16.5.2019

Onko muovi kiinnostavaa? Kyllä!

Lukiossamme vieraili huhtikuussa Itä-Suomen yliopiston tutkija FM Samuel Hartikainen, joka kertoi Suomen Akatemian Tietobreikissä tutkimuksistaan mikro- ja nanomuovin parissa. Hartikaisella on seitsemän vuoden kokemus muovitutkimuksen alalta.

Missä ja miten tutkitaan?

Tutkimuksia suoritetaan Hartikaisen mukaan pääasiassa Kuopiossa Kallaveden alueella. Kallavesi on Pohjois-Savon suurin järvi. Kuopio on muutenkin otollinen paikka muovitutkimukseen Vuoksen vesistön ansiosta, sillä siellä on monia vesitutkimuspaikkoja.

Muovijätettä on paljon Itämeressä ja järvissä. Suomen Akatemia rahoittaa järvitutkimuksen lisäksi myös Itämeren tutkimusta. Yliopistolla on yhteistyöaluksia Itämerellä ja Jäämerellä, joista Hartikainen näytti myös kuvia. Nämä alukset ovat Aranda, Aurelia ja Oceania. Vuonna 2016 Kallavedellä järjestettiin Suomen ensimmäinen mikromuovin troolaus, johon Hartikainenkin osallistui.

Yliopistolla on myös paljon korkeatasoisia tutkimuslaitteita, joista muovitutkimuksessa tärkein on Hartikaisen mukaan Imaging FTIR-mikroskooppi.

Hartikainen kertoo yliopiston erikoisuuden olevan tutkimus mikromuovin vaikutuksesta soluihin. Meille näytettiin solumallin videokuvaa, jossa oli kaksoislipidikerros. Kuvan mallissa tutkittiin sitä, voiko muovihiukkanen tai muovipolymeeri mennä solukalvon läpi. Tutkimuksessa yhteistyötä tekevät kemian, toksikologian, biologian ja tietotekniikan osaajat.

Mitä muoveista tutkiaan?

Mitä eroa on biopohjaisella ja biohajoavalla muovilla?  Biopohjainen on muuten tavallista muovia, mutta sitä tehdään esimerkiksi mäntyöljystä. Biohajoava hajoaa kokonaan tai osittain, vaikka siihen voi mennä kauan. Hartikainen korostaa kuitenkin, ettei kumpaakaan materiaalia saa heittää luontoon. Hän kertoo myös, että niin biomuovit, biohajoavuus kuin ekodesign vaativat yhä tuotekehittelyä. Ekodesign on sitä, kun muovista yritetään saada kierrätettävää.

Lisäksi tutkijat selvittävät sitä, miten nanomuovi vaikuttaa eliöihin. Hartikainen toteaa, ettei kukaan ainakaan vielä tiedä vastausta tarkasti. Tutkimuksessa hankajalkaisille syötettiin muovihiukkasia, ja todettiin sekä hiukkasen koon että muodon vaikuttavan lopputulokseen.

Miksi muoveilla sitten on ympäristövaikutuksia? Lisäaineet päätyvät ympäristöön, muovia ja myrkkyjä päätyy ravintoketjuun ja sitä kautta elimistöön. Roskat keräävät myös ympäristömyrkkyjä.

Mistä mikromuovia tulee ja miten torjua sitä?

Renkaista tulee rengaspölyä. Muita yleisiä lähteitä ovat kosmetiikka, talomaalit, tekonurmi, pyykinpesu, teollisuus, jätevedet ja lumenkaatopaikat, vain joitakin mainitakseni.

Hartikaisen tärkein pointti oli se, ettei roskattaisi. Roskat voi viedä roskikseen. Yliopistolla on järjestetty Kallaveden roskien keräystä eli tempauksia, joissa ihmiset siivoavat yhdessä Kallaveden rantoja. Roskia tuli aivan järkyttävä määrä, ja niistä otettiin näytteitä.

Ei pelkkää istumista ja kuuntelemista!

Hartikaisen puhuessa taustalla pyöri koko ajan PowerPoint-esitys, jossa oli paljon aiheeseen liittyviä kuvia sekä mallinnettu video muovipolymeeristä ja solukalvon kaksoislipidikerroksesta. Esityksen lopussa oli myös kiinnostavin ja osallistavin kohta: Hartikainen oli nimittäin tuonut tullessaan ison saavillisen Kallaveden rannoilta kerättyä muoviroskaa, jota kukin sai ottaa omalle tarjottimelle ja tutkia kumihanskat kädessä. Oli myös mikroskooppeja, joilla näytteitä sai tutkia.

Koko ajan Hartikainen kierteli luokassa ja keskusteli oppilaiden kanssa aiheesta. Luokassa kiersi myös moniste, jossa oli muovien kaavoja ja käyttötarkoituksia.

Mitä Tietobreikistä jäi käteen?

Vaikka kemia on haastava oppiaine, ymmärsin Hartikaisen puheet ja niitä oli kiinnostava kuunnella. Esityksestä sai paljon lisää tietoa muovitutkimuksesta ja mielestäni se kannusti olemaan roskaamatta.

Teksti: Susanna Järvinen, Ulvilan lukio
Kuvat: Marita Havu ja Mikko Hokkanen, Ulvilan lukio

Viimeksi muokattu 16.5.2019

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi