27.9.2018

Vain aloitettu pitkäaikainen ehkäisy vähentää uusia suunnittelemattomia raskauksia

Pitkäaikainen raskaudenehkäisy eli kohdunsisäiset kierukat ja ihonalaiset kapselit ovat erittäin tehokkaita ehkäisymenetelmiä. Niin kierukan kuin kapselinkin voi asettaa perinteisen kirurgisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä. Välitön aloitus parantaa ehkäisyn käyttöä ja vähentää myöhempiä suunnittelemattomia raskauksia ja raskaudenkeskeytyksiä. Monissa maissa lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on syrjäyttänyt kirurgisen keskeytyksen. Suomessa jo lähes kaikki (97%) keskeytykset tehdään lääkkeellisesti.

Lääkkeellisten keskeytysten osuus kaikista raskaudenkeskeytyksistä valikoiduissa maissa vuosina 1990-2016.

Kierukan asettamista välittömästi lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen ei ole aiemmin tutkittu. Niinpä selvitin väitöstutkimuksessani välittömän (0–3 päivää) ja myöhemmin (2–4 viikon kuluttua) aloitetun hormonikierukkaehkäisyn (Mirena®) käyttökelpoisuutta ja turvallisuutta lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen (Kierukka lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen eli KILKE-tutkimus). Lisäksi kaipasimme tietoa siitä, miten kuukauden sisällä keskeytyksestä aloitettu pitkäaikainen ehkäisy vaikutti uusien raskauksien ja uusintakeskeytysten ilmaantuvuuteen (CHOICE-tutkimus). Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa, Naistentautien ja synnytysten klinikalla.

Hormonikierukkaehkäisyä voi käyttää turvallisesti raskaudenkeskeytyksen jälkeen

Satunnaistettuun KILKE-tutkimukseen osallistui 264 aikuista naista, joista 133 päätyi välittömän kierukan asetuksen ryhmään ja 131 myöhemmän asetuksen ryhmään. Hormonikierukkaehkäisy aloitettiin useammin välittömän asetuksen (96%) kuin myöhemmän aloituksen ryhmässä (85%). Välittömästi asetetuista kierukoista kolmen kuukauden aikana poistui kokonaan tai osittain 21% ja myöhemmin asetetuista 4%. Molemmissa ryhmissä oli sama määrä kokonaan poistuneita kierukoita, sen sijaan eroa syntyi osittain poistuneiden kierukoiden määristä (18% vs. 2%). Vuoden seuranta-aikanakin kierukoiden poistumisia oli enemmän välittömän asetuksen ryhmässä (22% vs. 12%). Vuoden kuluttua keskeytyksestä oli välittömästi asetettu kierukka kuitenkin paremmin käytössä (62%:lla naisista) kuin myöhemmin asetettu (40%:lla naisista).

Raskaudenkeskeytyksen jälkeisten ongelmien ilmaantuvuudessa ei ollut eroa ry­hmien välillä. Ainoastaan keskeytyksen jälkeinen vuotojakso oli hieman pidempi välittömän asetuksen ryhmässä, mutta kolmen kuukauden seurannassa vuotopäivien lukumäärässä ei ollut enää eroa ryhmien välillä.

Heti keskeytyksen jälkeen asetettu kierukka on myöhemmin asetettua tehokkaampi

KILKE-tutkimukseen osallistuneista naisista 26 ei koskaan aloittanut kierukkaehkäisyä ja heistä 11 (42%) tuli uudestaan raskaaksi vuoden seuranta-aikana ja 4 (15%) heistä päätyi uuteen raskaudenkeskeytykseen. Sen sijaan vain 11 (5%) naista 238:sta, jotka aloittivat kierukkaehkäisyn, tuli uudestaan raskaaksi seuranta-aikana ja heistä 5 (2%) päätyi uuteen keskeytykseen. Riski tulla uudelleen raskaaksi oli yli 9-kertainen ja riski päätyä uuteen raskaudenkeskeytykseen oli yli 7-kertainen niillä, jotka eivät aloittaneet kierukkaehkäisyä verrattuna niihin naisiin, jotka aloittivat kierukkaehkäisyn.

CHOICE-kohorttitutkimus koostui 666 naisen tiedoista. Näistä naisista 360 (54%) suunnitteli pitkäaikaista ehkäisymenetelmää eli kierukkaa (hormonikierukka Mirena® tai kuparikierukka Nova T®) tai ihonalaista kapselia (Nexplanon®) raskaudenkeskeytyksen jälkeiseksi ehkäisyksi. Ainoastaan 177 (27%) naiselle pitkäaikainen ehkäisy aloitettiin kuukauden kuluessa keskeytyksestä. Lähes kahden vuoden seuranta-aikana todettiin yhteensä 59 ei-toivottua raskautta. Raskauksista suurin osa (30) todettiin naisilla, jotka suunnittelivat, mutta eivät kuitenkaan aloittaneet pitkäaikaista ehkäisyä ja näistä 29 naista päätyi uuteen raskaudenkeskeytykseen. Vähiten taas uusia ei-toivottuja ja keskeytettyjä raskauksia (4) todettiin naisilla, joille aloitettiin pitkäaikainen ehkäisy. Aloitettu pitkäaikainen ehkäisy pienensi uuden ei-toivotun raskauden ja uusintakeskeytyksen riskiä yli 7-kertaisesti verrattuna niiden naisten ryhmään, joka suunnitteli, muttei aloittanut kierukka- tai kapseliehkäisyä kuukauden kuluessa raskaudenkeskeytyksestä.

 

Piirros väitöstutkimuksessa käytössä olleista pitkäaikaisista ehkäisymenetelmistä:

  1. Hormonikierukka Mirena®
  2. Kuparikierukka Nova T®
  3. Ihonalainen kapseli Nexplanon®

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä välittömästi aloitettu hormonikierukkaehkäisy on toteutettavissa ja turvallista. Vaikka välittömästi asetettu kierukka voikin osittain poistua useammin kuin myöhemmin asetettu, lisää välitön asetus silti kierukkaehkäisyn aloitusten määrää ja pitkäaikaista käyttöä. Välittömästi tai lyhyellä viiveellä keskeytyksen jälkeen aloitettu kierukka- ja kapseliehkäisy vähentää uusia ei-toivottuja raskauksia ja raskaudenkeskeytyksiä. Pitkäaikaisten ehkäisymenetelmien tulisikin olla helposti, nopeasti ja joustavasti saatavilla kaikille lääkkeellisen raskauden­keskeytyksen jälkeistä ehkäisyä pohtiville naisille.

Teksti ja kuvat: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LL (väit.) Riina Korjamo, HUS Naistentaudit ja synnytykset

Väitöskirja on saatavilla sähköisesti E-thesis -palvelussa:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4428-7

 

Alkuperäisjulkaisut:

Korjamo R, Mentula M, Heikinheimo O. Fast-track vs. delayed insertion of the levonorgestrel-releasing intrauterine system after early medical abortion - a randomized trial. Contraception. 2017 Aug;96(5):344–351.

doi: 10.1016/j.contraception.2017.07.008

Korjamo R, Mentula M, Heikinheimo O. Expulsions and adverse events following immediate and later insertion of a levonorgestrel-releasing intrauterine system after medical termination of late first and second trimester pregnancy: A randomised controlled trial. BJOG: An International Journal of Obstetrics and Gynaecology. 2017 Dec;124(13):1965–1972.

doi: 10.1111/1471-0528.14813

Korjamo R, Mentula M, Heikinheimo O. Immediate vs. delayed initiation of the levonorgestrel-releasing intrauterine system following medical termination of pregnancy – one year continuation rates: A randomised controlled trial. BJOG: An International Journal of Obstetrics and Gynaecology. 2017 Dec;124(13):1957–1964.

doi: 10.1111/1471-0528.14802

Korjamo R, Mentula M, Heikinheimo O. Risk Factors and the Choice of Long-acting Reversible Contraception Following Medical Abortion – Effect on Subsequent Induced Abortion and Unwanted Pregnancy. The European Journal of Contraception & Reproductive Health Care. 2018 Mar 14:1–8.

doi: 10.1080/13625187.2018.1440385.

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun (Kliinisen tohtoriohjelman) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja: https://www.helsinki.fi/en/research/doctoral-education/doctoral-schools-and-programmes/doctoral-school-in-health-sciences/dshealth-courses#section-48338 

Viimeksi muokattu 27.9.2018

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi