koordinoimana. Osin samanaikaisesti ohjelma-arvioinnin kanssa oli käynnissä myös strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin kokonaisarviointi (TIETOVA), joka valmistui syksyllä 2022. TIETOVA-arviointi kattoi kaikki vuoteen 2020 mennessä aloittaneet STN-ohjelmat, joita on yhteensä 16. TIETOVA-hankkeen tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin nyt valmistuneen ohjelma-arvioinnin tulokset.

Hyödyllistä tutkimusta yhteiskunnallisesti keskeisistä teemoista

Asiantuntijapaneelien arvioiden mukaan kaikkien neljän ohjelman teemavalinnat olivat onnistuneita ja ajankohtaisia. Teemojen ajankohtaisuus jopa kasvoi ohjelmakauden aikana. Näin tapahtui esimerkiksi Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH) -ohjelmassa COVID-19-pandemian ja energiakriisin myötävaikutuksesta.

Arvioinnit osoittavat, että ohjelmat ovat vieneet monitieteistä, tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä tutkimusta eteenpäin teema-alueilla. Esimerkiksi TECH-ohjelma onnistui rikkomaan tutkimusalojen välisiä siiloja, vahvistamaan tutkimusryhmien tieteidenvälistä osaamista ja kouluttamaan korkean tason asiantuntijoita myös yksityiselle ja julkiselle sektorille.

Ohjelmilla konkreettista yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Arvioidut tutkimusohjelmat ovat parantaneet suomalaisen yhteiskunnan valmiutta tarttua ohjelmien teema-alueiden ongelmiin ja edistäneet yleistä ymmärrystä tarvittavista ratkaisuista. Ohjelmat ovat onnistuneet myös vakiinnuttamaan erilaisia tiedon tuottajien ja hyödyntäjien yhteiskehittämisen käytäntöjä ja edistäneet uusien osaamisyhteisöjen muodostumista.

Hankkeiden tulokset ovat vaikuttaneet muun muassa kansallisen lainsäädännön uudistuksiin, politiikkatoimiin ja strategioihin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja muihin aloitteisiin sekä alueellisen ja paikallisen tason kehittämistoimiin ja ratkaisuihin. Arviointiraporteissa mainittuja esimerkkejä hankkeiden tuottamista ratkaisuista ovat muun muassa monenlaiset strategista suunnittelua tukevat tiekartat, energiasään ennustetyökalu sekä kansalaisten osallisuuden arviointiin kehitetty ”yhteisluomisen tutka”.

Hankkeissa saatiin aikaan myös merkittäviä institutionaalisia muutoksia. Esimerkiksi EQUA-ohjelman ArtsEqual-hankkeessa kehitettiin yhteistyössä musiikkiopistojen kanssa yhdenvertaisempaa ja laajemmin saavutettavissa olevaa musiikin perusopetusta.

Osallistava lähestymistapa keskeistä

Ohjelmien vaikutukset ovat syntyneet päätöksentekijöiden, ammatinharjoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen, kuulemisten ja pitkäjänteisen vuorovaikutuksen myötä. Vuorovaikutuksen välineinä hankkeet ovat käyttäneet ja kehittäneet erilaisia yhteistoimintamalleja, kuten kansalaisraateja, osallistavaa tutkimusta, murrosareenoja, kokeiluja ja interventiota. Hyvin suunniteltu ja tarkoituksenmukainen sidosryhmien osallistaminen oli kaikissa ohjelmissa keskeistä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta.

Esimerkiksi PIHI-ohjelman FORBIO-hankkeessa tehty yhteistyö metsäalan toimijoiden kanssa paransi toimijaverkoston riskiosaamista ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Arviointipaneelien mukaan syvällisempikin yhteiskehittäminen tiedon hyödyntäjien kanssa olisi tosin ollut monessa hankkeessa mahdollista, esimerkiksi parantamalla vuorovaikutustoimien oikea-aikaisuutta.

Monet ohjelmissa kehitetyt toimintamallit ovat käytössä myös ohjelmien päättymisen jälkeen. Esimerkiksi CITIZEN-ohjelmassa luotu, eri toimijaryhmiä yhteen kokoava ja yhteisiä oppimisen tiloja tarjoava Demokratiakorjaamo -tapahtumamuoto jatkuu käynnissä olevien STN-ohjelmien toiminnassa.

Arvioinnin opit käyttöön

Ohjelma-arvioinnin tavoitteena on arvioida ja tehdä näkyväksi strategisen tutkimuksen rahoituksen tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä kehittää rahoitusinstrumentin toimintaa.

Arviointipaneelit kiinnittivät huomiota esimerkiksi siihen, että tieteidenvälisyys toteutui osassa hankkeista kapea-alaisemmin kuin laajojen yhteiskunnallisten ongelmien kokonaisvaltaiseksi ratkaisemiseksi olisi tarvittu. Myös hankkeiden keskinäistä tutkimusyhteistyötä olisi voinut olla enemmän. Arviointipaneelien mukaan hankkeiden välinen yhteistyö ja ohjelmatason yhteinen suunnittelu tulee aloittaa heti rahoituspäätösten jälkeen, jotta ohjelmien tavoitteet saavutetaan entistä paremmin. Askelia tähän suuntaan on jo otettukin uudemmissa STN-ohjelmissa.

Oikeudenmukaisella vihreällä murroksella viitataan ekologisten kestävyyskriisien kokonaisvaltaisiin, pitkäjänteisiin ratkaisuihin, jotka tukevat yhteiskunnan vakautta ja eri ryhmien mukana pysymistä.

Energiaratkaisut osana oikeudenmukaista vihreää murrosta (JUST ENERGY) -ohjelmasta rahoitettiin viisi konsortiota. Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION) -ohjelmasta rahoitettiin samoin viisi konsortiota. Tutkimusohjelmat ovat kuusivuotisia ja ne päättyvät vuonna 2029. Yhden konsortion saama rahoitus ensimmäisellä kolmivuotiskaudella on keskimäärin 2,7 miljoonaa euroa.

JUST ENERGY -ohjelmassa tutkitaan, miten muutokset globaalissa ja eurooppalaisessa toimintaympäristössä haastavat Suomessa tehtäviä energiaratkaisuja ja miten ratkaisuilla voidaan edistää energiaturvallisuutta sekä yhteiskunnan ja talouden muutosjoustavuutta. Ohjelman tarkoituksena on luoda monitieteisen ja vuorovaikutteisen tutkimuksen keinoin laaja-alaista tietoperustaa ja asiantuntijuutta hyvinvointiyhteiskunnan vihreän murroksen tueksi.

Rahoitettavissa konsortioissa on edustettuna yhteensä 14 eri tutkimusalaa ja hankekokonaisuuksissa on mukana 15 organisaatiota, joiden joukossa on muun muassa yliopistoja, valtion tutkimuslaitoksia ja ammattikorkeakouluja.

JUST TRANSITION -ohjelmassa keskitytään vihreän murroksen kannalta oleellisiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin eri instituutioiden ja toimijoiden näkökulmista.

Ohjelman kiinnostuksen kohteena ovat oikeudenmukaista vihreää murrosta yhtäältä tukevat ja toisaalta estävät rakenteet ja käytännöt yhteiskunnan eri osa-alueilla sekä ihmisten ja yhteisöjen arjessa.

Rahoitettavissa konsortioissa on edustettuna yhteensä 13 eri tutkimusalaa ja hankekokonaisuuksissa on mukana 17 organisaatiota, joiden joukossa on muun muassa yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.

STN valitsi rahoitettavien hankkeiden yhteydessä samaan aikaan myös ohjelmajohtajat. JUST ENERGY -ohjelman ohjelmajohtajaksi valittiin kehittämispäällikkö Juha Peltomaa Suomen ympäristökeskuksesta ja JUST TRANSITION -ohjelman ohjelmajohtajaksi tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen Pellervon taloustutkimuksesta.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun STN-ohjelmien hankkeet ja ohjelmajohtajat valitaan samanaikaisesti. Uudistus antaa hyvän mahdollisuuden hankkeiden vetäjille ja ohjelmajohtajille paneutua heti alkumetreillä ohjelman tavoitteiden tarkistamiseen sekä yhteisten toimenpiteiden ja vaikuttamistyön suunnitteluun. Uskon, että tämä uusi toimintamallimme takaa ohjelmille lentävän lähdön ja vankan toimintapohjan tuleville vuosille.”, kertoo rahoituspäätöksistä vastaavan strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja, johtaja Anu Kaukovirta.

Kuva 1. Tilastotietoa STN:n vuoden 2023 ohjelmahausta. Ohjelmista haetut summat muodostuvat aiehaun hakemusten perusteella. Myönnetyt summat ovat hankkeiden ensimmäiselle rahoituskaudelle myönnetyt summat (3 + 3 vuotta). Ohjelmajohtajarahoituksen haettuja tai myönnettyjä summia ei ole laskettu näihin yhteissummiin mukaan. Yhteistyökumppanit ovat hankkeen toteuttamisen kannalta keskeisiä yhteistyötahoja, jotka on nimetty hakemuksessa. Rahoituksen saajien sukupuolijakauma sisältää molempien ohjelmien tutkimuskonsortioiden rahoitetut osapuolet.

• Ilmastonmuutos ja ihminen, CLIMATE (2020–2026)
• Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko, LITERACY (2020–2026)

CLIMATE-ohjelman ohjelmajohtajana jatkaa dosentti Paula Schönach Aalto-yliopistosta ja LITERACY-ohjelman ohjelmajohtajana jatkaa tutkimusjohtaja Jarmo Viteli Tampereen yliopistosta. STN-ohjelmissa rahoitettavien konsortioiden kesto on lähtökohtaisesti kuusi vuotta, mutta rahoitus myönnetään kahdessa kolmen vuoden jaksossa. Toinen rahoituskausi myönnetään jatkorahoitushakemuksen ja ensimmäisen rahoituskauden toimintaraportoinnin perusteella.

Nyt jatkorahoituksen saaneet konsortiot aloittivat toimintansa lokakuussa 2020, ja jatkorahoitus myönnettiin syyskuuhun 2026 saakka. Kunkin konsortion jatkorahoituksen määrä on 80 prosenttia ensimmäisen kauden rahoituksesta. Rahoitusta myönnettiin kahdessa ohjelmassa yhteensä 27 miljoonaa euroa, keskimäärin 3 miljoonaa euroa konsortiota kohti.

• Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä
• Maahanmuuton, työn ja hyvinvoinnin vuorovaikutukset tulevaisuuden Suomessa

Tutkimusteemoja läpileikkaavaksi painopisteeksi ehdotetaan demokratiaa.

Vesi ja vesivarat sekä maahanmuuton ja työn vuorovaikutukset teemaehdotuksen kohteina

Ensimmäisessä teemaehdotuksessa keskitytään veteen ja vesivaroihin yhteiskunnallisena kysymyksenä sekä kansallisesti että globaalisti. Vesi on olennainen osa hyvinvointia, huoltovarmuutta ja kestävää kehitystä. Vesivarat ja -reitit määrittävät monin tavoin yhteiskuntien toimintaa. Vedellä ja vesistöillä on myös vahva kulttuurinen merkitys ja arvo. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna vesi on kriittinen resurssi, jonka hallinta aiheuttaa jännitteitä ja jopa konflikteja. Suomessa on merkittävää vesiosaamista, joka luo vahvan perustan veteen liittyvien uusien, tutkimukseen perustuvien ratkaisujen kehittämiselle.

Toisessa teemaehdotuksessa paneudutaan maahanmuuton, työn ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksiin tulevaisuuden Suomessa. Hyvinvointiyhteiskunnan ja talouden suotuisa kehitys edellyttää sekä riittävää määrää osaavia tekijöitä että monipuolista osaamista. Toisaalta mittava maahanmuutto muuttaa paitsi maahan muuttavien ihmisten elämää myös koko yhteiskuntaa sekä haastaa maahanmuutto- ja työvoimapolitiikkaa, koulutusjärjestelmiä, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä muita instituutioita. Teemassa tarkastellaan maahanmuuttoon liittyviä keskeisiä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä monitieteisen tutkimuksen keinoin.

Demokraattisuuden vahvistaminen tukee hyvinvointiyhteiskuntaa muutoksissa

STN ehdottaa vuonna 2024 käynnistyvien kahden uuden ohjelman läpileikkaavaksi painopisteeksi demokratiaa. Yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen perustuva demokratia on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Erilaiset muutokset ja konfliktit haastavat demokratiaa sekä demokraattisia järjestelmiä. Samaan aikaan demokraattisten yhteiskuntien avoimuus ja mukautuvuus sekä luottamus ovat vahvuuksia muutoksissa ja kriiseissä. STN näkee oleelliseksi seikaksi painottaa hankkeissa valittujen tutkimusaiheiden kannalta relevantteja demokratiaan liittyviä kysymyksiä.

Strategisessa tutkimuksessa keskitytään monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin

Strategisen tutkimuksen avulla uudistetaan ja kehitetään suomalaista yhteiskuntaa pitkäjänteisesti sekä tuetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti. Yhteiskunnalliset haasteet ovat usein monimutkaisia ja vaativat yhteistyötä. Strategisen tutkimuksen keskeinen erityispiirre on tiivis vuorovaikutus eri alojen tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välillä.

Kukin strategisen tutkimuksen ohjelma perustuu tiettyyn teemaan. Valtioneuvostolle vuosittain tehtävän teema-aloitteen valmistelussa tunnistetaan ja ennakoidaan Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää uutta, tieteenalarajat ylittäen tuotettua tutkimustietoa.

Vuorovaikutteisuus korostuu teematyöskentelyssä

Tiedeyhteisöllä ja tiedon hyödyntäjillä on avainrooli teemojen kehittämisessä. Tämänkertaisten teemojen valmistelu käynnistyi lokakuussa 2022 ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita luotaavalla avoimella verkkokyselyllä. Valikoituja teema-aihioita kehitettiin edelleen helmikuussa sidosryhmien kanssa. Sidosryhmäpalaute tuki neuvoston teemavalintaa ja valittujen teemojen jatkovalmistelua. Ennen aloitteen viimeistelyä ja luovutusta valtioneuvostolle STN:n valmistelemista teema- ja painopisteluonnoksista keskusteltiin toukokuun lopulla julkisessa kuulemistilaisuudessa. Lisäksi valmistelussa on hyödynnetty ajankohtaista ennakointitietoa.

Valtioneuvosto käsittelee strategisen tutkimuksen neuvoston aloitteen ja tekee teemapäätöksen, minkä jälkeen STN vastaa teemoja käsittelevien tutkimusohjelmien käynnistämisestä ja rahoitushakujen avaamisesta. Ohjelmien rahoitushaut avataan tyypillisesti loppusyksystä. Tämän jälkeen on tieteentekijöiden vuoro arvioida yhdessä tiedon hyödyntäjien kanssa, miten teeman haasteeseen vastataan parhaiten monitieteellisen tutkimuksen keinoin ja luodaan uusia suomalaiseen yhteiskuntaan räätälöityjä ratkaisuja.

Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä, jonka avulla ratkotaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Strategisen tutkimuksen rahoitus on ohjelmamuotoista ja temaattista. STN:n erityisenä tehtävänä on valmistella vuosittain valtioneuvostolle aloite seuraavien tutkimusohjelmien teemoiksi. Nyt valmistellaan teemoja vuonna 2024 käynnistyville kuusivuotisille strategisen tutkimuksen ohjelmille.

Ilmoittaudu julkiseen kuulemiseen

Teemaluonnokset esitellään torstaina 25.5. klo 13 julkisessa kuulemisessa, jossa osallistujilla on mahdollisuus kommentoida luonnoksia vielä ennen kuin STN viimeistelee teema-aloitteen ja luovuttaa sen valtioneuvostolle.

Verkon välityksellä järjestettävässä avoimessa julkisessa kuulemisessa tiedeyhteisön jäsenet, tutkimustiedon käyttäjät sekä muut teemoista kiinnostuneet voivat keskustella ehdotetuista teema-aiheista neuvoston edustajien kanssa. Tilaisuuteen voi ilmoittautua keskiviikkoon 24.5. saakka tapahtumasivun kautta. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta osallistumisohjeineen julkaistaan strategisen tutkimuksen verkkosivuilla ennen tilaisuutta sekä lähetetään jo ilmoittautuneille osallistujille. 

Avoin vuorovaikutus ja sidosryhmien palaute arvokkaita

Teema-aloitteen valmistelussa on oleellista tunnistaa ajankohtaiset yhteiskunnalliset haasteet, jotka ovat mittakaavaltaan merkittäviä ja laadultaan sellaisia, että niiden ratkaiseminen edellyttää monitieteistä ja vuorovaikutteista tutkimusotetta. Kuusivuotisten tutkimusohjelmien pitkä kesto vaatii teemoilta myös kaukokatseisuutta.

Neuvoston teemavalmistelua tukee monivaiheinen vuorovaikutteinen prosessi, jonka myötä teemojen työstöön saadaan laajalti mukaan erilaisia näkökulmia niin eri tieteenaloilta kuin yhteiskunnan osa-alueilta. Avoin vuorovaikutus ja sidosryhmiltä saatava palaute ovat arvokas osa teemavalmistelua. Sekä tieteen ajankohtaisia kysymyksiä että suomalaista yhteiskuntaa tuntevat sidosryhmät tukevat neuvostoa valmistelun eri vaiheissa ja auttavat neuvostoa tunnistamaan oleellisia tutkimustarpeita. Monin silmin katsottuna kuva suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittävistä teemoista piirtyy vivahteikkaammin. Neuvosto hyödyntää valmistelutyössään myös ajankohtaisimpia ennakointikatsauksia.

Neuvosto toivottaa sidosryhmät lämpimästi tervetulleiksi kuulemistilaisuuteen kommentoimaan teemaluonnoksia.

Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä

Kahteen avoinna olleeseen STN-ohjelmahakuun saatiin yhteensä 61 aiehakemusta. Hakemuksissa oli mukana tutkijoita 60 organisaatiosta ja eri tutkimusaloja oli edustettuna yhteensä 74.

Energiaratkaisut osana oikeudenmukaista vihreää murrosta (JUST ENERGY) -ohjelmaan tuli 21 hakemusta, varsinaiseen hakuun kutsun saa 13 hanketta. Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION) -ohjelmaan hakemuksia tuli 40, joista 16 hanketta kutsutaan toiseen vaiheiseen.

Kansainvälisistä ja kotimaisista asiantuntijoista muodostetut arviointipaneelit arvioivat hankkeiden sopivuutta ohjelmaan ja niiden tieteellistä tasoa sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Molemmille ohjelmille oli oma arviointipaneelinsa. Paneelit laativat kustakin hakemuksesta kirjallisen lausunnon, joka on toimitettu myös hakijalle.

Kaksi näkökulmaa oikeudenmukaiseen vihreään murrokseen

Vihreä murros ja sen oikeudenmukainen toteutuminen on aiheena erittäin ajankohtainen. Tarve tutkimukseen perustuville ratkaisuille siirtymän toteuttamiseksi on suuri. Vuoden 2023 loppupuolella aloittavat kuusivuotiset tutkimusohjelmat tarttuvat tähän teemaan kahdesta erilaisesta näkökulmasta.

Energiaratkaisut osana oikeudenmukaista vihreää murrosta (JUST ENERGY) -ohjelma keskittyy kehittämään energiajärjestelmää muuttuvassa toimintaympäristössä. Toinen tutkimusohjelma, Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION), painottuu vihreän murroksen kannalta olennaisiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin eri instituutioiden ja toimijoiden näkökulmista. Kiinnostuksen kohteena ovat oikeudenmukaista vihreää murrosta yhtäältä tukevat ja toisaalta estävät rakenteet ja käytännöt yhteiskunnan eri osa-alueilla sekä ihmisten ja yhteisöjen arjessa.

Molempien ohjelmien varsinaiseen hakuun saapuneet hakemukset arvioidaan kahdessa eri paneelissa, joista toinen keskittyy hakemusten tieteelliseen laatuun ja toinen niiden yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Alustavan tiedon mukaan strategisen tutkimuksen neuvosto päättää ohjelmiin otettavista hankkeista syyskuussa.

STN rahoittaa molemmille ohjelmille osa-aikaiset ohjelmajohtajat, joiden tehtävinä on tukea ohjelmakokonaisuuden rakentumista sekä edistää hanke- ja ohjelmarajat ylittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisätietoja ohjelmajohtajahausta julkaistaan maaliskuun lopussa strategisen tutkimuksen verkkosivuilla ja ohjelmajohtajan tehtävää koskeva rahoitushaku avataan huhtikuun alussa.

SHIELD-ohjelman ohjelmajohtajaksi valittiin yliopistonlehtori Karoliina Snell Helsingin yliopistosta ja YOUNG- ohjelman ohjelmajohtajaksi erikoistutkija Marjo Kurki Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLAsta.

Päätöksissä painotettiin valittujen monitieteistä osaamista ohjelmien teemoista, johtamis- ja koordinointikokemusta monialaisissa verkostoissa sekä soveltuvuutta tehtävän hoitamiseen.

Ohjelmajohtajan tehtävinä on rakentaa ohjelmakokonaisuutta yhteistyössä hankkeiden kanssa ja edistää yhteistyötä strategisen tutkimuksen ohjelmien välillä. Lisäksi he vastaavat strategisen tutkimuksen ohjelmien yhteisen toiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta. He myös vahvistavat toiminnallaan strategisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta yhdessä muiden ohjelmajohtajien ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen vastuualueen kanssa. Ohjelmajohtajat ovat palvelussuhteessa taustaorganisaatiossaan.

Yhteistyö ja vuorovaikutus on ohjelmatyössä tärkeää

Uudet ohjelmajohtajat odottavat tehtävältä yhteistyötä ja vuorovaikutusta niin ohjelmien tutkimushankkeiden kuin tiedon hyödyntäjien kanssa. ”Ohjelmajohtajan työ avaa mahdollisuuden päästä tutustumaan hankkeisiin ja pohtimaan heidän kanssaan tiedon ja tutkimuksen merkityksiä. Tärkeää on miettiä myös, kuinka kriittinen ja jopa ei-toivottu tutkimustieto saadaan hyödynnettyä päätöksenteossa ja yhteiskunnan hyväksi”, SHIELD-ohjelman ohjelmajohtaja Snell toteaa.

YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajaksi valittu Kurki on toiminut jo vuoden ajan PANDEMICS-ohjelman johtajana. ”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin polarisoitumiseen liittyvät haasteet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja niiden vaikutukset kauaskantoisia. Tutkimukseen perustuvat ratkaisut hyvinvointierojen kaventamiseksi ja eriarvoisuuden ehkäisemiseksi ovat tässä monien päällekkäisten kriisien ajassa entistä ajankohtaisempia. Odotan todella, että pääsen hyödyntämään eri vaikuttamisen verkostoja ja etsimään jo käynnissä olevien ohjelmien ja YOUNG-ohjelman yhteisiä rajapintoja, jotka tehostavat yhdessä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”

Ohjelmissa tehtävä työ yhdistää eri hankkeissa tehtävää korkealaatuista tieteellistä tutkimusta ja vaikuttavuutta.  ”Sekä tieteellisessä toiminnassa että yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tarvitaan monenlaista dialogia haasteiden ratkaisemiseksi. Strategisen tutkimuksen ohjelmat tuovat yhteen hankkeita, tutkijoita ja näkökulmia, jotka eivät välttämättä muuten löytäisi toisiaan. Ohjelmien avulla voidaan luoda positiivista ja tietoon perustuvaa joukkovoimaa tärkeiden teemojen ympärille”, Snell luonnehtii.

Kurjen mukaan ohjelmatasoinen työskentely antaa paljon laajemmat mahdollisuudet hankkeille yhteiskunnalliseen vaikuttamistoimintaan. ”Se mahdollistaa uusia avauksia, jotka voivat olla esimerkiksi uusia tutkimusaiheita, rahoitushakuja uusilla osaamisyhdistelmillä tai laajenevia vaikuttamisverkostoja.

Ohjelmatasoinen työ on mielekästä myös tiedon hyödyntäjien näkökulmasta. ”On tärkeä edistää tiedon hyödyntäjien, kuten päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välisiä kohtaamisia ja vuorovaikutusta, joissa mahdollistuu yhteisen ymmärryksen lisääntyminen. Tutkimustieto ei jalkaudu päätöksentekoon pelkästään tietoa tarjoamalla, vaan tarvitaan dialogisia menetelmiä ja luottamuksellisia kohtaamisia. Tätä on luontevaa toteuttaa ohjelmatasoisesti”, arvioi Kurki.

• 21 hakemusta Energiaratkaisut osana oikeudenmukaista vihreää murrosta (JUST ENERGY) -ohjelmaan
• 40 Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION)-ohjelmaan

Seuraavaksi arviointipaneelit arvioivat hakemusten tieteellisen laadun, yhteiskunnallisen relevanssin, vaikuttavuuden sekä sopivuuden ohjelmiin. Strategisen tutkimuksen neuvosto tekee päätöksen toiseen hakuvaiheeseen kutsuttavista hankkeista alustavasti maaliskuun puolivälissä.

Strategisen tutkimuksen aiehaut ovat avautuneet 4.11. ja hakuaika päättyy 11.1.2023. Uudet ohjelmat ovat Energiaratkaisut osana oikeudenmukaista vihreää murrosta (JUST ENERGY) ja Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION). Molempien ohjelmien läpileikkaava painopiste on resilienssi.

Ilmoittaudu hakuneuvontawebinaariin 

Valtioneuvoston kanslia järjestää tutkijoille MS Teamsissa oman tilaisuutensa to 24.11. klo 13–15.15. Tilaisuuden tavoitteena on avata tutkijoille ministeriöiden näkökulmia strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmien 2023 teemaan Oikeudenmukainen vihreä murros. 
Lue lisää vnk:n tilaisuudesta

Kiitämme lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita uusista teemaideoista sekä niiden kehittämiseksi käydystä rakentavasta keskustelusta. Aktiivinen osallistuminen prosessiin tukee laadukkaiden teemaehdotusten valmistelua.

Kaikki ehdotukset ja kommentit käydään läpi osana STN:n teemavalmistelua. ”Kyselyn myötä on havaittavissa, että nykyinen käynnissä olevien STN-ohjelmien kokonaisuus kattaa laajalti ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita ja näin ollen on jopa haastavaa keksiä täysin uusia teemaideoita. Kyselyn annissa korostuukin ennen kaikkea ehdotuksista käytävä varsin rakentava ja rikas keskustelu”, kommentoi strategisen tutkimuksen johtava tiedeasiantuntija Pilvi Toppinen.

Teemojen valmistelu jatkuu seuraavaksi neuvoston voimin sekä alkuvuodesta 2023 sidosryhmätyöpajalla. Lisäksi neuvosto järjestää toukokuussa 2023 jo perinteeksi muodostuneen avoimen teemakuulemistilaisuuden, jossa kiinnostuneilla on vielä mahdollisuus kommentoida teemaehdotusluonnosta. Tilaisuuden jälkeen STN tekee päätöksen teema-aloitteesta, joka luovutetaan valtioneuvostolle. Valtioneuvoston teemapäätöksen perusteella STN valmistelee syksyllä 2023 strategisen tutkimuksen vuonna 2024 käynnistyvät ohjelmat sekä niiden rahoitushaut.

Uudet ohjelmat ovat

• Energiaratkaisut osana oikeudenmukaista vihreää murrosta (JUST ENERGY)
• Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION)

Molempia ohjelmia läpileikkaava painopiste on resilienssi, joka tarkoittaa kykyä sopeutua muutoksiin ja yhteiskuntaa koetteleviin kriiseihin inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti, teknologisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Ohjelmat ovat kuusivuotisia. STN varautuu rahoittamaan kahdessa avattavassa ohjelmahaussa yhteensä 9–10 hanketta, joiden suuruus on ensimmäisen kolmivuotiskauden osalta yhteensä noin 27 miljoonaa euroa. Näihin ohjelmiin valittujen hankkeiden etenemistä tarkastellaan rahoituskauden puolivälissä, ja neuvosto päättää rahoituksen jatkamisesta tarkastelun perusteella.

Ohjelmien rahoitushaut ovat kaksivaiheisia. Aiehaut aukeavat 4.11.2022 ja päättyvät 11.1.2023. Aiehaut ovat avoimia kaikille hakukelpoisille hakijoille. Toiseen vaiheeseen kutsuttavat hankkeet valitaan maaliskuussa 2023. STN tekee päätökset jatkoon kutsuttavista hankkeista ensimmäisen vaiheen kansainvälisten vertaisarviointien perusteella.

Strategisen tutkimuksen rahoitus on tarkoitettu laajoille, monitieteisille ja usean organisaation yhteisille tutkimushankkeille eli konsortioille, joiden toiminnassa korostuu jatkuva vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa. Strateginen tutkimus vahvistaa yhteiskunnallista ongelmanratkaisukykyä ja parantaa päätöksenteon tietopohjaa. STN odottaa valittavilta hankkeilta korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen lisäksi aktiivista, koko tutkimuksen elinkaaren kattavaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja käyttäjien kesken, jotta tutkimustieto tavoittaa tiedonhyödyntäjät. Konsortion rakennetta, kokoonpanoa ja toimintaa koskevat kuvaukset, ehdot ja tarkemmat hakuohjeet ovat hakuilmoituksissa.

Yksi teema, kaksi ohjelmaa

STN:n rahoittaman tutkimuksen tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin. Neuvoston puheenjohtajan Anu Kaukovirran mukaan tämänkertainen teema, oikeudenmukainen vihreä murros, on erittäin ajankohtainen niin kansallisesti, EU-tasolla kuin globaalistikin. ”Epävakaa maailmantilanne ja tärkeiden hyödykkeiden kallistuminen tai suoranainen puute haastavat vihreän murroksen toteutumisen aikatauluja ja oikeudenmukaisuutta. Poikkileikkaavalle painopisteelle, resilienssille, on yhä enemmän kysyntää yhteiskunnan kaikissa toiminnoissa sekä arkipäivän elämässä.” 

Tänä vuonna yhtä teemaa tarkastellaan kahdessa tutkimusohjelmassa, joilla on erilaiset näkökulmat. Energiaratkaisut osana oikeudenmukaista vihreää murrosta -ohjelma keskittyy kehittämään energiajärjestelmää muuttuvassa toimintaympäristössä. ”Eurooppalainen energiajärjestelmä on sekavassa ja hauraassa tilassa. Ohjelmassa haemme pitkäkestoisia ratkaisuja energiajärjestelmän uudistamiseen ja vakauttamiseen. Nämä ratkaisut ovat erittäin tärkeä osa vihreää siirtymää ja sen oikeudenmukaisuutta”, Kaukovirta korostaa.

Toinen tutkimusohjelma, Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa, painottuu vihreän murroksen kannalta olennaisiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin eri instituutioiden ja toimijoiden näkökulmista. Kiinnostuksen kohteena ovat oikeudenmukaista vihreää murrosta yhtäältä tukevat ja toisaalta estävät rakenteet ja käytännöt yhteiskunnan eri osa-alueilla sekä ihmisten ja yhteisöjen arjessa. ”Tämän ohjelman hakemuksilta toivomme moniulotteisia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja siihen, miten yhteiskunnan rakenteiden ja käytäntöjen on muututtava, jotta vihreä murros toteutuu.  Kannustamme pohtimaan sitä, minkälaiset ratkaisut tukevat oikeudenmukaisuutta ja kestävyyttä, ja miten näiden tavoitteiden toteutumista pystytään myös arvioimaan”, Kaukovirta painottaa.

Hakuilmoitukset on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 

Hakuihin liittyvä hakuneuvontawebinaari järjestetään  pe 25.11 klo 10–11.30. Webinaari on suomenkielinen, mutta kysymykset voi esittää tarvittaessa myös englanniksi.

Teemakysely on avoinna 11.10.–3.11.2022.

Millainen on hyvä teema?

Kyselyllä pyritään tunnistamaan teemoja, jotka

• ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita
• edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta
• ovat horisontaalisia ja koskettavat laajasti yhteiskunnan eri osa-alueita
• ovat riittävän erilaisia suhteessa aiempien vuosien teemoihin.

Lisäksi teemavalmistelussa tavoitellaan uusien, ennakoivien osaamis- ja tutkimusyhdistelmien kehittämistä sekä pitkäjänteisyyttä, joka kantaa koko kuuden vuoden ohjelmakauden loppuun saakka. Teemakyselyllä ei haeta yksittäisiä tutkimusaiheita vaan monitieteisiä kokonaisuuksia, jotka täyttävät edellä mainitut hyvän teeman tunnusmerkit. Teemoja ehdotettaessa on myös hyvä ottaa huomioon, millaisiin kysymyksiin pureutuvaa tutkimusta on jo rahoitettu STN-ohjelmissa.

Teemavalmistelussa on kyse ennakoinnista. Tavoitteena on tunnistaa pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia yhteiskunnallisia tietotarpeita ja teemoja, joista tarvittaisiin uutta monitieteellistä ja vaikuttavaa tutkimusta paremman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Jätä ehdotuksesi 3.11. mennessä

STN pyytää jättämään ehdotuksia vuonna 2024 käynnistyvien strategisen tutkimuksen ohjelmien teemoiksi 3.11. mennessä Viima-kyselyalustan kautta.

Viima-kyselyalusta mahdollistaa omien ehdotusten jättämisen lisäksi myös muiden ehdotusten kommentoinnin ja niistä keskustelun. Parhaimmillaan keskustelun toivotaan johtavan ennakoivalla otteella tulevaisuuden haasteita tunnistaviin ehdotuksiin, jotka yhdistävät ennakkoluulottomasti erilaisia näkökulmia sekä tieteenaloja. Ehdotuksiin voi lisätä myös aihetunnisteita, mikä mahdollistaa jo alustalle jätettyjen ehdotusten tarkastelun aihepiireittäin.

STN hyödyntää nyt kerättäviä ehdotuksia tulevien ohjelmien teemavalmistelussa. Kerättyjä ehdotuksia voidaan käyttää myös STN:n ja Suomen Akatemian tulevien vuosien ohjelmasuunnittelussa. Kyselyaineisto säilytetään Suomen Akatemiassa mahdollista jatkokäyttöä varten. Materiaali arkistoidaan mahdollisuuksien mukaan myös Tietoarkistoon myöhempää tutkimus- ja opetuskäyttöä silmällä pitäen. Tietoarkistoon arkistoitava aineisto anonymisoidaan. Suomen Akatemialla ja strategisen tutkimuksen neuvostolla on oikeus muokata ja/ tai poistaa ehdotuksia.

Kyselyyn osallistuminen edellyttää joko omien Viima-tunnusten luomista tai kirjautumista esimerkiksi LinkedIn- tai Google-tunnuksilla.

Siirry teemakyselyyn

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa pitkäjänteistä ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. Lisäksi tutkimus palvelee elinkeinoelämän uudistumista ja kilpailukykyä sekä työelämän ja julkisen sektorin kehittämistä.

STN:n puheenjohtaja Anu Kaukovirta kertoo, että neuvosto valmistautuu avaamaan nyt päätetystä teemasta kaksi kuusivuotista tutkimusohjelmaa. 

"Elämme keskellä vihreää murrosta. Pitkäjänteisillä sekä ennakkoluulottomasti eri tieteenaloja ja näkökulmia yhdistävillä monitieteisillä tutkimushankkeilla voidaan rakentaa kauaskantoista tietopohjaa vihreän murroksen siivittämiseksi ja murroksen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Tämä koskee niin energiasiirtymää, resurssikysymyksiä kuin vihreän murroksen edellyttämiä yhteiskunnallisia ratkaisuja", toteaa Kaukovirta.

Strategisen tutkimuksen rahoitus on tarkoitettu laajoille, monitieteisille tutkimushankkeille eli konsortioille, joiden toiminnassa korostuu jatkuva vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa. Strategisella tutkimuksella vahvistetaan yhteiskunnallista ongelmanratkaisukykyä ja parannetaan päätöksenteon tietopohjaa. STN odottaa ohjelmiin valittavilta hankkeilta aktiivista, koko tutkimuksen elinkaaren kattavaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kesken, jotta korkeatasoinen tutkimustieto tavoittaa tiedonhyödyntäjät.

Hakuilmoitus ja -ohjeet julkaistaan alustavan tiedon mukaan marraskuun alussa Suomen Akatemian verkkosivuilla, ja aiehaku on avoinna tammikuun 2023 alkupuolelle asti.

Uudet STN-ohjelmat, joissa rahoitusta myönnettiin, ovat Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella (SHIELD), jossa rahoitetaan neljä konsortiota sekä Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät (YOUNG), johon valittiin viisi konsortiota. Molemmat ohjelmat ovat kuusivuotisia ja ne päättyvät vuonna 2028. Yhden konsortion saama rahoitus ensimmäisellä kolmivuotiskaudella on keskimäärin 3,1 miljoonaa euroa.

Rahoitetut konsortiot valittiin kaksivaiheisessa ohjelmahaussa varsinaiseen hakuun kutsuttujen konsortioiden joukosta. Neuvoston kokonaisharkinta perustui paneelien arviointilausuntoihin ja ohjelman tavoitteisiin. Valintojen kriteereinä olivat tutkimuksen tieteellinen laatu sekä yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus.

STN:n puheenjohtaja Anu Kaukovirta kuvailee molempien ohjelmien hankekokonaisuuksia todella kovatasoisiksi: ”Molemmat ohjelmat pureutuvat erittäin ajankohtaisiin teemoihin ja odotankin näiltä alkavilta hankkeilta uusia avauksia ja näkökulmia jo hankkeiden etenemisen aikana”.

Tietoperustaa turvallisuusuhkien tunnistamiseksi ja torjumiseksi

SHIELD-ohjelmassa tutkitaan turvallisuutta ja luottamusta informaatioteknologioiden ja hybridivaikuttamisen maailmanajassa. Ohjelman tavoitteena on erityyppisten turvallisuusuhkien tunnistaminen ja torjuminen sekä kriisinhallinnan ja selviytymiskyvyn vahvistaminen.

Rahoitettavissa konsortioissa on edustettuna yhteensä 11 eri tieteenalaa, ja hankekokonaisuuksissa on mukana 12 organisaatiota, joiden joukossa on muun muassa yliopistoja, kuntatoimijoita ja yrityksiä.

”SHIELD-ohjelmaan valitut neljä hanketta tutkivat turvallisuuden ja luottamuksen teemaa yhteiskunnassa moniulotteisesti. Hankkeet rakentavat niin systeemitasoista ymmärrystä kuin konkreettisia toimintamalleja yhteiskunnan toimijoiden, kuten kaupunkien käyttöön”, Kaukovirta toteaa.

Yksi rahoitetuista hankkeista, monitieteinen REPAIR-konsortio, tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännöllisiä malleja ja lähtökohtia algoritmisten järjestelmien rakentamiseen ja uudistamiseen. Konsortio tukee järjestelmien kehittämistä tavalla, joka edistää pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusarvoja: yhdenvertaisuutta, avoimuutta, autonomiaa ja osallisuutta.

Tutkimusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi

YOUNG-ohjelman tavoitteena on etsiä tutkimuksen avulla ratkaisuja, joilla turvata kaikkien lasten ja nuorten yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään sekä turvalliseen kasvuun ja kehitykseen.

Rahoitettavissa konsortioissa on mukana 14 eri tieteenalaa, ja hankekokonaisuuksissa on mukana 12 organisaatiota, joiden joukossa on muun muassa yliopistoja ja valtion tutkimuslaitoksia.

”Kaikki rahoitettavat hankkeet ovat kunnianhimoisia, ja ne hakevat ratkaisuja erilaisissa tilanteissa olevien nuorten tukemiseen ja tulevaisuuden näkymien vahvistamiseen muutoksessa ja erityisesti kriisitilanteissa”, Kaukovirta kuvailee.

Rahoitettujen hankkeiden joukossa on muun muassa IMAGINE-konsortio, jonka tavoite on edistää sitä, että kouluissa, perusterveydenhuollossa ja vankeinhoidossa parannetaan vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien saatavuutta. Lisäksi hankkeessa panostetaan nuorten tavoittamiseen ja hoidon parissa pysymiseen. Investointi nuorten mielenterveyteen on keskeistä nyt, kun mielenterveyspalveluiden kuormittuneisuus on lisääntynyt jo pitkään ja pandemia on ennestään lisännyt hoidon kysyntää. Hankkeessa tuetaan kansallista mielenterveysstrategiaa 2020–2030. Nuoret ja ammattilaiset ovat aktiivisesti mukana kaikissa hankkeen vaiheissa.

Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajapäätöksissä painotettiin valittujen monitieteistä sisältöosaamista ohjelman teemoista, johtamis- ja koordinointikokemusta monialaisissa verkostoissa sekä soveltuvuutta tehtävän hoitamiseen.

Lisäksi STN myönsi 13.6.2022 ohjelmajohtajille Asta Salmi (Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä - IMPRES) ja Minna Lammi (Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa - CULT) rahoituksen toiselle rahoituskaudelle 1.9.2022–31.8.2025. Asta Salmi työskentelee kestävän liiketoiminnan professorina Oulun yliopistossa ja Minna Lammi kestävän yritystoiminnan apulaisprofessorina Anglia Ruskinin yliopistossa Cambridgessa.

Ohjelmajohtajan tehtävinä on rakentaa ohjelmakokonaisuutta yhteistyössä johtamansa ohjelman hankkeiden kanssa ja edistää toiminnallaan yhteistyötä STN:n rahoittamien ohjelmien välillä. Lisäksi ohjelmajohtajat vastaavat strategisen tutkimuksen ohjelmien yhteisen toiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta. He myös vahvistavat toiminnallaan strategisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta yhdessä muiden ohjelmajohtajien ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen vastuualueen kanssa. Ohjelmajohtajan tehtävä on osa-aikainen ja ohjelmajohtajat ovat palvelussuhteessa taustaorganisaatioonsa.

Welfare among Children and Young People in Post-Pandemic Nordics -ohjelma tutkii COVID-19-pandemian pitkän aikavälin vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen, koulutukseen ja elinoloihin. Näiden teemojen ympärille pyritään myös rakentamaan pohjoismaista yhteistyötä. “Olen PANDEMICS-ohjelman ohjelmajohtaja ja tutkijataustani on vahvasti lasten ja nuorten mielenterveystyössä. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät mahtavalla tavalla NordForskin ohjelmassa”, kertoo Kurki.

Welfare among Children and Young People in Post-Pandemic Nordics -tutkimusohjelma on lähtöisin Suomen Akatemian aloitteesta, kertoo Akatemian johtava tiedeasiantuntija Sara Illman, joka toimii Pandemiat ja muut kriisit sekä niihin varautuminen (RESILIENCE) -akatemiaohjelman ohjelmapäällikkönä ja edustaa Akatemiaa NordForskin ohjelman johtoryhmässä.

NordForskin ohjelman tarkoitus on kiihdyttää pohjoismaista huippututkimusta, joka antaa keinoja lievittää pandemian vaikutuksia lapsiin ja nuoriin sekä tukee tämän tutkimustiedon käyttöä yhteiskunnassa. Ohjelmassa tutkitaan myös pandemiaan valmistautumista ja etsitään keinoja lisätä yhteiskunnan resilienssiä uuden pandemian tai muun yhteiskunnallisen kriisin sattuessa. “On valtavan hienoa, että Suomen Akatemian aloitteesta syntyneessä ohjelmassa voi toimia suomalainen puheenjohtaja”, iloitsee Kurki. NordForsk avaa ohjelman tutkimusrahoitushaun syyskuussa 2022.

Lasten ja nuorten kuuleminen ohjelman yhdeksi painopisteeksi

“Tulossa on hieno ja uudenlainen tutkimusohjelma. Hakuilmoituksen kirjoittaminen on vielä käynnissä, mutta se jo tiedetään, että nuorten kuuleminen tulee olemaan yksi osa tätä ohjelmaa”, kertoo Illman. ”Vaikka lapsiin ja nuoriin ei ole COVID-19-pandemiassa kohdistunut suurta vakavan sairastumisen riskiä, pandemian muut, välilliset vaikutukset näyttävät vaikuttaneen erityisen negatiivisesti juuri lasten ja nuorten hyvinvointiin. Seuraavaa pandemiaa tai muuta yhteiskunnallista kriisiä varten meillä on velvollisuus oppia lasten ja nuorten kokemuksista, jotta voimme toimia paremmin heidän suojelemisekseen sekä suotuisan kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Tämä edellyttää myös lasten ja nuorten kuuntelemista.”

“Pandemian ja sen jälkihoidon kannalta on tärkeää, että vastataan tutkimuksellisesti siihen, miten pandemia on on vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja oppimiseen”, Kurki painottaa. Hän jatkaa: “Erityisen tärkeää on, että lasten ja nuorten ääni on mahdollisimman moninainen. Pandemia on saattanut lisätä eriarvoisuutta ja polarisaatiota, ja siksi on tärkeää saada myös haavoittuvien ryhmien äänet esiin.” Kurki ja Illman odottavat mielenkiinnolla, millaisin tavoin rahoitusta ohjelmasta hakevat hankkeet suunnittelevat osallistavansa lapsia ja nuoria, jotta nämä moninaiset äänet saadaan tutkimuksessa esiin.

Pohjoismainen yhteistyö tuo tutkimuksellista lisäarvoa

“NordForskin johtotähti on Nordic added value, eli ajatus siitä, että Pohjoismaiden yhteistyö tuo sellaista lisäarvoa, jota maat eivät yksittäin voisi saada aikaiseksi”, Illman kuvailee. COVID-19-pandemian vaikutusten tutkimuksessa pohjoismaisen yhteistyön lisäarvo on erityisen merkittävä: Pohjoismaiden väestörakenne sekä terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmät ovat samankaltaiset, mutta koronapandemian aikana maissa on tehty erilaisia poliittisia ratkaisuja.

Pandemian aikana Pohjoismaissa on nähty eroavaisuuksia niin lasten ja nuorten elämää koskevissa rajoituksissa kuin koronaviruksen esiintyvyydessä. Pohjoismainen yhteistyö tarjoaa siten mahdollisuuden erilaisten pandemian hoidossa tehtyjen valintojen tutkimiseen ja niiden seurausten vertailemiseen. Yhteistyön avulla voidaan esimerkiksi tarkastella, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin nähdään niissä Pohjoismaissa, joissa koulut suljettiin koronapandemian aikana verrattuna maihin, joissa koulut pidettiin pandemiasta huolimatta avoinna. “Jaamme Pohjoismaissa samankaltaisen hyvinvointijärjestelmän, ja siltä pohjalta voimme oppia toisiltamme”, sanoo Kurki.

Pandemioita koskevaa yhteistyötä myös STN:n ja Suomen Akatemian välillä

Strategisen tutkimuksen neuvosto toimii Suomen Akatemian yhteydessä. STN:n PANDEMICS-ohjelman lisäksi myös Suomen Akatemian RESILIENCE-ohjelmassa tutkitaan pandemioita. Ohjelmapäällikkö Illman ja ohjelmajohtaja Kurki pitävät yhteistyötä erityisen mielekkäänä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. “STN:ssä on vahva vaatimus siitä, että tuotetaan tietoa kiperiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten pandemian jälkihoitoon, ja että tutkimus tuottaa ratkaisuja päätöksenteon tueksi. Tällaisia vuorovaikutuksellisia keinoja haluamme tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä edistää, ja tässä on mahdollisuus miettiä yhteisiä ulostuloja”, Kurki kuvailee.

Käytännön yhteistyö PANDEMICS- ja RESILIENCE-ohjelmien välillä on jo käynnistynyt, ja yhtenä esimerkkinä tästä on ohjelmajohtaja Kurjen toukokuussa 2022 pitämä puheenvuoro tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuoropuhelun edistämisestä RESILIENCEn seminaarissa Tutkittua tietoa kriiseistä – pandemian opit ja tulevaisuuden kriisivalmius.

“Kun hankkeet ovat temaattisesti näin lähekkäin, ei kannata lukkiutua siihen, että osa tutkimushankkeista on rahoitettu akatemiaohjelmassa ja osa STN-ohjelmissa, vaan kannattaa katsoa mitä yhteisiä tavoitteita ja mahdollisuuksia ohjelmilla on”, Illman kommentoi.

Teksti: Anna Turkki
Kuva: Tilda Hopia/ Itla 

• Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa, CULT (2019–2025)
• Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää, FOOD (2019–2025)
• Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä, IMPRES (2019–2025)
• Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet, STEER (2019–2025)

STN-ohjelmissa rahoitettavien konsortioiden kesto on lähtökohtaisesti kuusi vuotta, mutta rahoitus myönnetään kahdessa kolmen vuoden jaksossa. Toinen rahoituskausi myönnetään jatkorahoitushakemuksen ja ensimmäisen rahoituskauden toiminnan perusteella.

Nyt jatkorahoituksen saaneet konsortiot aloittivat toimintansa kesäkuussa 2019 ja jatkorahoitus myönnettiin elokuuhun 2025 saakka. Kunkin konsortion jatkorahoituksen määrä on puolet ensimmäisen kauden rahoituksesta. Rahoitusta myönnettiin neljässä ohjelmassa yhteensä 25,7 miljoonaa euroa, keskimäärin 2,1 miljoonaa euroa konsortiota kohti.

Neuvoston ehdotus vuoden 2023 strategisen tutkimuksen ohjelmien teemaksi on oikeudenmukainen vihreä murros.

Teemasta avattavien tutkimusohjelmien läpileikkaavaksi painopisteeksi ehdotetaan resilienssiä.

Strategisessa tutkimuksessa keskitytään monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin

Strategisen tutkimuksen avulla uudistetaan ja kehitetään suomalaista yhteiskuntaa pitkällä aikajänteellä sekä tuetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti. Monimutkaiset haasteet kysyvät yhteistyötä. Strategisen tutkimuksen keskeinen erityispiirre on vuorovaikutus eri alojen tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välillä koko hankkeen ajan, alkaen jo tutkimuksen suunnittelusta.

Kukin strategisen tutkimuksen ohjelma perustuu tiettyyn teemaan. Valtioneuvostolle vuosittain tehtävän teema-aloitteen valmistelussa tunnistetaan ja ennakoidaan Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää uutta, tieteenalarajat ylittäen tuotettua tutkimustietoa.

Teemaehdotuksella haetaan tutkimukseen perustuvia uusia ratkaisuja oikeudenmukaisen vihreän murroksen tueksi

Vihreä murros viittaa teema-aloitteessa ekologisten kestävyyskriisien kokonaisvaltaisiin, pitkäjänteisiin ratkaisuihin. Lähtökohtana ovat nykyisten kestämättömien kehityskulkujen katkaisemisen ja kriiseihin vastaamisen kannalta välttämättömät yhteiskunnalliset ratkaisut. Strategisen tutkimuksen neuvosto korostaa, että murroksessa on kyse paitsi ympäristöstä ja teknologiasta myös ennen kaikkea mittavista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista muutoksista niin paikallisesti kuin globaalisti.

Oikeudenmukainen vihreä murros nousi teemavalmistelussa selkeästi esiin strategisen tutkimuksen neuvoston ja sidosryhmien keskuudessa. Teema-aihe näyttäytyy sekä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittävänä että samalla erittäin ajankohtaisena asiana. Vihreä murros kysyy varsin kokonaisvaltaisia muutoksia, mikä korostaa oikeudenmukaisuuden merkitystä. Teema myös yhdistää muiden valmisteluvaiheessa esiin nousseiden aiheiden keskeisiä elementtejä. STN arvioi sisällöllisesti mielekkääksi esittää yhtä teemaa vahvan ja koherentin kokonaisuuden muodostamiseksi.

Teemasta on tarkoitus avata kaksi rinnakkaista strategisen tutkimuksen ohjelmaa. Vastaavaan yhden
teeman ja kahden ohjelman ratkaisuun päädyttiin myös vuoden 2018 strategisen tutkimuksen teemassa Uudistu tai surkastu - resurssit ja ratkaisut, josta avattiin pian päättymässä olevat ohjelmat Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä (ADAPT) ja Kestävän kasvun avaimet (GROWTH).

Yhteiskunnan vakauden ja toimintakyvyn turvaamiseksi tarvitaan resilienssiä

Teema-aloitteen läpileikkaavaksi painopisteeksi ehdotetulla resilienssillä viitataan kykyyn sopeutua muutoksiin ja yhteiskuntaa koetteleviin kriiseihin inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti, teknologisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Jotta voidaan turvata yhteiskunnan vakaus ja toimintakyky muuttuvissa olosuhteissa, on oleellista vahvistaa yksilöiden, yhteisöjen, instituutioiden ja yhteiskunnan valmiuksia sopeutua muutoksiin, toipua vastoinkäymisistä ja löytää uusia mahdollisuuksia.

Teematyöskentelyssä korostuu vuorovaikutteisuus

Tiedeyhteisöllä ja tiedon hyödyntäjillä on avainrooli teemojen kehittämisessä. Tämänkin teeman valmistelussa palautteella on ollut oleellinen rooli. Ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita luodattiin loka-marraskuussa avoimella verkkokyselyllä. Lupaavimpia teema-aihioita kehitettiin helmikuussa yhdessä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmäpalaute tuki myös neuvoston teemavalintaa ja valitun teeman jatkovalmistelua. Ennen aloitteen viimeistelyä ja luovutusta valtioneuvostolle STN:n valmistelemasta teema- ja painopisteluonnoksesta keskusteltiin toukokuun lopussa kaikille avoimessa julkisessa kuulemistilaisuudessa. Lisäksi valmistelussa on hyödynnetty ajankohtaista ennakointitietoa.

Valtioneuvosto käsittelee strategisen tutkimuksen neuvoston aloitteen ja tekee teemapäätöksen, minkä jälkeen STN vastaa teemaa käsittelevien tutkimusohjelmien käynnistämisestä ja rahoitushakujen avaamisesta. Ohjelmahaut avataan tyypillisesti loppusyksystä. Tämän jälkeen on tieteentekijöiden vuoro arvioida yhdessä tiedon hyödyntäjien kanssa, miten vastata parhaiten teeman haasteeseen monitieteellisen tutkimuksen keinoin ja luoda uusia suomalaiseen yhteiskuntaan räätälöityjä ratkaisuja.

Tietokumppanuus on strategisen tutkimuksen toimintamalli, jolla vahvistetaan yhteistyötä ja vuoropuhelua tutkimuksen ja päätöksenteon välillä ja jonka lopputuloksena syntyy koottua tietoa yhdessä sovitusta aihepiiristä. Tietokoosteet pohjautuvat olemassa oleviin, jo julkaistuihin tai työn alla oleviin tuloksiin. Strategisen tutkimuksen hankkeet ja ohjelmajohtajat ovat tehneet tietokumppanuus-yhteistyötä sosiaaliturvakomitean kanssa vuodesta 2021 alkaen. Ensimmäinen yhteistyössä toteutettu tietokooste käsitteli Suomen väestörakennetta ja sosiaaliturvaa.

Sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio pitää Elonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva -tietokoostetta kansainvälisestikin ainutlaatuisena. “Ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen ja luonnonvarojen liikakäyttö johtavat ihmiskunnan hyvinvointia uhkaavaan kestävyyskriisiin, johon nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole varautunut. Tämä tietokooste on ensimmäinen tutkijoiden jäsennys siitä, millaisiin sosiaaliturvaan liittyviin kysymyksiin meidän on pystyttävä vastaamaan, jotta oikeudenmukainen vihreä siirtymä on mahdollinen”, Moisio toteaa.

Koko yhteiskunnan läpäisevä kestävyysmurros on välttämätön elämää ylläpitävän elonkehän turvaamiseksi ja samalla kaikille kansalaisille ihmisarvoisen elämän varmistamiseksi. “Kestävyysmurros ja vihreä siirtymä edellyttävät yhteiskunnallista muutoskykyä, mutta myös vakautta. Parhaimmillaan tulevaisuuden sosiaaliturva vastaa molempiin tarpeisiin”, toteaa tietokoosteen kirjoittamiseen osallistunut Kohti eko-hyvinvointivaltiota: Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orkestrointi (ORSI) -tutkimuskonsortion johtaja Liisa Häikiö.

Tietokoosteen laatimista ovat koordinoineet strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat Paula Schönach (Ilmastonmuutos ja ihminen, CLIMATE -ohjelma) ja Mikael Hildén (Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi, PIHI -ohjelma). Ohjelmajohtajien lisäksi tietokoosteen kirjoittamiseen osallistui 18 tutkijaa kymmenestä strategisen tutkimuksen hankkeesta. 

Strategisen tutkimuksen hankkeet ja ohjelmajohtajat työstivät tietokoostetta vuoropuhelussa sosiaaliturvakomitean kanssa noin puoli vuotta. Kun koosteen käsikirjoitus oli valmis, Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. “Aktiivista vuoropuhelua tutkimuksen ja nopeastikin muuttuvaan maailmaan reagoivan päätöksenteon välillä tarvitaan merkittävästi lisää. Vaikka Elonkehä-tietokoosteessa käsitellään esimerkiksi sosiaaliturvan ja energiapolitiikan suhdetta, irtautuminen Venäjän fossiilisista polttoaineista tavalla, joka ei tuota eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa, on esimerkki kysymyksestä, joka on nopeasti noussut päätöksenteon ytimeen”, ohjelmajohtaja Paula Schönach painottaa. 

Sosiaaliturvalla voi reaktiivisen jälkihoidon lisäksi olla rooli muutostilanteiden ennakoinnissa ja niihin varautumisessa, muistuttaa äskettäin päättyneen PIHI-ohjelman ohjelmajohtaja ja nykyinen STN:n jäsen Mikael Hildén. “Hyvin suunnitellut ja toteutetut sosiaaliturvan palvelut voivat vahvistaa väestön valmiuksia vastata kestävyysmurroksen haasteisiin, joihin liittyy fossiilisen energian hinnan nousu sekä sellaisten hyödykkeiden kallistuminen, joiden tuotannossa korostuu uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö”, Hildén toteaa.

Strategisen tutkimuksen vastuualueen johtaja Päivi Tikka kiittää tietokoosteen laatimista koordinoineita ohjelmajohtajia, sosiaaliturvakomiteaa sekä komitean tutkimus- ja arviointijaostoa hedelmällisestä vuoropuhelusta. Tietokumppanuus on myötävaikuttanut siihen, että  ympäristö- ja ilmastokysymykset otetaan aiempaa vahvemmin huomioon sosiaaliturvauudistuksen suunnittelussa. Tutkijat puolestaan on haastettu pohtimaan  vihreän siirtymän ja kestävyysmurroksen reunaehtoja sosiaaliturvajärjestelmän näkökulmasta. ”Odotan innolla pian käynnistyvää seuraavaa strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuutta, jossa pohditaan digitalisaatiota ja sosiaaliturvaa”, Tikka toteaa.

• Lue Elonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva -tietokooste (2022) (pdf)
• Lyhyesti: Tutustu tietokoosteen sisällön pääkohtiin (pdf)

Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä, jonka avulla ratkotaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Strategisen tutkimuksen ohjelmat perustuvat vaihtuviin teemoihin. STN:n erityisenä tehtävänä on valmistella vuosittain valtioneuvostolle teema-aloite. Nyt valmisteltavana on teema vuoden 2023 strategisen tutkimuksen ohjelmia varten.

Ilmoittaudu julkiseen kuulemiseen

Teemaluonnos esitellään maanantaina 30.5. klo 13 julkisessa kuulemisessa, jossa osallistujilla on mahdollisuus kommentoida luonnosta vielä ennen kuin STN viimeistelee teema-aloitteen ja luovuttaa sen valtioneuvostolle kesäkuussa.

"Olemme saaneet sidosryhmiltä arvokasta tukea ja apua koko teemavalmisteluprosessin ajan. Uusii, tammikuussa työnsä aloittanut neuvostomme odottaa innokkaasti julkisen kuulemisen keskustelua ja palautetta tästä ensimmäisestä teema-aloitteestamme, jota on valmisteltu poikkeuksellisen epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Olosuhteet ovat vaikuttaneet myös itse teeman sisältöön”, sanoo STN:n puheenjohtaja Anu Kaukovirta.

Verkon välityksellä järjestettävässä julkisessa kuulemisessa tiedeyhteisön jäsenet, tutkimustiedon käyttäjät sekä muut teemoista kiinnostuneet voivat keskustella ehdotetusta teema-aiheesta neuvoston edustajien kanssa. Tilaisuuteen voi ilmoittautua perjantaihin 27.5. saakka tapahtumasivun kautta. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta osallistumisohjeineen julkaistaan strategisen tutkimuksen verkkosivuilla ennen tilaisuutta sekä lähetetään jo ilmoittautuneille osallistujille.

Yksi teema, kaksi tutkimusohjelmaa

Teemavalmistelussa on oleellista tunnistaa ajankohtaiset yhteiskunnalliset haasteet, jotka ovat mittakaavaltaan merkittäviä ja laadultaan sellaisia, että niiden ratkaiseminen edellyttää monitieteistä ja vuorovaikutteista tutkimusotetta sekä kuusivuotisten tutkimusohjelmien mahdollistamaa pitkää aikajännettä. Teemavalmistelua tukee vuorovaikutteinen valmisteluprosessi, jonka avulla teemojen valmisteluun saadaan laajalti mukaan erilaisia näkökulmia niin eri tieteenaloilta kuin yhteiskunnan muilta osa-alueilta.

Strategiseen tutkimuksen myöntövaltuuteen kohdistui teemavalmistelun aikana leikkausuhka, joka peruuntui huhtikuun alussa julkaistussa valtion julkisen talouden suunnitelmassa. Kaukovirta kertoo, että tilanne vaikutti teemojen valmisteluun siten, että neuvosto päätyi jo suhteellisen aikaisessa vaiheessa valmistelemaan yhtä teemaa.

”Ajatuksena oli, että leikkauksen peruuntuessa teemasta voidaan avata kaksi ohjelmaa, mikä onneksi onkin nyt mahdollista. Itse valmisteluprosessi pidettiin edellisten vuosien tapaan monivaiheisena, jotta teematyöhön saatiin syötteitä eri sidosryhmiltä pitkin matkaa”, Kaukovirta kuvaa.

”Tärkeimpiä vaiheita prosessissa oli helmikuussa pidetty sidosryhmätyöpaja, jossa esikarsittuja, potentiaalisia teema-aihioita arvioitiin ja yhteiskehitettiin yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ministeriöiden edustajien kanssa. Toivomme sidosryhmiltämme aktiivista osallistumista myös järjestämäämme kuulemistilaisuuteen”, Kaukovirta toteaa.

Eläketurvakeskuksessa osastopäällikkönä toimiva Kuivalainen odottaa ohjelmajohtajan tehtävältä tutkimustiedon vaikuttavuuden edistämistä ja sidosryhmäyhteistyön kehittämistä yhdessä ohjelman hankkeiden kanssa. 

”Ohjelmassa tehdään kunnianhimoista ja korkeatasoista tutkimusta, joka on yhteiskunnan ja päätöksenteon kannalta keskeistä. Pidän erittäin tärkeänä tutkimustiedon saattamista tiedon käyttäjille. Odotan innolla sitä, että pääsemme etsimään ja toteuttamaan keinoja aktiivisen vuorovaikutuksen edistämiseksi tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien välillä,” Kuivalainen sanoo. ”Parhaimmillaan korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen yhdistyy näkökulmia, jotka tekevät kokonaisuudesta merkityksellisen myös päätöksentekijöille, muille tiedon käyttäjille ja laajemmin suomalaiselle ikääntyvälle yhteiskunnalle.” 

Uudenlaisia vaikuttavuuskeinoja luomassa 

DEMOGRAPHY-ohjelmassa etsitään ratkaisuja väestön ikärakenteen muutoksiin sopeutumiseksi ja yhteiskunnan toiminta- ja uudistuskyvyn säilyttämiseksi. Ohjelman viidessä hankekokonaisuudessa keskitytään syntyvyyden muutoksiin, ikääntymiseen, maahanmuuttajiin, maan sisäiseen muuttoon sekä työurien pidentämiseen. ”Kysymykset ovat päätöksenteon kannalta hyvin keskeisiä ja koskevat laajasti eri toimijoita.”, Kuivalainen toteaa. ”Ohjelman hankkeet ovat temaattisesti yhtenäisiä ja muodostavat eheän ja monipuolisen kokonaisuuden. Tavoitteenamme on luoda tietopohjaa, jonka avulla suomalainen yhteiskunta voi vaikuttaa ja sopeutua väestörakenteen muutoksiin. Keskeistä on mm. ratkaista rahoituksellinen kestävyysongelma ja vahvistaa sosiaalista kestävyyttä.” 

Kuivalaisen mukaan yhteiskunnallinen vaikuttavuuden ytimessä on korkeatasoinen ja relevantti tutkimus. ”Työni Eläketurvakeskuksessa on kerryttänyt kokemusta päätöksentekoa tukevan korkeatasoisen tutkimuksen johtamisesta sekä niistä tavoista, joilla tutkimuksen ja tiedon käyttäjien vuorovaikutusta voidaan edistää ja tietoa tuoda tiedonkäyttäjille.” Myös perinteiset keinot ovat edelleen tärkeitä: ”Vaikuttavuudessa pienemmät sidosryhmätapaamiset ovat todella keskeisessä roolissa. DEMOGRAPHY-ohjelmassa käytämme perinteisiä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tapoja kuten seminaareja.”, Kuivalainen kertoo. ”Myös Saumakohtia -dialogit tutkijoiden ja poliitikkojen välillä vaikuttavat todella onnistuneelta konseptilta ja olisi hieno olla mukana laajentamassa mallia. Lisäksi Tiede kohtaa vaalit -keskustelutilaisuudet vaikuttavat mielenkiintoisilta. Meillä on ohjelmassamme suunnitelmia myös uudenlaisista tavoista edistää tutkimuksen ja päätöksenteon välistä vuoropuhelua,” Kuivalainen jatkaa. 

Vaikuttava tutkimus edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta

Kuivalainen pitää strategista tutkimusta erittäin tärkeänä rahoitusmuotona monesta syystä: ”Strateginen tutkimus on uudistanut tutkimustoimintaa. On erittäin tärkeää, että on olemassa tällainen rahoitusmuoto, jonka erityisenä tavoitteena on tutkimustiedon vaikuttavuuden edistäminen ja jossa aktiivisesti ja innovatiivisesti kehitetään tapoja tutkimustiedon saattamiseen tiedon käyttäjille ja vuorovaikutuksen edistämiseen.” Kuivalaisen mukaan tästä ovat hyötyneet niin tiedon käyttäjät kuin tutkijatkin. ”Erityisesti nuoremmille tutkijoille strateginen tutkimus on tuonut paljon uudenlaista oppia.” 

Myös rahoituksen kestolla on tärkeä rooli tutkimuksessa. ”On hyvin oleellista, että rahoitus on pitkäjänteistä ja kestää kuusi vuotta. Tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttava tutkimus edellyttää aikaa. Isot yhteiskunnalliset kysymykset, joihin ohjelmissa etsitään tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja monitieteisessä yhteistyössä, eivät toteudu lyhyessä ajassa,” summaa Kuivalainen. 

Osastopäällikkö Susan Kuivalainen (Eläketurvakeskus) on valittu strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut (DEMOGRAPHY) -ohjelman ohjelmajohtajaksi 1.1.2022-31.12.2024. Ohjelmajohtajat ovat palvelussuhteessa taustaorganisaatioonsa.

Teksti: Tiina Salo
Kuva: Vesa Laitinen / Eläketurvakeskes

Vastinrahoituksen päättyminen ei vaikuta jo tehtyihin rahoituspäätöksiin. Aiemmin myönnettyjen vastinrahojen maksatukset suoritetaan normaalisti.

Vuosina 2015–2021 STN myönsi EU-vastinrahoitusta vuosittain noin 4 miljoonaa euroa. Yksittäisten vastinrahoituksen myöntöjen lukumäärät ja suuruudet ovat vaihdelleet merkittävästi. Vuosittain erillisiä vastinrahoitusmyöntöjä on ollut 42–100 kappaletta ja yksittäisten myöntöjen suuruudet ovat vaihdelleet muutamasta tuhannesta useisiin satoihin tuhansiin euroihin. Vastinrahamyönnöt kohdistuivat pääasiassa tutkimuslaitoksille ja yliopistoille.

Rahoituksensa hallinnoinnin ja vaikuttavuuden tehostamiseksi STN keskittyy jatkossa suurten konsortioiden rahoittamiseen tutkimusohjelmissaan.

BIOD-ohjelma keskittyy luonnon monimuotoisuuteen eli elonkirjoon hyvinvoinnin edellytyksenä. Hiedanpään mukaan ohjelman kolme konsortiota eli hankekokonaisuutta täydentävät hyvin toisiaan. ”Tutkimus keskittyy elonkirjon heikentymisen syihin ja pohtii elpymisen keinoja hiukan eri näkökulmista. Kaikilla on lähtökohtana maankäyttö ja sen suunnittelu: miten ihminen on tahallaan tai vahingossa ajanut luontoarvoja kauemmas kaupungeista ja talouskäytössä olevilta mailta.”

Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (BOOST) -hanke tarkastelee heikkenevien luontoarvojen hyvittämistä ja sitä, etteivät luontoarvot ja niiden laatu vähenisi maankäytöstä huolimatta. Siinä missä BOOST tarkastelee ihmistä ja ihmisen tekemisiä ympäröivän luonnon monimuotoisuutta, Hyvinvointia biodiversiteetti-interventioilla (BIWE) -hanke tarkastelee ihon ja ihmisen sisäisen biologisen monimuotoisuuden merkitystä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Hanke ei vie ihmisiä luontoon saamaan terveys- ja hyvinvointihyötyjä vaan tuo luonnon ihmisen luo, esimerkiksi asuintalojen pihoihin. ”On totuttu ajatukseen, että ihminen on erkaantunut luonnosta ja sen korjaamiseksi ihminen olisi palautettava luontoon tarjoamalla esimerkiksi kiinnostavia luonto- ja virkistyskokemuksia. BIWE katsoo asiaa toisesta näkökulmasta”, Hiedanpää kertoo.

Ohjelman kolmas konsortio Luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus (BIODIFUL) tutkii johtajuutta. Luonnon köyhtymisen ehkäiseminen vaatii laajaa systeemitason muutosta eli johtajuutta niin kulutuksessa, liiketoiminnassa kuin koko yhteiskunnassa.”Voiko tärkeämpää ja kiinnostavampaa tutkimuskokonaisuutta ollakaan!” Hiedanpää hehkuttaa.

Strateginen tutkimus on vaikuttamiskeinojen yhteisluomista

Hiedanpää odottaa ohjelmajohtajan tehtävältään uudenlaista vivahdetta myös omaan työhönsä Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorina. ”Olen innostunut miettimään yhdessä BIOD-ohjelman hankkeiden kanssa, miten kehitämme ja toteutamme tieteellistä vaikuttamistyötä. Otamme vaikuttamiseen tutkimuksellisen otteen”, Hiedanpää korostaa. Tiedeviestinnän lisäksi strategisessa tutkimuksessa ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Lisäksi tuloksia pitää soveltaa käytäntöön yhteistoiminnallisesti ja seurata vaikuttavuutta. ”Kuulostaa mahtipontiselta, mutta jotain tuollaista olisi pystyttävä tekemään, jotta tiede voisi olla avuksi luonnon monimuotoisuuden kannalta ongelmallisten toimintatapojen murtamisessa ja uusien, vaikutuksiltaan parempien toimintatapojen hahmottamisessa”, pohtii Hiedanpää.

Vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa on olennainen osa strategista tutkimusta. ”Jokaisella ohjelman hankkeella on valtava kontakti- ja yhteistyöverkosto ministeriöstä etujärjestöihin ja yrityksiin sekä järjestäytyneistä kansalaisyhteiskunnan toimijoista yksittäisiin kansalaisiin. Tarkoituksenani on tehdä vaikuttamisesta suunnitelmallisempaa. Luomme ohjelmalle oman vaikuttamisstrategian ja toteutamme sitä johdonmukaisesti mutta joustavasti.”

Hiedanpään mukaan kansainvälistä vaikuttamista ei tule unohtaa: ”BIOD-ohjelma on Euroopan mittakaavassa ja myös globaalisti ainutlaatuinen. Siksi otamme myös eurooppalaiset vaikuttamiskanavat käyttöön. Tarkemmat painopisteet paljastuvat ja täsmentyvä, kun olemme tehneet vaikuttamisstrategian.”

Strateginen tutkimus on Hiedanpään mukaan erittäin tärkeä rahoitusmuoto, koska siinä yhdistyvät poikkeuksellisesti ongelmallisten käytäntöjen tunnistaminen tutkimuksen kautta ja niiden muuttamiseen tähtäävä vuorovaikutuksellinen ote. ”Tuntuu luontevalta siirtyä STN:n rahoittamasta, viime vuonna päättyneestä Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -konsortiosta, johtamaan BIOD-ohjelmaa, joka on itselleni teemaltaan läheinen ja lisäksi yhteiskunnallisesti hyvin tärkeä”, summaa Hiedanpää.

Tutkimusprofessori Juha Hiedanpää on valittu strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Elonkirjon köyhtymisen ympäristölliset ja yhteiskunnalliset yhteydet, BIOD -ohjelman ohjelmajohtajaksi 1.1.2022-31.12.2024. Ohjelmajohtajat ovat palvelussuhteessa taustaorganisaatioonsa.

Teksti: Tiina Salo

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiössä (Itla) työskentelevä Kurki on valinnastaan innostunut: ”Odotan erityisesti, että voin edistää PANDEMICS-ohjelman tutkimushankkeiden sekä päätöksentekijöiden ja sidosryhmien välistä vuoropuhelua. Työ alkaa esimerkiksi siitä, että kartoitamme ohjelman hankkeiden yhteisiä rajapintoja ja vaikuttamisverkostoja hankkeiden tutkijoiden kanssa.”

Siltojen rakentaminen tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välille innostaa

PANDEMICS-ohjelma on erittäin ajankohtainen. Se suuntautuu tulevaisuuteen ottamalla oppia muun muassa nykyisen covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin käsittelystä ja vaikutuksista. Kurki näkee, että tarve monitieteiselle asiantuntijuudelle pandemian aiheuttamien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi on tällä hetkellä valtava. PANDEMICS-ohjelman erityisluonteeseen liittyy hänen mukaansa myös se, että akuutissa covid-19-tilanteessa päätöksiä on jouduttu tekemään osittain vajavaisen tiedon varassa tai puutteellisessa kokonaiskuvassa.

”Päätösten monialaisia vaikutuksia ei ole pystytty aina ennakoimaan riittävästi. Siksi ohjelmajohtajan tehtävässä on ainutlaatuiset mahdollisuudet vaikuttaa ja edistää hankkeiden tutkimustiedon hyödyntämistä laaja-alaisesti. Tästä yhteiskunnallisesta vaikuttamistyöstä ja siltojen rakentamisesta poliittisten päättäjien ja eri sidosryhmien välille olen erityisen innostunut”, sanoo Kurki.  

Ohjelmajohtajan tehtävänä on rakentaa ohjelmakokonaisuutta yhteistyössä johtamansa ohjelman hankkeiden kanssa. Tehtäviin kuuluu myös STN:n rahoittamien ohjelmien välisen yhteistyön edistäminen ja yhteistoiminnan kehittäminen. ”On motivoivaa lähteä rakentamaan yhteistyötä muiden ohjelmajohtajien kanssa. Jo lyhyellä kokemuksella olen saanut huomata, että STN-ohjelmajohtajien verkosto on kiinteä ja ohjelmien välinen yhteistyö on tärkeää”, toteaa Kurki.

Kohti oikeudenmukaista palautumista covid-19-pandemiasta 

PANDEMICS-ohjelman tavoitteena on tuoda päätöksentekijöiden käyttöön tutkimukseen perustuvia ennakointi- ja ratkaisumalleja sekä asiantuntijuutta pandemioiden aiheuttamien yhteiskunnallisten haasteiden kohtaamiseen. Kurjen mukaan katseet suunnataan tulevaisuuteen: ”Kaikkia ohjelman hankkeita yhdistää vahva tulevaisuusorientaatio. Monitieteisiä ratkaisuja haettaessa hyödynnetään kansainvälisiä verkostoja ja aineistoja covid-19-pandemiasta toipumiseen sekä tulevien pandemioiden ehkäisyyn ja hallintaan.  Kaikissa hankkeissa tutkimus tuottaa uutta, laajasti sovellettavissa olevaa tieteellistä tietoa syventäen yhteiskunnallista ymmärrystä pandemioista ja niistä toipumisesta.”

PANDEMICS-ohjelmassa etsitään kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joilla ennakoidaan ja turvataan hyvinvointivaltion toiminta. Konkreettista tietoa tarvitaan esimerkiksi siitä, mitä on tulevaisuuden terveysuhkien sosiaalisesti ja poliittisesti kestävä kriisinhallinta tai minkälainen on kaupunkiympäristöjen rooli ja kaupunkisuunnittelun mahdollisuudet tartuntatautien ennaltaehkäisyssä.

”Ohjelmassa etsitään poliittisten, oikeudellisten ja hallinnollisten järjestelmien keinoja taata, että palautuminen covid-19-pandemiasta tapahtuu oikeudenmukaisella ja hyväksyttävällä tavalla. Esimerkiksi kouluissa on suuri tarve ratkaisuille, jotka tukevat parhaiten kriiseistä selviytymistä, etäopetuksen kehittämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä”, sanoo Kurki.

Tutkimusyhteistyön jatkoedellytyksien luonti jo hankkeen alussa on tärkeää

Merkittävä osa ohjelmajohtajan työtä on strategisen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen. Kurki kokee tärkeäksi vaikuttavuuden edistämisen päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välisen vuoropuhelun keinoin.

”Päätyöni Itlassa tarjoaa monipuoliset yhteiskunnallisen vaikuttamisen verkostot. Minulle on kertynyt laajat kansalliset verkostot esimerkiksi perusterveydenhuollon päättäjiin ja tuleville hyvinvointialueille. Aion tehdä tiivistä yhteistyötä myös eri tutkimusverkostojen kanssa, koska aikaisempi kokemus on osoittanut, että neljän vuoden hankeaika menee todella nopeasti. Tutkimusyhteistyön jatkoedellytyksiä on tärkeä luoda jo heti hankkeen alusta alkaen”, painottaa Kurki.

Myös Kurjen rooli sivutoimisena erikoistutkijana Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa INVEST-tutkimushankkeessa tarjoaa paljon vaikuttamis- ja sidosryhmäverkostoja. INVEST on eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva, joka kuuluu Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan.

”On kiinnostavaa suunnitella yhdessä hankkeiden tutkijoiden ja vuorovaikutusvastaavien kanssa, miten ja millä keinoin voimme tehokkaimmin syntetisoida tutkimustietoa ja siten edistää tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa”, Kurki lisää.

Strategista tutkimusta tarvitaan monimutkaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen

STN:n rahoittama tutkimus on yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin kysymyksiin ja tarjotaan välineitä tutkimusperustaiseen päätöksentekoon.  ”PANDEMICS-ohjelma on hyvä esimerkki siitä, miten strateginen tutkimus kytkeytyy vahvasti ajankohtaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun”, toteaa Kurki.

”Vuoropuhelu ja yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä on keskeisessä roolissa. STN:n tutkimushankkeissa on mukana useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, mikä luo erinomaisen pohjan monitieteiselle ja kansainväliselle tutkimusyhteistyölle. Koska aikamme yhteiskunnalliset haasteet ovat usein kompleksisia, tarvitaan strategisen tutkimuksen rahoitusmuodon kaltaisia rahoitusinstrumentteja, jotka pystyvät aidosti edistämään systeemisten ratkaisujen löytymistä ja tutkimusperustaista päätöksentekoa”, Kurki summaa.

Erikoistutkija, TtT Marjo Kurki on valittu strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS) -ohjelman ohjelmajohtajaksi 1.1.2022-31.12.2024. Ohjelmajohtajat ovat palvelussuhteessa taustaorganisaatioonsa.

Teksti: Tiina Salo
Kuva: Tilda Hopia/ Itla

DEMOGRAPHY- ja BIOD -ohjelmien ohjelmajohtajien rahoituskausi on 1.1.2022-30.9.2024 ja PANDEMICS-ohjelman ohjelmajohtajan rahoituskausi 1.1.2022-31.12.2024.

DEMOGRAPHY-ohjelman ohjelmajohtajaksi valittiin osastopäällikkö Susan Kuivalainen (Eläketurvakeskus) ja BIOD-ohjelman ohjelmajohtajaksi tutkimusprofessori Juha Hiedanpää, (Luonnonvarakeskus).  PANDEMICS- ohjelman ohjelmajohtajaksi valittiin erikoistutkija Marjo Kurki (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA).

Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajapäätöksissä painotettiin valittujen monitieteistä sisältöosaamista ohjelman teemoista, johtamis- ja koordinointikokemusta monialaisissa verkostoissa sekä soveltuvuutta tehtävän hoitamiseen.

Ohjelmajohtajan tehtävinä on rakentaa ohjelmakokonaisuutta yhteistyössä johtamansa ohjelman hankkeiden kanssa ja edistää toiminnallaan yhteistyötä strategisen tutkimuksen ohjelmien välillä. Lisäksi ohjelmajohtajat vastaavat strategisen tutkimuksen ohjelmien yhteisen toiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta. He myös vahvistavat toiminnallaan strategisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta yhdessä muiden ohjelmajohtajien ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen vastuualueen kanssa. Ohjelmajohtajat ovat palvelussuhteessa taustaorganisaatioonsa.

• 50 hakemusta Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät (YOUNG) -ohjelmaan
• 24 hakemusta Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella (SHIELD) -ohjelmaan

Seuraavaksi arviointipaneelit arvioivat hakemusten tieteellisen laadun, yhteiskunnallisen relevanssin, vaikuttavuuden sekä sopivuuden ohjelmiin. Strategisen tutkimuksen neuvosto tekee päätöksen toiseen hakuvaiheeseen kutsuttavista hankkeista alustavasti maaliskuun puolivälissä.

Kuulemistilaisuuden tavoitteena oli tukea tulevaisuusvaliokunnan työtä esittelemällä tutkimusta Suomen kehityksen haasteista ja erityisistä pullonkauloista, eli erityisistä rajoitteista, jotka heikentävät Suomen edellytyksiä vastata ennakoivasti tulevaisuuden haasteisiin.
Tilaisuudessa strategisen tutkimuksen hankkeet ja ohjelmat tarjosivat vastauksia kysymyksiin sekä esittelivät tutkimuksesta nousevia, yhteiskunnallisesti relevantteja mutta politiikoille mahdollisesti uusia kysymyksiä. Kaikki strategisen tutkimuksen hankkeet ovat monitieteisiä ja tutkimuskysymyksiä tarkastellaan eri tieteenaloista käsin, jotta ratkaisut ovat mahdollisimman kattavia yhteiskunnan isoihin ja monimutkaisiin ongelmiin.

Tutkitusta tiedosta löytyy päätöksentekoa tukevia ratkaisuja

Kuulemisen avasi tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Pirkka-Pekka Petelius. Tämän jälkeen strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Kimmo Nuotio esitteli strategisen tutkimuksen toimintaa ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisen merkitystä. Strategisen tutkimuksen vastuualueen johtaja Päivi Tikka puolestaan esitteli vasta julkaistua Ratkaisujatieteesta.fi -verkkopalvelua, josta löytyy tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja politiikkasuosituksia päätöksenteon tueksi.

Ensimmäisenä ohjelman hankkeissa tuotettuja ratkaisuja esitteli PIHI-ohjelman ohjelmajohtaja Mikael Hildén. PIHI-ohjelmassa on pyritty ratkaisemaan pullonkauloja, joita on ylitettävä siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Ylitettäviä rajoitteita ovat esimerkiksi fossiilisten raaka-aineiden vahva asema ja luonnonvarojen käytön yksipuolisuus. PIHI-ohjelman hankkeiden tutkimustulokset osoittavat, että Suomessa havaitut kehityksen pullonkaulat ovat pääosin samoja kuin muissa maissa. Hankkeiden löytämien erilaisten ilmastoratkaisujen myötä ohjelma on kokonaisuutena osoittanut, että nämä rajoitteet on kuitenkin mahdollista ylittää. Muutokset edellyttävät tutkimuksen ja eri yhteiskunnallisten toimijoiden vuoropuhelua sekä ratkaisujen yhteistä kehittämistä.

Ohjelmajohtaja Heli Koski esitteli TECH-ohjelmassa syntyneitä teknologiamurroksiin liittyviä tutkimustuloksia ja ratkaisuehdotuksia. TECH-ohjelmassa hankkeet tutkivat Suomen edellytyksiä hyödyntää teknologiamurroksia, liittyen mm. digitalisaatioon, automatisaatioon ja energiamarkkinoiden murrokseen. TECH-ohjelman tutkimustulosten mukaan investointien riittämättömyys on ollut teknologiamurrosten keskeisenä pullonkaulana. TECH-ohjelmassa on korostunut monitieteisyys, jolla teknologiamurroksien haasteisiin on voitu vastata.

Tutkijat ja kansanedustajat keskustelivat ilmastohaasteista ja teknologiamurroksesta

Myös TECH- ja PIHI-ohjelmien hankkeiden tutkijat pääsivät esittelemään tutkimuksiensa ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja pullonkauloihin. BCDC Energia -tutkimuskonsortion johtaja Maria Kopsakangas-Savolainen esitteli tulevaisuusvaliokunnalle tutkimuksen ratkaisuja säästä riippuvan energiatuotannon haasteisiin. Hankkeen ratkaisuja näihin ovat esimerkiksi energiasääennuste ja uudet mallit joustavaan tuotantoon ja kulutukseen.

FORBIO-hankkeen tututkija Elias Hurmekoski kuvasi miten Suomen metsät toimivat osana EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. FORBIO-hankkeen tutkimuksen mukaan on luovuttava fossiilisista päästöistä, mutta samalla minimoitava myös nettopäästöt. Erityisen tärkeää Suomessa on tunnistaa metsiin liittyviä ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja, jotka vähentäisivät nettopäästöjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

ScenoProt-hankkeen tutkimuksesta oli puhumassa konsortion johtaja Anne Pihlanto. Tutkimuksen mukaan keskeisessä roolissa ilmastoystävällisessä ja terveellisessä ruokatuotannossa on monipuolisuus. ScenoProt-hankkeen tutkimus osoittaa, että jo 50:50 kasvisproteiinien ja eläinperäisen proteiinin suhteelle rakennettu ruokavalio tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä ja positiivisia ympäristövaikutuksia. Elintarvikeyrityksillä on merkittävä rooli monipuolisemman ruokajärjestelmän rakentamisessa.

Muuttuvassa yhteiskunnassa tasa-arvon toteutuminen vaatii tutkimukseen perustuvaa politiikkaa

Toisen puoliskon kuulemisesta avasi ohjelmajohtaja Olli Kangas, joka kertoi EQUA-ohjelman keskeisistä sisällöistä. EQUA-ohjelmassa on tutkittu miten väestökatoisessa Suomessa voitaisiin edistää tasa-arvon toteutumista eri ikäryhmissä. Eriarvoisuuden pullonkauloihin tutkimuksen tarjoamia ratkaisuja olivat esittelemässä konsortion johtaja Mikko Niemelä TITA-hankkeesta, OmaLinja-hankeen tutkija Hannu Karhunen sekä ROSE-hankeen tutkija Tuuli Turja.

Mikko Niemelä kertoi TITA-hankkeen tutkimuksesta, joka käsitteli asunnon sijaintiin liittyvää eriarvoisuutta ja ratkaisuja siihen. TITA-hankkeen mukaan työelämän muutos paikasta riippumattomaksi ja asuntotarjonnan lisääminen ovat vain yksi osa ratkaisua. Tarvitaan seututason yhteistyötä, jossa mukana ovat myös järjestöt.

OmaLinja-hankkeesta Hannu Karhunen esitteli tutkimuksen tarjoamia ratkaisuja työmarkkinoiden murrokseen ja koulutuksellisiin eriarvoisuuden kipupisteisiin. OmaLinja-hankkeen mukaan korkeakoulutettujen osuuden lisääminen on toimiva keino mahdollisuuksien tasa-arvon parantamiseksi.

Tuuli Turja nosti esiin ROSE-hankkeen tutkimuksia roboteista tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa. ROSE-hankkeen mukaan SOTE-alan robottien käyttöönottoa on suunniteltava, seurattava ja arvioitava hyödynnettävyyden, skaalautuvuuden ja tehokkuuden lisäksi myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Tutkimus vastaa kysymyksiin, joita ei päätöksenteossa osata vielä esittää

Tulevaisuusvaliokunnan kuulemistilaisuuden tarkoituksena oli tukea tieteen ja päätöksenteon yhteistyötä. Hankkeiden tutkimustulokset herättivät kysymyksiä, ja esitysten jälkeen syntyi vuoropuhelua tutkijoiden ja kansanedustajien välille. Vuoropuhelu on keino tehdä päätöksiä tietoon perustuen, ja toisaalta se on myös tutkijoille tapa ymmärtää poliittisen päätöksenteon tietotarpeita.

Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Pirkka-Pekka Petelius totesikin kokouksen loppuun, että tutkijat esittävät usein vastauksia kysymyksiin, joita ei eduskunnassa osata vielä edes kysyä. Tämä on yksi niistä syistä, miksi strateginen tutkimus jatkossakin tukee tiivistä tieteen ja politiikan yhteistyötä.

Tulevaisuusvaliokunnan julkinen kuuleminen tallennettiin ja tallenne on mahdollista katsoa eduskunnan verkkosivuilta.

Kaikki ehdotukset ja kommentit käydään läpi osana STN:n teemavalmistelua. Teemojen valmistelu jatkuu seuraavaksi neuvoston voimin sekä alkuvuodesta 2022 sidosryhmätyöpajalla. Neuvosto järjestää myös toukokuussa 2022 jo perinteeksi muodostuneen avoimen teemakuulemistilaisuuden, jossa kiinnostuneilla on vielä mahdollisuus kommentoida teemaehdotusluonnosta. Tilaisuuden jälkeen STN tekee päätöksen teema-aloitteesta, joka luovutetaan valtioneuvostolle. Valtioneuvoston teemapäätöksen perusteella STN valmistelee syksyllä 2022 strategisen tutkimuksen vuonna 2023 käynnistyvän ohjelman ja sen rahoitushaun. Strategisen tutkimuksen neuvosto on aikaisempina vuosina tehnyt vähintään kaksi teema-aloitetta valtioneuvostolle ja käynnistänyt valtioneuvoston päätöksen jälkeen uudet STN-ohjelmat. Strategisen tutkimuksen rahoitukseen on kuitenkin esitetty leikkauksia, jotka vaikuttaisivat vuodesta 2023 alkaen. Siksi valmistelussa varaudutaan myös siihen, että STN valmistelisi vain yhden teemaehdotuksen valtioneuvostolle.

Strateginen tutkimus kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita arvokkaista ehdotuksista ja näkökulmista. Aktiivinen osallistuminen prosessiin tukee laadukkaiden teemaehdotusten valmistelua.

Uudet ohjelmat ovat:

• Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät (YOUNG)
• Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella (SHIELD)

Molempia teemoja läpileikkaava painopiste on yhdenvertaisuus.

Molemmat ohjelmat ovat kuusivuotisia. Niiden osalta STN varautuu rahoittamaan kahdessa avattavassa ohjelmahaussa yhteensä 8-10 hanketta, joiden rahoitus on ensimmäisen kolmivuotiskauden osalta yhteensä noin 28 miljoonaa euroa. Näihin ohjelmiin valittujen hankkeiden etenemistä tarkastellaan rahoituskauden puolivälissä, ja neuvosto päättää rahoituksen jatkamisesta tarkastelun perusteella.

Uusien ohjelmien kaksivaiheisen haun aiehaut aukeavat 3.11.2021 ja päättyvät 12.1.2022. Aiehaut ovat avoimia kaikille hakukelpoisille hakijoille. Hakujen toiseen vaiheeseen kutsuttavat hankkeet valitaan maaliskuussa 2022. STN tekee päätökset jatkoon kutsuttavista hankkeista ensimmäisen vaiheen kansainvälisiin vertaisarviointeihin perustuen.

Rahoitusta myönnetään konsortioille. Konsortion rakennetta, kokoonpanoa ja toimintaa koskevat kuvaukset ja ehdot sekä tarkemmat hakuohjeet löytyvät hakuilmoituksista.

Ohjelmien teemat koskettavat laajasti kansalaisia

STN:n rahoittaman tutkimuksen tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin. Neuvoston puheenjohtajana 1.1.2022 aloittavan ja nykyisin varapuheenjohtajana toimivan Anu Kaukovirran mukaan tämänkertaiset ohjelmahaut avataan meitä kansalaisia viime aikoina laajasti koskettaneista teemoista – turvallisuudesta ja luottamuksesta sekä lastemme ja nuortemme hyvinvoinnista. 

”Molempiin teemoihin linkittyy tiiviisti ohjelmia leikkaavan painopisteen ajatus yhdenvertaisuuden kokemuksesta kriittisenä voimavarana. Toisaalta yhdenvertaisuuden vastakohtana on ajatus eriarvoisuuden ja syrjinnän aiheuttamista pitkäaikaisista vahingoista yhteiskunnassamme”, Kaukovirta toteaa.

Tulevaisuus on kaikkien lasten ja nuorten harteilla, mutta he ovat lähtökohdiltaan hyvinkin erilaisessa tilanteessa.  ”Lapsiin ja nuoriin liittyvää tutkimusta on meneillään paljon, mutta kokonaisvaltainen ymmärrys nuoria tukevista toimenpiteistä puuttuu.  Ohjelmassa korostamme sitä, että lasten ja nuorten oman äänen pitää kuulua. He ovat aktiivisia yhteiskunnan toimijoita”, Kaukovirta painottaa.  

Toinen avattava ohjelma, Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella, keskittyy aikamme uudenlaisiin haasteisiin. Kaukovirran mukaan luottamuspula horjuttaa demokratiaa. Hän muistuttaa, että tarvitsemme lisää ymmärrystä luottamusta ja turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ja niiden torjunnasta monella eri tasolla.

”Turvallisuus ja luottamus kulkevat käsi kädessä.  Pandemian luoma kriisitilanne, tiedon uudenlainen käyttö ja nopeat muutokset informaatioympäristössämme ovat haastaneet luottamustamme toisiimme, päättäjiin ja yhteiskunnan kykyyn toimia ja turvata meitä.   Perinteisemmätkään turvallisuusriskit eivät ole kadonneet,” Kaukovirta summaa.

Hakuilmoitukset on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 

Hakuihin liittyvä hakuneuvontawebinaari järjestetään torstaina 25.11.2021 klo 11-12.30. Webinaari on suomenkielinen, mutta kysymykset voi esittää tarvittaessa myös englanniksi.

Teemakysely on avoinna 27.10.–11.11.2021.

Millainen on hyvä teema?

Kyselyllä pyritään tunnistamaan teemoja, jotka

• ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä
• edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta
• ovat horisontaalisia ja koskettavat laajasti yhteiskunnan eri osa-alueita
• ovat riittävän erilaisia suhteessa aiempien vuosien teemoihin.

Lisäksi teemavalmistelussa tavoitellaan uusien, ennakoivien osaamis- ja tutkimusyhdistelmien kehittämistä sekä pitkäjänteisyyttä, joka kantaa kuuden vuoden ohjelmakauden ajan.  Teemakyselyllä ei haeta yksittäisiä tutkimusaiheita vaan monitieteisiä kokonaisuuksia, jotka täyttävät edellä mainitut hyvän teeman tunnusmerkit. On hyvä myös ottaa huomioon, millaisiin kysymyksiin pureutuvaa tutkimusta on jo rahoitettu STN-ohjelmissa.

Teemavalmistelussa on kyse ennakoinnista. Vastaajien toivotaan miettivän ehdotuksia laajalla perspektiivillä keskittyen merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tavoitteena on tunnistaa pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia yhteiskunnallisia tietotarpeita ja teemoja, joista tarvittaisiin uutta monitieteellistä ja vaikuttavaa tutkimusta paremman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Strategisen tutkimuksen neuvosto on aikaisempina vuosina tehnyt vähintään kaksi teema-aloitetta valtioneuvostolle ja käynnistänyt valtioneuvoston päätöksen jälkeen uudet STN-ohjelmat. Strategisen tutkimuksen rahoitukseen on kuitenkin esitetty leikkauksia, jotka vaikuttaisivat vuodesta 2023 alkaen. Siksi valmistelussa varaudutaan myös siihen, että STN valmistelisi vain yhden teemaehdotuksen valtioneuvostolle.

Jätä ehdotuksesi 11.11. mennessä - uutuutena mahdollisuus lisätä aihetunnisteita

Viima-kyselyalusta mahdollistaa omien ehdotusten jättämisen lisäksi myös muiden ehdotusten kommentoinnin ja niistä keskustelun. Parhaimmillaan keskustelun toivotaan johtavan monialaisiin ja monitieteellisiin ehdotuksiin, jotka yhdistävät ennakkoluulottomasti uusia osaamis- ja tutkimusyhdistelmiä sekä vuorovaikutteisuutta. Tänä vuonna ehdotuksiin voi lisätä myös aihetunnisteita, mikä mahdollistaa ehdotusten tarkastelun aihepiireittäin.

STN hyödyntää nyt kerättäviä ehdotuksia tulevien ohjelmien teemavalmistelussa. Kerättyjä ehdotuksia voidaan käyttää myös STN:n ja Suomen Akatemian tulevien vuosien ohjelmasuunnittelussa. Kyselyaineisto säilytetään Suomen Akatemiassa mahdollista jatkokäyttöä varten. Materiaali arkistoidaan mahdollisuuksien mukaan myös Tietoarkistoon myöhempää tutkimus- ja opetuskäyttöä varten. Tietoarkistoon arkistoitava aineisto anonymisoidaan. Suomen Akatemialla ja strategisen tutkimuksen neuvostolla on oikeus muokata ja/ tai poistaa ehdotuksia.

Kyselyyn osallistuminen edellyttää joko omien Viima-tunnusten luomista tai kirjautumista esimerkiksi LinkedIn- tai Google-tunnuksilla.

Siirry teemakyselyyn

Uusi verkkopalvelu auttaa löytämään uusimman tutkimustiedon, politiikkasuositukset ja asiantuntijat

Ratkaisujatieteesta.fi on rakennettu vastaamaan tutkimuksen ja päätöksenteon rajapintojen hyvin tunnistettuihin haasteisiin. Päätöksenteossa ja sen valmistelussa haasteena on löytää uusin ja olennaisin tieto oikeaan aikaan ja kiteytetyssä muodossa. Lisäksi haasteena on tunnistaa ja löytää asiantuntijat, joita kutsua esimerkiksi kuulemisiin.

Tutkijoiden näkökulmasta haasteena on taas usein se, miten oman tutkimuksen tulokset saisi välitettyä päätöksenteon prosesseihin ja miten varsinkin nuoremmat tutkijat voisivat tulla tunnistetuiksi asiantuntijoiksi politiikkaprosesseissa mukana olevien keskuudessa.  

Temaattiset kokonaisuudet vievät strategisen tutkimuksen hankkeiden tulosten äärelle

Ratkaisujatieteesta.fi -verkkopalvelu perustuu strategisen tutkimuksen ratkaisukortteihin, jotka julkaistiin painetussa muodossa ensimmäisen kerran helmikuussa 2019. Verkkopalvelun kehittäminen ja ratkaisukorttien muokkaaminen digitaaliseen muotoon aloitettiin vuonna 2020. Ratkaisujatieteesta.fi kehittyy jatkuvasti uusien strategisen tutkimuksen ohjelmien aloittaessa ja hankkeiden edetessä tutkimus- ja vuorovaikutustyössään.

Verkkopalvelu jakautuu neljään temaattiseen osioon: Teknologian, talouden ja työn murrokset; Osallistuva kansalaisuus ja muuttuva hallinta; Ympäristönmuutos ja luonnonvarat sekä Hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.  Osiot rakentuvat ratkaisukorteista, joissa strategisen tutkimuksen tutkijat ja ohjelmajohtajat ovat kiteyttäneet hankkeiden keskeisiä tutkimustuloksia. Kortit tarjoavat polun lisätietoon, kuten politiikkasuosituksiin ja muihin tutkimustuloksia valottaviin julkaisuihin. Kustakin ratkaisukortista löytyvät myös kyseistä aihetta tutkineet hankkeet sekä linkit hankkeiden esittelyyn ja yhteystietoihin.  

Löydä oma väyläsi strategisen tutkimuksen tuloksiin ja ratkaisuihin

Uusi verkkopalvelu on toteutettu erityisesti päättäjiä ja päätöksenteon valmistelijoita ajatellen. Palvelu tarjoaa kuitenkin mielenkiintoista sisältöä kaikille tutkimukseen perustuvista ratkaisuista ja laajoista yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneille. Odotamme esimerkiksi toimittajien, opettajien ja opiskelijoiden löytävän palvelusta väylän strategiseen tutkimukseen ja sen tuloksiin.

Tervetuloa tutustumaan palveluun osoitteessa Ratkaisujatieteesta.fi! Seuraa sivustoa myös jatkossa – kortit päivittyvät ja uusia politiikkasuosituksia lisätään säännöllisesti. 

Löydä tutkimukseen perustuvia ratkaisuja sosiaalisesta mediasta #RatkaisujaTieteestä -aihetunnisteella.

Ratkaisujatieteesta.fi on mukana Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmassa.

Teemoja on kaksi:

• Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät
• Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella

Molempia teemoja läpileikkaava painopiste on yhdenvertaisuus.

 Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) avaa päätetyistä teemoista monivuotiset tutkimusohjelmat. STN:n puheenjohtaja, professori Kimmo Nuotio kertoo, että neuvosto valmistautuu avaamaan yhden ohjelman kullekin teema-alueelle.

"Teema-alueet ovat hyvin ajankohtaisia, ja toivomme niiden inspiroivan tutkijoita uudenlaisten näkökulmien löytämiseen. Esimerkiksi luottamus tulee nyt esille teemoissa hiukan erilaisessa yhteydessä kuin mihin yleensä on totuttu", arvioi Nuotio.

STN rahoittaa pitkäjänteistä ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tavoitteena on löytää ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin monitieteisen ja vuorovaikutteisen tutkimuksen keinoin. STN odottaa ohjelmiin valittavilta hankkeilta aktiivista koko tutkimuksen elinkaaren kattavaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kesken.

Hakuilmoitus ja -ohjeet julkaistaan alustavan tiedon mukaan marraskuun alussa Suomen Akatemian verkkosivuilla, ja aiehaku on avoinna tammikuun 2022 alkupuolelle asti.

Kimmo Nuotio ja Anu Kaukovirta tuntevat hyvin toistensa toimintatavat, onhan Kaukovirta nykyisen strategisen tutkimuksen neuvoston varapuheenjohtaja.

"Olemme STN:ssä työskennelleet paljon yhdessä ja jakaneet työtehtäviä. Olin erittäin iloinen, kun kuulin, että Anu on nimitetty johtamaan uutta neuvostoa vuosiksi 2022–2024", Nuotio myhäilee.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto aloitti toimintansa vuonna 2014. Nuotion puheenjohtajakauden alussa vuonna 2019 takana oli vasta ensimmäisen neuvoston toimintakausi, joka tietenkin oli ollut paljolti uuden luomista ja kokeilua.

Nuotio työskentelee Helsingin yliopistossa rikosoikeuden professorina ja hänen erikoisaloihinsa kuuluvat rasismi ja vihapuhe. Hän kertoo, että hänelle on ollut tärkeää kehittää teemavalmistelua mahdollisimman avoimeksi ja läpinäkyväksi.

"Neuvosto ei ota vastaan teemaehdotuksia yksittäisiltä tahoilta erikseen, vaan valmistelu tapahtuu avoimesti ja organisoidusti. Meillä on käytössä esimerkiksi kaikille avoin sähköinen kysely, jonka kautta saa ehdottaa tutkimusteemoja. Sen lisäksi järjestämme työpajoja, joissa teema-aihioita jalostetaan yhdessä eteenpäin. Päädyimme siihen, että julkaisemme työstettäviksi valitut tutkimusteemat jo ennen työpajoja. Tämäkin on lisännyt avoimuutta ja vähentänyt erillisiä kyselyjä", Nuotio toteaa.

Vaikuttavuutta arvioidaan monelta kantilta

Anu Kaukovirta on biokemiasta väitellyt tekniikan tohtori. Hän on työskennellyt muun muassa VTT:ssä teknologiajohtajana sekä elintarviketeollisuudessa innovaatiojohtajana ja johtaa parhaillaan Luonnonvarakeskuksessa tuotantojärjestelmien yksikköä.

"STN:n perustamisen jälkeen rahoitusmuotoon kohdistui epäilyjä, asiahan oli uusi. Kimmo on omalla diplomaattisuudellaan onnistuneesti vakiinnuttanut toimintaa ja hälventänyt kritiikkiä. Neuvoston sisällä vallinnut salliva ja avoin keskustelukulttuuri on näkynyt ulospäin ja myös tuonut vakautta", Kaukovirta luonnehtii.

Yksi Nuotion johtaman neuvoston tehtävistä on ollut rahoitettujen ohjelmien vaikuttavuusarviointityökalun rakentaminen. Kolmivaiheiseen malliin sisällytettiin itsearviointi, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi ulkopuolisella konsultilla sekä lopuksi tieteellisen vaikuttavuuden arviointi.

"Vasta neljä STN:n rahoittamaa ohjelmaa on päättynyt ja arvioitu. Ne olivat vain kolmivuotisia eli aika lyhyitä nykyisiin verrattuna. Niiden osalta on vaikuttavuudesta alustavia tuloksia, jotka ovat lupaavia. Päättäjien suuntaan on ollut hyvin monenlaista vuorovaikutusta, erilaisia reittejä pitkin. Tietoa on päätynyt lainvalmisteluun asti", Nuotio mainitsee.

Kaukovirta puhuu hankkeiden laatimista suosituksista ja kehittämistä hyvistä käytänteistä.

"Niitä on päästy kokeilemaan, koska rahoituksessa on niin vahvasti mukana vuorovaikutusosio."

Päättäjät ja tutkijat kiinnostuivat toisistaan

Strateginen tutkimus on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Mikä on Nuotion mielestä strategisen tutkimuksen tärkein anti Suomelle? "Sen läpilyöminen, että yhteiskunnallisen päätöksenteon on perustuttava tietoon ja asiantuntemukseen!"

Tämän voisi kuvitella olevan itsestäänselvyys, mutta näin ei Nuotion mukaan ole. "Päätöksenteko muodostaa helposti irrallisen saarekkeen. STN-rahoitus on aktivoinut päättäjien ja tutkijayhteisön välistä yhteydenpitoa luomalla uudenlaisia rakenteellisia yhteyksiä niiden välille. Se on vauhdittanut tiedon siirtymistä."

Nuotiosta on ollut hienoa huomata muutos tiedeyhteisössä ja päättäjien keskuudessa.

"Kiireiset päättäjät kiinnittävät enemmän huomiota tietopohjan vahvistamiseen. Tutkijayhteisöissä ollaan kiinnostuneempia yhteiskunnassa valmisteilla olevista suunnitelmista ja strategioista ja mietitään, miten itse voidaan tukea ja tuottaa tietoa niiden pohjaksi."

Kaukovirta iloitsee siitä, että suomalaista tutkimuskulttuuria on STN:n myötä saatu kehitettyä monitieteisemmäksi.

"Tutkimusrahoitus on meillä ollut sektorimaista. On erikseen rahoitettu akateemista tutkimusta ja Tekesin kautta soveltavaa tutkimusta. STN:n kaltainen monitieteisyyteen kannustava rahoitusinstrumentti puuttui ja on osoittanut tarpeellisuutensa. Vaikka ensimmäiset isot STN-ohjelmat ovat vielä keskeneräisiä, nähtävillä on jo, miten ne luovat laajaa ymmärrystä valituista teemoista."

Nuotio nostaa esiin myös tieteen uudistumisen.

"Isoissa konsortioissa hyvin erilaisten tieteenalojen ja tutkimusyksiköiden tutkijat voivat kohdata ja saada vaikutteita toisiltaan, mikä ruokkii tieteen uudistumista. Siitä hyötyy tiedemaailma ja lopulta koko yhteiskunta."

Mukana kannattaa olla alusta alkaen

Tieto strategiseen tutkimukseen mahdollisesti kohdistuvista rahoitusleikkauksista on yllättänyt Nuotion ja Kaukovirran täysin. Vuoden 2023 julkisen talouden suunnitelmassa STN:n myöntövaltuuteen kohdistettiin 25 miljoonan euron leikkausuhka. Tällä hetkellä STN:n valtuus on vuosittain 55,6 miljoonaa euroa.

"Valtioneuvosto on tilannut STN:n toiminnasta arvioinnin, joka valmistuu ensi vuonna. Esitys leikkauksesta tehtiin siis ilman tutkittua tietoa. Se on kirkkaasti vastoin STN:n perusajatusta tietoon perustuvasta päätöksenteosta", Kimmo Nuotio huomauttaa.

Hän muistuttaa, että leikkauksia ei ole vielä lyöty lukkoon. Asiaa käsitellään jälleen kevään 2022 kehysriihessä. Nuotio toivoo, että vuodelle 2023 kohdistuvia leikkauksia ei toteutettaisi.

"Minulla on vahva luottamus, että strategisen tutkimuksen tulevaisuus on hyvä. Se on iso satsaus, mutta tulee moninkertaisena takaisin. Syksyn aikana nykyinen neuvosto tekee kaikkensa, että kapula siirtyy kauniisti eteenpäin tulevalle neuvostolle."

Kävi miten kävi, STN:n tutkimusrahoituksen erityispiirteistä ei luovuta, toteaa Anu Kaukovirta.

"Minulla on positiivinen fiilis, sillä ensi rahoituskaudelle on joka tapauksessa olemassa hyvät rakennuspalikat. Pitkäjänteiset, laajat hankkeet ja monitieteisyys tullaan säilyttämään. Rahoitusta varataan jatkossakin vuorovaikutukseen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen syntyy hyvän vuorovaikutussuunnitelman avulla."

Ohjelmien ja niissä rahoitettujen hankkeiden määrää voidaan joutua kuitenkin karsimaan. Uusia ohjelmia on viime vuosina avattu kahdesta neljään vuodessa. 

"Tavoite on, että vähintään yksi tutkimusohjelma tulee hakuun jatkossakin vuosittain ja rahoituskausi on pitkä. Näin rahoitusinstrumentti säilyttää merkittävyytensä ja jatkuvuutensa."

Toimintamalliin ei Kaukovirran mielestä ole enää tarpeen tehdä suuria muutoksia.

"Meillä on nyt toimiva instrumentti ja hyvä valmisteluprosessi. Keskustelut teematyöpajoissa ovat olleet erittäin hyviä. Niissä on ollut paljon osallistujia ja teema-aiheet ovat jalostuneet hienosti, kuten on tarkoituskin."

Kaukovirta haluaa puheenjohtajana tehdä STN-rahoituksesta vielä tunnetumman.

"Emme halua ajatusta, että muodostuisi erityinen ”STN-tutkijajoukko”, vaan haluamme uusia tutkimusryhmiä ja tieteenaloja jatkuvasti mukaan hankkeisiin. Toivon, että yhä useampi tutkija on aktiivisesti mukana teemavalmisteluprosesissamme. Näin pääsee vaikuttamaan teema-aihioihin ja tuomaan niihin ideoita.”

Teksti: Ulla Willberg ja Tiina Salo

Ohjelmat, joihin konsortiot valittiin, ovat:

• Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut, DEMOGRAPHY (2021–2027)
• Elonkirjon köyhtymisen ympäristölliset ja yhteiskunnalliset yhteydet, BIOD (2021–2027)
• Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena, PANDEMICS (2021–2024)

Kaikki ohjelmat ovat uusia. PANDEMICS-ohjelma toimii vuoden 2024 loppuun asti, DEMOGRAPHY- ja BIOD -ohjelmat toimivat syyskuuhun 2027 saakka.

Rahoitetut konsortiot valittiin kaksivaiheisessa ohjelmahaussa varsinaiseen hakuun kutsuttujen konsortioiden joukosta. Varsinaisessa haussa hakemukset käsiteltiin kussakin ohjelmahaussa kahdessa eri paneelissa. Toinen paneeleista paneutui hakemusten tieteelliseen laatuun, kun taas toinen keskittyi hakemusten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Neuvoston kokonaisharkinta perustui paneelien arviointilausuntoihin ja ohjelman tavoitteisiin. Valintojen kriteereinä olivat tutkimuksen laatu, yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus. Toiseen vaiheeseen kutsuttujen konsortioiden hakemukset olivat korkeaa tieteellistä tasoa ja niillä arvioitiin olevan vahva potentiaali merkittävään yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Kimmo Nuotio kuvailee rahoitettuja ohjelmia ja niiden hankkeita toiveikkaasti: ”Väestörakenteen muutos, elonkirjon köyhtyminen ja pandemiat ovat kaikki isoja yhteiskunnallisia haasteita, joihin nyt aloittavat ohjelmat pyrkivät löytämään ratkaisuja pitkäjänteisen tutkimuksen sekä laajan vuorovaikutustyön keinoin. Uudet rahoitettavat hankkeet näyttävät lupaavilta ja uskon niiden pääsevän hienosti liikkeelle.”

Arviointi kohdistui neljään vuosina 2016 –2019 toimineeseen ohjelmaan, joiden teemat ovat yhä edelleen yhteiskunnallisesti ajankohtaisia:

• Kaupungistuva yhteiskunta (URBAN)
• Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat (HEALTH)
• Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat (WORK) ja
• Turvallisuus verkottuneessa maailmassa (SECURITY)

Kunkin ohjelman tieteellinen työ arvioitiin omissa itsenäisissä asiantuntijapaneeleissaan. Arviointipaneelit koottiin kansainvälisistä asiantuntijoista, joista osa oli osallistunut kyseisten ohjelmahakujen hakemusten arviointiin vuosina 2015 ja 2016.

Ohjelmien arviointiraporttien tulosten mukaan uusi rahoitusmuoto on tuonut monitieteisellä työllään lisäarvoa niin tutkimuskentälle kuin yhteiskunnalliseen päätöksentekoonkin. Samalla on luotu tutkimuksen ja yhteiskunnan toimijoiden yhteistyölle aiempaa strategisempi ja pitkäjänteisempi ote.

”Raportit osoittavat, että rahoitusmuoto on onnistunut tukemaan korkeatasoista ja tiedettä uudistavaa monitieteistä tutkimusta. Olemme siihen erittäin tyytyväisiä”, strategisen tutkimuksen vastuualueen johtaja Päivi Tikka toteaa. ”Raportit sisältävät myös arvokkaita havaintoja asioista, joista strategisen tutkimuksen neuvoston on pidettävä huolta jatkossakin. Näitä ovat monitieteisen työn jatkuvuuden ja pitkäaikaisen kehittämisen tukeminen sekä rohkaiseminen uudenlaisten tieteenalayhdistelmien luomiseen ohjelmahauissa.”

Korkealaatuiset toimintatavat luovat laadukkuutta

Tieteellisen työn tulosten lisäksi arvioinnissa kiinnitettiin huomiota tutkimusprosessien ja työskentelytapojen laadukkuuteen. Tarkasteltavaksi otettiin esimerkiksi vastuullisen tieteen periaatteiden merkitys laadukkaan tutkimustyön perustana sekä tieteellisen työn uudistumisen hyödyt ja haasteet.

Arvioinneissa kiinnitettiin huomiota myös tutkimusryhmien kokoonpanojen tasa-arvoisuuteen sekä julkaisujen ja tutkimusaineistojen avoimuuteen. Varsinkin tutkimusaineistojen avoimuuden parempi toteuttaminen sai arvioinneissa kannustusta. Tämän koettiin turvaavan tutkimustyön jatkuvuutta myös yksittäisten hankkeiden rahoituskausien jälkeen.

Lisäksi arvioinnit kiinnittivät huomiota strategisen tutkimuksen ohjelmien monipuolisiin menetelmiin, jotka mahdollistivat muun muassa tutkimuksen yhteiskehittämisen sidosryhmien kanssa. Erityistä huomiota tässä yhteydessä kiinnitettiin tiedon hyödyntäjien kanssa tehtävään yhteiskehittämiseen.

Uudet ohjelma-arvioinnit vuonna 2022

Vuosina 2016 –2019 toimineiden neljän strategisen tutkimuksen ohjelman tieteellisen toiminnan arviointiraportit päättävät ensimmäisen strategisen tutkimuksen ohjelma-arvioinnin. Aiemmin tänä vuonna on julkaistu samojen ohjelmien itsearviointiraportti sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin raportti.

Vuonna 2015 avatut, ensimmäiset strategisen tutkimuksen ohjelmat päättävät toimintansa syksyllä 2021. Seuraava ohjelma-arviointi tulee keskittymään kyseisiin ohjelmiin, ja arviointi toteutetaan vuoden 2022 aikana.

• Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät
• Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella

Tutkimusteemoja läpileikkaavaksi painopisteeksi ehdotetaan yhdenvertaisuutta.

Strategisessa tutkimuksessa keskitytään suomalaisen yhteiskunnan ajankohtaisiin haasteisiin. Strategisen tutkimuksen avulla uudistetaan ja kehitetään suomalaista yhteiskuntaa pitkällä aikajänteellä sekä tuetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti.

Kukin strategisen tutkimuksen ohjelma perustuu tiettyyn teemaan. Valtioneuvostolle vuosittain tehtävän teema-aloitteen valmistelussa tunnistetaan ja ennakoidaan Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää uutta, tieteenalarajat ylittäen tuotettua tutkimustietoa.

Teemaehdotuksilla haetaan ratkaisuja eriarvoisuuteen ja rakenteelliseen syrjintään

Ensimmäisessä teemassa keskitytään lapsiin ja nuoriin yhteiskunnan jäseninä sekä tulevaisuuden tekijöinä. Teemassa etsitään tutkimuksen avulla ratkaisuja, joilla taataan kaikkien lasten ja nuorten yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään sekä turvalliseen kasvuun ja kehitykseen.

Toisessa teemassa paneudutaan turvallisuuteen ja luottamukseen. Teemassa rakennetaan monitieteisen ja vuorovaikutteisen tutkimuksen keinoin laaja-alaista tietoperustaa ja asiantuntijuutta, jotta voidaan entistä paremmin tunnistaa ja torjua luottamusta horjuttavia turvallisuusuhkia informaatioteknologioiden ja hybridivaikuttamisen maailmanajassa.

”Yhdenvertaisuus sopi luontevasti teemojen painopisteeksi. Pyrimme siihen, että painopiste näkyy kummassakin teematekstissä. Näin halutaan varmistaa se, että yhdenvertaisuus tulee huomioiduksi hakemuksissakin”, kertoo strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Kimmo Nuotio.

Strategisessa tutkimuksessa keskitytään merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin

Uudet teemaehdotukset täydentävät aiempia strategisen tutkimuksen ohjelmien teemoja. Yhdessä ohjelmat tukevat tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja palvelevat laaja-alaisesti yhteiskunnallista ongelmanratkaisua.

Nuotio kertoo, että strateginen tutkimus on vakiinnuttanut asemansa tutkimuskentällä. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ovat luoneet uudenlaista tieteentekijöiden sekä päätöksentekijöiden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välistä yhteistyötä. Monitieteinen ja vuorovaikutteinen tutkimus on tuottanut uusia, aiempaa kattavampia tutkimustuloksia ja kokonaisnäkemyksiä yhteiskunnallisista haasteista sekä niihin liittyvistä ratkaisumahdollisuuksista.

”Ensimmäisten päättyneiden ohjelmien arvioinnin perusteella instrumentti näyttää vastaavan odotuksia. Lisää kuullaan, kun valtioneuvoston tilaama strategisen tutkimuksen arviointi valmistuu. Näen strategisen tutkimuksen yhtenä huippututkimuksen muotona, jossa erityisesti varmistetaan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Toinen erityispiirre strategisessa tutkimuksessa on tieteidenvälisyys, jolla uskon olevan merkitystä myös tieteelliseen vaikuttavuuteen.”

Teematyöskentelyssä korostuu vuorovaikutteisuus

Tiedeyhteisöllä ja tiedon hyödyntäjillä on avainrooli uusien teemojen työstössä. Palautteen merkitys korostuu halki valmistelun: Ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita luodataan avoimella verkkokyselyllä. Lupaavimpia teema-aihioita kehitetään työpajoissa yhdessä sidosryhmien kanssa. Ennen aloitteen viimeistelyä ja luovutusta valtioneuvostolle voi neuvoston valmistelemia teemaluonnoksia kommentoida vielä kaikille avoimessa julkisessa kuulemistilaisuudessa. Lisäksi valmistelussa hyödynnetään ajankohtaista ennakointitietoa.

”Palaute on ensiarvoisen tärkeää. Vain sen avulla voidaan tietää, että ollaan oikealla tiellä. Kuuntelemme niin ehdotuksia kuin palautetta hyvin herkällä korvalla ja teemme sen pohjalta päätelmiä. Vastuu tuloksesta on kuitenkin yksin meidän”, toteaa strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Nuotio.

Valtioneuvosto käsittelee strategisen tutkimuksen neuvoston aloitteen ja päättää teemoista, minkä jälkeen STN vastaa teemoja käsittelevien tutkimusohjelmien käynnistämisestä ja rahoitushakujen avaamisesta. Ohjelmahaut avataan tyypillisesti loppusyksystä.

Strategisen tutkimuksen ohjelmat muodostuvat tyypillisesti kahdesta rahoituskaudesta. Konsortiot lähettävät toista rahoituskautta varten strategisen tutkimuksen neuvostolle jatkorahoitushakemuksen. Jatkorahoitushaku suunnataan kutsuhakuna ainoastaan ensimmäisellä kaudella rahoitetulle hankkeille.

Jatkohaun avaamista päätettiin lykätä, kun saatiin yllättäen tieto, että 12.5. hyväksytyssä julkisen talouden suunnitelmassa strategisen tutkimuksen rahoitukseen kohdistettiin huomattava myöntövaltuuden leikkaus. Vaikka leikkaus suunnitelman mukaan astuu voimaan vasta vuodesta 2023 alkaen, haluttiin ennen GROWTH-jatkohaun avaamista varmistua siitä, ettei vuoden 2021 rahoituksen käytölle koidu esteitä jo aiemmin. Nyt käytettävissä olevien tietojen pohjalta on arvioitu, että haku voidaan avata.

• Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät
• Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella
  
  
• Teemoja läpileikkaava painopiste: Yhdenvertaisuus

Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä, jonka avulla ratkotaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Strategisen tutkimuksen ohjelmat perustuvat vaihtuviin teemoihin. STN:n erityisenä tehtävänä on valmistella vuosittain valtioneuvostolle aloite seuraaviksi strategisen tutkimuksen teemoiksi. Nyt valmisteltavana ovat teemat vuoden 2022 strategisen tutkimuksen ohjelmia varten.

Teemavalmistelu edellyttää ennakoivaa otetta ja laajakatseisuutta

Teemavalmistelussa on oleellista tunnistaa ajankohtaiset yhteiskunnalliset haasteet, jotka ovat paitsi mittakaavaltaan merkittäviä myös laadultaan sellaisia, että niiden ratkaiseminen edellyttää monitieteistä ja vuorovaikutteista tutkimusotetta sekä kuusivuotisten tutkimusohjelmien mahdollistamaa pitkää aikajännettä. Tässä tehtävässä neuvostoa tukee vuorovaikutteinen valmisteluprosessi, jonka myötä teemojen työstöön saadaan laajalti mukaan erilaisia näkökulmia niin eri tieteenaloilta kuin yhteiskunnasta.

Neuvoston puheenjohtaja, professori Kimmo Nuotio kertoo, että monivaiheinen valmisteluprosessi on osoittautunut toimivaksi menettelytavaksi teemojen valmistelussa. Ennakointityössä kerätään laajasti ajatuksia mahdollisista teema-aiheista. Näistä neuvosto koostaa lyhyen listallisen potentiaalisia teemakokonaisuuksia, ”teema-aihioita”. Aihioita arvioitiin ja kehitettiin edelleen tälläkin kierroksella yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ministeriöiden yhteisissä sidosryhmätyöpajoissa ja kuulemisissa helmikuussa, minkä jälkeen neuvosto valitsi teemoista kaksi varsinaiseen jatkovalmisteluun.

Ilmoittaudu julkiseen kuulemiseen

Teemaluonnokset esitellään torstaina 20.5. klo 13 julkisessa kuulemisessa, jossa on mahdollisuus kommentoida luonnoksia vielä ennen kuin STN viimeistelee teema-aloitteen ja luovuttaa sen valtioneuvostolle kesäkuussa.

"Olemme saaneet valtavasti arvokasta tukea eri tahoilta hyvien teemaehdotusten tunnistamisessa ja muotoilussa. Odotan suurella kiinnostuksella, millaisen vastaanoton ne saavat julkisessa kuulemisessa. Kyseiset teemaehdotukset ovat tämän neuvoston viimeiset, joten laitoimme kaiken peliin. Toivottavasti se näkyy ja kuuluu", sanoo Nuotio.

Julkisessa kuulemisessa tiedeyhteisön jäsenet, tutkimustiedon käyttäjät sekä muut teemoista kiinnostuneet voivat keskustella ehdotetuista teema-aiheista neuvoston edustajien kanssa verkossa. Tilaisuuteen voi ilmoittautua täältä. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta osallistumisohjeineen julkaistaan strategisen tutkimuksen verkkosivuilla ennen tilaisuutta sekä lähetetään jo ilmoittautuneille osallistujille.

Suomen Akatemia on päivittänyt ohjeistustaan COVID-19-pandemian vaikutuksista (tiedote 24.3.2021). Suomen Akatemian linjauksesta poiketen strateginen tutkimus on linjannut seuraavaa: Pidennystä voivat perustellusti hakea hankkeet, joiden rahoituskausi päättyy viimeistään 31.12.2022 (edellyttäen ettei hankkeelle ole, koronatilanteen takia, aiemmin myönnetty pidennystä).

STN kartoittaa parhaillaan hakukelpoisten hankkeiden pidennystarpeita ja päättää niiden perusteella toimintamallista, jolla pidennyksiä haetaan. Ohjelmatasoinen, eli kaikkia tietyn ohjelman konsortioita koskeva, rahoituskauden pidentäminen saattaa tulla kyseeseen, kun huomioidaan nykyisten poikkeusolosuhteiden vaikutukset etenkin STN-konsortioiden vuorovaikutustoiminnalle.

Tarvekartoituksen valmistuttua hakukelpoisille hankkeille tiedotetaan erikseen rahoituskauden pidentämisen käytännön ohjeistuksesta.