Facebook Twitter LinkedIn Email
19.8.2020

Aivohalvaukset ovat yleisiä tyypin 1 diabeteksessa

Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabetesta sairastavaa henkilöä, joilla on merkittävästi suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin – aivohalvaus mukaan lukien. Selvitämme The Finnish Diabetic Nephropathy Study eli FinnDiane-tutkimuksessa miten geenit ja ympäristötekijät vaikuttavat diabeettisten lisäsairauksien syntyvyyteen tyypin 1 diabeteksessa. Tutkimukseemme osallistui yli 4 000 tyypin 1 diabetekseen sairastunutta henkilöä, jotka sairastivat seuranta-aikana aivohalvauksen. Selvitimme, mitkä tekijät edesauttavat aivohalvaukseen sairastumista näillä henkilöillä ja millainen ennuste on sairastetun aivohalvauksen jälkeen.

Tulostemme mukaan aivohalvaukseen sairastutaan nuorena, tutkimukseen osallistuvat sairastuivat keskimäärin 50-vuotiaana. Sairastumisriskiä lisäsivät merkittävästi huono verensokeritasapaino, diabeteksen pitkä kesto, insuliiniresistenssi ja tupakointi, mutta myös diabeteksen aiheuttamat munuaisvauriot, korkea verenpaine ja silmänpohjamuutokset.

Myös kuolleisuus aivohalvaukseen oli korkea, tutkittavista henkilöistä yli puolet kuolivat seuranta-aikana. Aivoverenvuotopotilaiden kuolleisuus oli aivoinfarktipotilaita korkeampi. Diabeteksen aiheuttamat munuaisongelmat lisäsivät myös kuolleisuutta merkittävästi.

Aivohalvausten luokitus ja riski tyypin 1 diabeteksessa

Aivohalvaukset voidaan jakaa aivoinfarkteihin, jossa verisuonet aivoissa tukkeutuvat aiheuttaen aivovaurion, ja aivoverenvuotoihin, jossa aivoverisuonet puhkeavat ja verta vuotaa aivoainekseen. Aivoinfarkteissa kyseinen verisuoni voi olla suuri, jolloin puhutaan suurten suonten taudeista, tällöin vaurio on yleensä laaja ja vakava. Joskus tukkeuma tapahtuu pienissä aivoverisuonissa, jolloin puhutaan pienten suonten taudista. Tällöin kyseessä on pienempi ja lievempi aivovaurio.

Aivohalvauksen riski tyypin 1 diabeteksessa on korkeimmillaan jopa 20-kertainen ei-diabeetikoihin verrattuna. Korkeampi riski nähdään melko nuorilla alle 50-vuotiailla henkilöillä. Tyypin 1 diabeteksessa yli 60 prosenttia aivoinfarkteista johtuu pienten suonten taudista, kun taas ei-diabeetikoilla vain noin 10 prosenttia.

Korkea verenpaine ja huonokuntoiset munuaiset lisäävät sairastumisriskiä

Aivoinfarktin sairastumisriskiä lisäävät tekijät olivat samat kuin aivohalvauksella, eli huono verensokeritasapaino, diabeteksen pitkä kesto, korkea verenpaine, diabeteksen aiheuttamat munuaisvauriot ja tupakointi. Aivoverenvuodon riskiä taas lisäsivät diabeettiset silmä- ja munuaisongelmat, korkea verenpaine sekä matala pituus-painoindeksi. Matala pituus-painoindeksi kertoo, että aivoverenvuodon saaneet olivat melko sairaita, heidän lihasmassansa oli pieni ja he olivat laihoja johtuen pitkälle edenneestä diabeteksesta ja munuaisvaurioista. Heistä valtaosalla oli loppuvaiheen diabeettista munuaistautia, jonka takia he olivat dialyysihoidossa.

Tärkeimmät aivohalvauksen riskiä lisäävät tekijät olivat yleisesti ottaen diabeettinen munuaistauti ja korkea verenpaine. Mitä korkeampi verenpaine, sitä korkeampi riski sairastua aivohalvaukseen. Sama koski diabeettista munuaistautia, eli mitä huonommassa kunnossa munuaiset olivat, sitä korkeampi riski sairastua aivohalvaukseen.

AivoinfraktiMagneettiresonanssikuva laajasta oikeanpuoleisesta aivoinfarktista. Kuvassa olevalla henkilöllä on tyypin 1 diabetes sekä verenpainetauti. Lähde: FinnDiane-tutkimus

Entä aivohalvauksen jälkeen?

Selvitimme myös, mitä tutkimushenkilöille tapahtui aivohalvauksen jälkeen. Noin kaksi kolmasosaa sairastui seuranta-aikana joko uuteen aivohalvaukseen tai sydäninfarktiin. Kuolleisuus sairastetun aivohalvauksen jälkeisenä aikana oli korkea ja nousi jatkuvasti; vuoden jälkeen neljäsosa tutkimushenkilöistä oli kuollut aivohalvauksen tai diabeteksen aiheuttamaan komplikaatioon. Viiden vuoden jälkeen yli 40 prosenttia mukana olleista henkilöistä oli kuollut.

Aivoverenvuoto lisäsi kuolleisuutta enemmän kuin aivoinfarkti, varsinkin heti aivohalvauksen jälkeen. Aivoverenvuodot aiheuttavat yleensä enemmän tuhoa aivoissa kuin aivoinfarktit ja välitön kuolema on todennäköisempi tässä aivohalvauksen alatyypissä. Ennusteeseen vaikutti myös diabeteksen aiheuttama munuaisvaurio, ja etenkin loppuvaiheen munuaistautia sairastaneilla oli erittäin suuri kuolleisuus; vuosi aivohalvauksen jälkeen puolet heistä oli kuollut, ja viiden vuoden jälkeen 70 prosenttia.

Tulostemme mukaan aivohalvauksen riski on suuri tyypin 1 diabetesta sairastavilla henkilöillä, jotka myös sairastuvat tähän vakavaan tautiin selvästi muita nuorempana. Diabetekseen liittyvät ongelmat lisäävät aivohalvauksen riskiä sekä kuolleisuutta merkittävästi, joten niiden ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota. Erityisen tärkeää on huolehtia hyvästä verensokerin ja verenpaineen hoidosta sekä tupakoinnin välttämisestä. Diabeteksen hyvällä hoidolla on mahdollista välttyä aivohalvauksilta ja niiden seurauksilta.

Tutustu tutkimukseen tarkemmin FinnDiane-projektin verkkosivuilla.

Teksti: Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri,  LL Stefanie Hägg-Holmberg, FinnDiane - Folkhälsanin tutkimuskeskus, Vatsakeskus, Nefrologia - Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopiston keskussairaala
Kuvat: Henrik Holmberg ja FinnDiane-tutkimus

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun Kliinisen tohtoriohjelman ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja Helsingin yliopiston verkkosivuilta

Viimeksi muokattu 22.9.2020

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS